Miksi jotkut maisterit tai DI:t dissaavat niin voimallisesti tohtorintutkintoa?
On aika useastikin tullut vastaan tilanteita, joissa maisterit tai DI:t dissaavat tohtorintutkintoa melko agressiivisesti.
Perusargumentit ovat aina samat
a) tohtorikoulutuksessa ei opi mitään, mitä maisteri/DI ei tietäisi jo entuudestaan
b) vaikka oppisikin paljon niin jää varmasti työttömäksi
c) jos kuitenkin oppii paljon ja saa töitä niin palkka jää varmuudella pieneksi
d) jos kuitenkin oppii paljon ja saa hyväpalkkaisia töitä niin on tärkeä muistaa, että koulutus ei ole tae älykkyydestä
e) jos kuitenkin oppii paljon, saa hyväpalkkaisia töitä ja Mensan jäsenyyskin löytyy niin on hyvä muistaa, että älykkyys ei takaa viisautta
Eli mitätöinnin spiraali alkaa aina jostakin negatiivisimmasta skenaariosta, joille ei ole yleensä ole paljoakaan katetta. Etenkin työllisyyden ja palkan suhteen elää ihme myyttejä, ikäänkuin jotakin lääketieteen tai tekniikan tohtoreita olisi jossain jonoksi asti työttömänä. Mediaanipalkkakin on tohtoreilla parempi. Alkaa miettimään, että mikä insentiivi noita negatiivisia mielikuvia on pitää nimenomaan yliopiston käyneiden toimesta. En ole törmännyt, että ammattiopisto- tai AMK-taustainen porukka vähättelisi samoin.
Kommentit (164)
Ehkä näillä ihmisillä epä-älyllisyys koetaan, ainakin välillä, paremmaksi kuin liika lukeneisuus.
Jos väitöskirjaa ohjaa henkilö, joka ei ole ollut yliopiston ulkopuolella töissä, mitä hyötyä siitä voi olla? Jos yrittää tehdä vaikutuksen ohjaajaan ja ehkä jopa ajan kuluessa tutustuu hieman, miten siitä voisi olla hyötyä muualle työllistymisessä?
Jos taas ohjaaja yrittää murskata ohjattavan itsetuntoa tai estää pääsemästä palkkatöihin ainakin vähättelemällä muuta kuin tutkimustyötä, onkohan kovin hyödyllistä?
Riippuu alasta ja onko tekijä itse aiheestaan kiinnostunut ja mihin ajautuu tutkimuksen myötä. Toksisessa ilmapiirissä ei varmaan kauheasti apua tehdä etenkään palkattomana.
En minä maisterina ainakaan dissaa tohtorintutkintoa, sillä tiedän sen vaativan paljon työtä. Mutta tottahan se on, ettei tohtorintutkinto monilla aloilla tuo juurikaan lisää palkkaan eikä välttämättä auta työllistymisessä, ellei sitten aio akateemiselle uralle tai tutkijaksi.
Siksi, kun itseä koulutetumpia aina dissataan. . . Kovimpia dissaajia ovat kouluja käymättömät.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Vierailija kirjoitti:
En minä maisterina ainakaan dissaa tohtorintutkintoa, sillä tiedän sen vaativan paljon työtä. Mutta tottahan se on, ettei tohtorintutkinto monilla aloilla tuo juurikaan lisää palkkaan eikä välttämättä auta työllistymisessä, ellei sitten aio akateemiselle uralle tai tutkijaksi.
Itseasiassa selvitin tätä asiaa hiljattain ja näyttäisi, että alasta riippumatta tohtorien työttömyysaste on 1-2 % pienempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden.
Tohtorintutkinto pätevöittää tutkimuksen tekoon ja kriittiseen ajatteluun, mutta ihan hyvin saman sisällöllisen ja käytännöllisen osaamisen voi hankkia muullakin tavoin, jos kyse on työstä, mihin ei kuulu tutkimuksen tekoa.
Minua häiritsee asentettet, jotka joillakin liittyvät tohtorin tutkintoon. Esimerkiksi se, että ellet ole vähintään vähintään alan maisteri, niin sinulla ei ole alan asiantuntemusta ja kaikki sanomasi ja kirjoittamasi voidaan ohittaa. Yliopistomaailmassa tuo saattaa vielä jollain tapaa toimia, mutta kun poistutaan yliopiston ulkopuolelle, niin asenne on suorastaan oksettava.
