Miksi jotkut maisterit tai DI:t dissaavat niin voimallisesti tohtorintutkintoa?
On aika useastikin tullut vastaan tilanteita, joissa maisterit tai DI:t dissaavat tohtorintutkintoa melko agressiivisesti.
Perusargumentit ovat aina samat
a) tohtorikoulutuksessa ei opi mitään, mitä maisteri/DI ei tietäisi jo entuudestaan
b) vaikka oppisikin paljon niin jää varmasti työttömäksi
c) jos kuitenkin oppii paljon ja saa töitä niin palkka jää varmuudella pieneksi
d) jos kuitenkin oppii paljon ja saa hyväpalkkaisia töitä niin on tärkeä muistaa, että koulutus ei ole tae älykkyydestä
e) jos kuitenkin oppii paljon, saa hyväpalkkaisia töitä ja Mensan jäsenyyskin löytyy niin on hyvä muistaa, että älykkyys ei takaa viisautta
Eli mitätöinnin spiraali alkaa aina jostakin negatiivisimmasta skenaariosta, joille ei ole yleensä ole paljoakaan katetta. Etenkin työllisyyden ja palkan suhteen elää ihme myyttejä, ikäänkuin jotakin lääketieteen tai tekniikan tohtoreita olisi jossain jonoksi asti työttömänä. Mediaanipalkkakin on tohtoreilla parempi. Alkaa miettimään, että mikä insentiivi noita negatiivisia mielikuvia on pitää nimenomaan yliopiston käyneiden toimesta. En ole törmännyt, että ammattiopisto- tai AMK-taustainen porukka vähättelisi samoin.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani DI olisi halunnut tohtorin tutkinnon, mutta ei lähtenyt mukaan, koska DI:näkin oli vaikeuksia saada töitä. Työnantaja karsastaa korkeasti koulutettuja maakunnissa. Valitettava tosiasia. Yli- ja alikouluttautuminen on ongelma.
Itse sanoit tuossa, että ongelma on maakunnissa junttityönantajien asenne. Jos kirjoitat lauseita peräkkäin, katso ennen julkaisua, että niissä on jotain logiikkaa.
Niin? En ymmärtänyt mikä logiikassa on vikana? DI toimarin on vaikeuksia sulattaa korkeammin koulutettua työntekijää, oma tasokin on hieman niin ja näin.
Meidän firman toimarilla ei ollut mitään koulutusta. Oli poliittinen broileri. Hän linjasi ettei käyntikorteista saisi paljastua koulutusta. En saanut laittaa MSc. -liitettä, vaikka se yleisesti on tapana tehtävissäni. No tuo ei minua stressannut, mutta toimaria ilmeisesti sitäkin enemmän :D
Fiksut johtajat tunnistaa siitä, että he yrittävät saada alaisensa näyttäytymään edullisessa valossa eivätkä yritä kerätä kaikkea kunniaa itselleen.
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Ei kai siihen mitään gloriaa liitykään. Pikemminkin Suomessa tohtori saa "hävetä" koulutustaan, mitäs meni kuuseen kurkottamaan, vähän kuin mitä ap:kin tuossa aloituksessaan maalaili.
Ei olisi minusta tohtoriksi, kun en tykkää väitellä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Ei kai siihen mitään gloriaa liitykään. Pikemminkin Suomessa tohtori saa "hävetä" koulutustaan, mitäs meni kuuseen kurkottamaan, vähän kuin mitä ap:kin tuossa aloituksessaan maalaili.
Jos olisit lukenut kommenttini tarkemmin, tietäisit että kerroin omasta kokemuksestani enkä yleisestä Suomessa vallitsevasta ilmapiiristä.
Tottakai Suomessa arvostetaan tohtoreita, mutta lähinnä vain tietyiltä aloilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Tohtori aineenopettajana, oli sitten kyseessä vaikkapa lukio ja vaikkapa se kuuluisa Norssi, on resurssien haaskaamista. Ei oman alan väitöstutkimus tee opetustaidollisesti yhtään parempaa opettajaa. Väitöskirjan tutkimustuloksia, kuten pelkän gradunkin voi hyödyntää vain jollakin syventävällä kurssilla, jotka eivät edes Norssilla vaadi oikean tutkimuksen tasoa. Eivät ne oppilaat sielläkään ole mitään kriittisiä pikkuprofessoreita.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi minusta tohtoriksi, kun en tykkää väitellä asioista.
😂🤣😂🤣😂😜
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Ei kai siihen mitään gloriaa liitykään. Pikemminkin Suomessa tohtori saa "hävetä" koulutustaan, mitäs meni kuuseen kurkottamaan, vähän kuin mitä ap:kin tuossa aloituksessaan maalaili.