Kaverini kanssa opiskelimme molemmat DI:ksi. Olimme samassa työpaikassa opiskelun jälkeen. Minä jäin DI:ksi, kaverini jatkoi lisensiaatiksi ja lopulta tohtoriksi. Käytännössä tuo lisäopiskelu oli jatkoa hänen diplomityölle. Tutkimuksia ja seminaareja. Ei hän yleisesti yhtään enempää osannut, hän vaan keskittyi siihen omaan työhönsä.
Mutta hattua nostan, itse en olisi jaksanut tuollaista. Hän on paremman palkkansa ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Ei yksityisellä puolella tarvita mitään akateemisia tutkiskelijoita. Ei täällä ole aikaa tuherrella jotain, mistä mahdollisesti saadaan jotain fyrkkaa *ehkä*
DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Väittelyajanhetkellä maisteri, yli 5 v ikkunassa tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Väittelyajanhetkellä maisteri, yli 5 v ikkunassa tohtori.
Eli jos mietittäisiin vaikka opettajakuntaa, jossa ikähaarukka 40-60 v, toisessa pelkkiä maistereita ja toisessa pelkkiä tohtoreita, niin tuskin kukaan on sitä mieltä, että edellämainittu joukko olisi pätevämpi.
Tohtorikoulutuksen edut koulutettavalle ovat todellakin hyvin kyseenalaiset. Oppii lähinnä tieteellisen kirjoittamisen ja esittämisen perusteet. Koulutuksella kuitenkin pyöritetään perustutkimusta edullisilla palkkakustannuksilla, joten yliopistoille jatkokoulutusjärjestelmä on elintärkeä. Tämä siis koskee kokeellista tutkimusta ja aktiivisia tieteenaloja (jos asiaa mitaan kansainvälisten julkaisujen määrällä).
En ole koskan kuullut ap:n väittämää dissausta. Taitaa nyt olla ongelma ap:ssä ja heikossa itsetunnossa?
Jaa.
Ehkäpä on niin, että liika koulutus on turhaa.
Jotkut haluaa tohtoriksi, kun on itsetunto vailla tunnustusta.
Moni maisteri näkee, että tohrorius ei tuo mitään lisäarvoa omaan työhön tai tekemiseen. Se oma koulutus on riittävä siihen omaan työhön.
Saahan sitä opiskella. En ymmärrä, miksi joku tohtoriksi halajava miettisi, mitä muut ajattelevat. Luulisi olevan se tiedonjano ja halu selvittää ja opiskella se suurin. Jotkut lukee tohtoriksi, kun ei se käytännön työ olekaan sitä, mitä luuli tai missä pärjää.
Dissaaminen? Ehkä ne sitten on kateellisia? Tai eivät ole? Itse en dissaa. En vaan nä omalla kohdallani lisäopinnosta olevan mitään lisäarvoa. Mulla on hyvä työ ja onen siihen hyvin koulutettu ja kouluttautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Väittelyajanhetkellä maisteri, yli 5 v ikkunassa tohtori.
Miksi yli 5v ikkunnassa tohtori? En ole kertaakaan ollut tilanteessa, jossa opetus olisi ollut huonoa riittämättömästä aineenhallinnasta johtuen. Sen sijaan useamman kerran olen mielessäni kritisoinut sitä, kun opettaja ei osaa laskeutua tyhmien aivojeni tasolle, opetus on yleisesti toteutettu huonosti tai sekavasti tai opettaja on mlkku.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee asentettet, jotka joillakin liittyvät tohtorin tutkintoon. Esimerkiksi se, että ellet ole vähintään vähintään alan maisteri, niin sinulla ei ole alan asiantuntemusta ja kaikki sanomasi ja kirjoittamasi voidaan ohittaa. Yliopistomaailmassa tuo saattaa vielä jollain tapaa toimia, mutta kun poistutaan yliopiston ulkopuolelle, niin asenne on suorastaan oksettava.
Jep. Jostain syystä mentaliteetti on, että kaikki maisteria alemmin koulutetut ovat "alikoulutettuja" ja kaikki maisteria enemmän koulutetut "ylikoulutettuja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Väittelyajanhetkellä maisteri, yli 5 v ikkunassa tohtori.
Miksi yli 5v ikkunnassa tohtori? En ole kertaakaan ollut tilanteessa, jossa opetus olisi ollut huonoa riittämättömästä aineenhallinnasta johtuen. Sen sijaan useamman kerran olen mielessäni kritisoinut sitä, kun opettaja ei osaa laskeutua tyhmien aivojeni tasolle, opetus on yleisesti toteutettu huonosti tai sekavasti tai opettaja on mlkku.
Yli viiden vuoden ikkunassa kokemuksen määrät alkavat lähestyä toisiaan ja käytännössä eroksi jää koulutustaso.
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."