Jos olisit lukenut kommenttini tarkemmin, tietäisit että kerroin omasta kokemuksestani enkä yleisestä Suomessa vallitsevasta ilmapiiristä.
Tottakai Suomessa arvostetaan tohtoreita, mutta lähinnä vain tietyiltä aloilta.
Miltä aloilta arvostetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Ei kai siihen mitään gloriaa liitykään. Pikemminkin Suomessa tohtori saa "hävetä" koulutustaan, mitäs meni kuuseen kurkottamaan, vähän kuin mitä ap:kin tuossa aloituksessaan maalaili.
Jos olisit lukenut kommenttini tarkemmin, tietäisit että kerroin omasta kokemuksestani enkä yleisestä Suomessa vallitsevasta ilmapiiristä.
Tottakai Suomessa arvostetaan tohtoreita, mutta lähinnä vain tietyiltä aloilta.
Miltä aloilta arvostetaan?
No lääketieteen???
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Osalla tohtoriksi väitelleillä ei ole alaltaan riittävästi käytännön työkokemusta. Heidän tietonsa on pelkästään teoreettista ja heiltä puuttuu kokemuksen mukanaantuoma käytännön viisaus. Tarvitaan myös sitä käytännön viisautta.
Tunnetko monta väitellyttä tohtoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani DI olisi halunnut tohtorin tutkinnon, mutta ei lähtenyt mukaan, koska DI:näkin oli vaikeuksia saada töitä. Työnantaja karsastaa korkeasti koulutettuja maakunnissa. Valitettava tosiasia. Yli- ja alikouluttautuminen on ongelma.
Huonosti työllistyvällä tyypillä perusongelma on yleensä jossakin muussa kuin asiaosaamisessa. Näin ollen työllistymisongelma ei ratkea lisäkoulutuksella.
Ongelma oli, ettei halunnut muuttaa pois paikkakunnalta, koska muu elämä on täällä. Edellinen työnantaja oli paikkakunnan suurin työnantaja ja supisti toimintojaan. Eli juuri lisäkouluttautuminen olisi ollut muutenkin huono, kun niitä paikkoja ei yksinkertaisesti ole, eli kohtaanto-ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Väittelyajanhetkellä maisteri, yli 5 v ikkunassa tohtori.
Miksi yli 5v ikkunnassa tohtori? En ole kertaakaan ollut tilanteessa, jossa opetus olisi ollut huonoa riittämättömästä aineenhallinnasta johtuen. Sen sijaan useamman kerran olen mielessäni kritisoinut sitä, kun opettaja ei osaa laskeutua tyhmien aivojeni tasolle, opetus on yleisesti toteutettu huonosti tai sekavasti tai opettaja on mlkku.
No, nämä kuvaamasi asiat taas liittyvät ennemmin pedagogiseen osaamiseen, eivät siihen onko pohjalla maisteri- vai tohtoritasoinen tutkinto.
Onpa omituinen ketju. Keitä nämä jotkut maisterit ja dippainssit ovat ja missä tilanteissa he niin dissailevat?
Miksi ap:n teksti on niin kömpelöä?
Tohtorin paskalla EI ole sydämen sivistystä nämä SAATANAN epatot tulee panna OIKEISIIN TÖIHIN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Ei kai siihen mitään gloriaa liitykään. Pikemminkin Suomessa tohtori saa "hävetä" koulutustaan, mitäs meni kuuseen kurkottamaan, vähän kuin mitä ap:kin tuossa aloituksessaan maalaili.
Jos olisit lukenut kommenttini tarkemmin, tietäisit että kerroin omasta kokemuksestani enkä yleisestä Suomessa vallitsevasta ilmapiiristä.
Tottakai Suomessa arvostetaan tohtoreita, mutta lähinnä vain tietyiltä aloilta.
Miltä aloilta arvostetaan?
No lääketieteen???
-Eri
Vasta törmäsin keskusteliin, jossa joku pohti menevänsä mieluummin lääketieteen lisensiaatin kuin LT+EL vastaanotolle, koska tohtori on pelkkä kirjaviisas.
Väitteleehän monet di:t tohtoriksi. Jos maisteri löytää paikkansa, miksi hän hakeutuisi tohtorikoulutukseen?
Nyt keväällä on promootio, sukulainen osallustuu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Tohtori aineenopettajana, oli sitten kyseessä vaikkapa lukio ja vaikkapa se kuuluisa Norssi, on resurssien haaskaamista. Ei oman alan väitöstutkimus tee opetustaidollisesti yhtään parempaa opettajaa. Väitöskirjan tutkimustuloksia, kuten pelkän gradunkin voi hyödyntää vain jollakin syventävällä kurssilla, jotka eivät edes Norssilla vaadi oikean tutkimuksen tasoa. Eivät ne oppilaat sielläkään ole mitään kriittisiä pikkuprofessoreita.
Tällaisia urapolkuja on elävässä elämässä. Johtuvat siitä, ettei ole ollut valmistumisen jälkeen muita vaihtoehtoja kuin jatko-opiskelijaksi lähteminen. Tämän jälkeen huomannut, ettei perustutkimus ole häntä varten ja lisäksi haittana on jatkuva epävarmuus työllisyyden suhteen, joten on päätynyt lopulta sen vuoksi aineenopettajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähempi koulutus olisi parempi, niin miksi kukaan lukisi edes maisteriksi? Kannattaisi jättää koulut peruskouluun.
Tohtoreista pitää muistaa, että he ovat myös maistereita/DI. Moni hakeutuu tohtorinkoulutukseen vietettyään ensin erinäisiä vuosia työelämässä ja kokiessaan, että tarvitsee ja haluaa oppia "jotain enemmän".
Oma näkemykseni tohtorien vähättelyssä on se, että moni maisteri/DI kokee tohtorin kilpailijana yrityksessä etenemiselleen. Siksi dissaavat heti alkuun, ettei tohtori vaan mene heidän edelleen ylennyksissä.
Minulla oli pari saman vuosikurssin tuttua, jotka puhuivat jatko-opintojeni siitä, että tohtorit ei työllisty mihinkään ja saavat huonoa palkkaa. Ironisesti minut rekryttiin tohtorina heidän esimieheksi; toki tutkinnon ja esimiesaseman myötä heitä 2 ke/kk paremmalla palkalla.
Sattuipa sopivasti, kas kummaa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa omituinen ketju. Keitä nämä jotkut maisterit ja dippainssit ovat ja missä tilanteissa he niin dissailevat?
Miksi ap:n teksti on niin kömpelöä?
Tulee mieleen joku parin kolmenkymmenen vuoden takainen meno, millon luonnontieteiden puolella olevat naureskelivat jotain naistutkimuksen väitöksiä. Sitä nyt ei pidetty minään oikeana tieteenä.
-ohis-
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Minusta tämä on oikeasti aika jännää. Itse varmaan vielä joskus 12 vuotiaana pidin ylioppilaita merkittävinä kun he erottuivat Wappujuhlijoista lakilla. Pidin omien vanhempieni lakkeja noloina kun niistä roikkui musta tupsu. Halusin itse lukioon. Ja luulin saavuttaneeni jotain kuin pääsin lukioon.
Mutta hyvin pian huomasin, että luokallani jatkoi lähes sama jengi joka oli luokallani hetki sitten yhdessä kevät juhlissa ja vain jokunen oli jatkanut ammattikouluun, joiden dissaamisesta taas huolehti osaamaton opo, joka hämmensi silloin ja jo yhteishaun aikana.
Lukion jälkeen luulin saavuttaneeni jotain merkittävää kun pääsin yliopistoon. Merkittävyyttä lisäsi se, että jouduin hakemaan "omalle alalleni" pari kertaa. - Aika pian huomasin, että yliopistolla jatkoi moni itseni kaltainen, jolla oli lukio takana. Tuntui, että tämä oli ihan normaalia ei mitään lovin erityitsä. Myös yksi kaverini. joka oli aikanaan valinnut ammattikoulun jatkoi yliopistolla.
Kun myöhemmin valmistuin yliopistolta ja totuttelin pian ajatukseen, että kuusi ja puoli vuotta elämästäni maisteriksi valmistumsieen ei ole mitään erityistä. Ei ainakaan sellaista, jonka johdosta voisi odottaa saavansa parempaa palkkaa kuin se ammattikoulusta valmistuneet. Tai, että luultavasti olisin päässyt vähemmällä jos olisi jatkanut opintojani: ammattikorkeassa, jota on monesti markkinoitu sen kouluttavan käytännön osaajat kun taas yliopistosta valmistuisi vain teoreetikoita, joka pöljyydessään kuullostaa älyttömältä. - Jos näin olisi oikeasti, niin Suomen kokoiseen maahan riittäisi ehkä yksi tai kaksi yliopistoa. - Tosin olen kohdannut heitäkin, joille vain Helsingin yliopisto on oikea Yliopisto muut ovat jotain alempiarvoista, mutta onneksi tämä kuvitelma suli pois aika monesta jo fuksi syksynä. Vaikka olihan se tavallaan hellyttävää kuulla monen fuksin uhoamista tuolloin. Kun luulihan sitä hetken silloin saavuttaneensa jotain erityistä itsekin kun sai opiskelupaikan oikein yliopistosta.
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.