Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut maisterit tai DI:t dissaavat niin voimallisesti tohtorintutkintoa?
26.02.2023 |
On aika useastikin tullut vastaan tilanteita, joissa maisterit tai DI:t dissaavat tohtorintutkintoa melko agressiivisesti.
Perusargumentit ovat aina samat
a) tohtorikoulutuksessa ei opi mitään, mitä maisteri/DI ei tietäisi jo entuudestaan
b) vaikka oppisikin paljon niin jää varmasti työttömäksi
c) jos kuitenkin oppii paljon ja saa töitä niin palkka jää varmuudella pieneksi
d) jos kuitenkin oppii paljon ja saa hyväpalkkaisia töitä niin on tärkeä muistaa, että koulutus ei ole tae älykkyydestä
e) jos kuitenkin oppii paljon, saa hyväpalkkaisia töitä ja Mensan jäsenyyskin löytyy niin on hyvä muistaa, että älykkyys ei takaa viisautta
Eli mitätöinnin spiraali alkaa aina jostakin negatiivisimmasta skenaariosta, joille ei ole yleensä ole paljoakaan katetta. Etenkin työllisyyden ja palkan suhteen elää ihme myyttejä, ikäänkuin jotakin lääketieteen tai tekniikan tohtoreita olisi jossain jonoksi asti työttömänä. Mediaanipalkkakin on tohtoreilla parempi. Alkaa miettimään, että mikä insentiivi noita negatiivisia mielikuvia on pitää nimenomaan yliopiston käyneiden toimesta. En ole törmännyt, että ammattiopisto- tai AMK-taustainen porukka vähättelisi samoin.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Väitteleehän monet di:t tohtoriksi. Jos maisteri löytää paikkansa, miksi hän hakeutuisi tohtorikoulutukseen?
Nyt keväällä on promootio, sukulainen osallustuu siihen.
Kai se on sitä, että ei saisi poiketa laumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Tohtori aineenopettajana, oli sitten kyseessä vaikkapa lukio ja vaikkapa se kuuluisa Norssi, on resurssien haaskaamista. Ei oman alan väitöstutkimus tee opetustaidollisesti yhtään parempaa opettajaa. Väitöskirjan tutkimustuloksia, kuten pelkän gradunkin voi hyödyntää vain jollakin syventävällä kurssilla, jotka eivät edes Norssilla vaadi oikean tutkimuksen tasoa. Eivät ne oppilaat sielläkään ole mitään kriittisiä pikkuprofessoreita.
Tällaisia urapolkuja on elävässä elämässä. Johtuvat siitä, ettei ole ollut valmistumisen jälkeen muita vaihtoehtoja kuin jatko-opiskelijaksi lähteminen. Tämän jälkeen huomannut, ettei perustutkimus ole häntä varten ja lisäksi haittana on jatkuva epävarmuus työllisyyden suhteen, joten on päätynyt lopulta sen vuoksi aineenopettajaksi.
Juuri näin. Ymmärrän täysin tuon puolen, mutta muuten lukiotasolla on aivan sama, onko opettajana maisteri vai erikoisalallaan pätevämpi tohtori. Pääsääntöisesti tohtori on ylikoulutettu lukion opettajaksi tai siis lukion opettaja ei tarvitsisi tohtorin koulutusta.
Kannattaa varmasti joillain aloilla. Ennen kaikkea sen tulisi näkyä korkeampana palkkana. Jos ei näy, mikä sen ponnistelun hyöty on. Ennemminkin olisin vain katkerampi, mikäli haitat voittaisivat hyödyt.
Ilmiantakaa ketjua. Taas Lapin yliopisto hullut vauhdissa
Itse luulen, että taustalla on se fakta, että yritysmaailmassa tohtorintutkinto voi olla jopa pallo jalassa. Se jätetään joskus jopa pois CV:stä, kun hakee ns. oikeita töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmiantakaa tätä ketjua
Ketju on tehty haukkumaan tohtoreita
Lapin yliopisto hullut vauhdissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Minusta tämä on oikeasti aika jännää. Itse varmaan vielä joskus 12 vuotiaana pidin ylioppilaita merkittävinä kun he erottuivat Wappujuhlijoista lakilla. Pidin omien vanhempieni lakkeja noloina kun niistä roikkui musta tupsu. Halusin itse lukioon. Ja luulin saavuttaneeni jotain kuin pääsin lukioon.
Mutta hyvin pian huomasin, että luokallani jatkoi lähes sama jengi joka oli luokallani hetki sitten yhdessä kevät juhlissa ja vain jokunen oli jatkanut ammattikouluun, joiden dissaamisesta taas huolehti osaamaton opo, joka hämmensi silloin ja jo yhteishaun aikana.
Lukion jälkeen luulin saavuttaneeni jotain merkittävää kun pääsin yliopistoon. Merkittävyyttä lisäsi se, että jouduin hakemaan "omalle alalleni" pari kertaa. - Aika pian huomasin, että yliopistolla jatkoi moni itseni kaltainen, jolla oli lukio takana. Tuntui, että tämä oli ihan normaalia ei mitään lovin erityitsä. Myös yksi kaverini. joka oli aikanaan valinnut ammattikoulun jatkoi yliopistolla.
Kun myöhemmin valmistuin yliopistolta ja totuttelin pian ajatukseen, että kuusi ja puoli vuotta elämästäni maisteriksi valmistumsieen ei ole mitään erityistä. Ei ainakaan sellaista, jonka johdosta voisi odottaa saavansa parempaa palkkaa kuin se ammattikoulusta valmistuneet. Tai, että luultavasti olisin päässyt vähemmällä jos olisi jatkanut opintojani: ammattikorkeassa, jota on monesti markkinoitu sen kouluttavan käytännön osaajat kun taas yliopistosta valmistuisi vain teoreetikoita, joka pöljyydessään kuullostaa älyttömältä. - Jos näin olisi oikeasti, niin Suomen kokoiseen maahan riittäisi ehkä yksi tai kaksi yliopistoa. - Tosin olen kohdannut heitäkin, joille vain Helsingin yliopisto on oikea Yliopisto muut ovat jotain alempiarvoista, mutta onneksi tämä kuvitelma suli pois aika monesta jo fuksi syksynä. Vaikka olihan se tavallaan hellyttävää kuulla monen fuksin uhoamista tuolloin. Kun luulihan sitä hetken silloin saavuttaneensa jotain erityistä itsekin kun sai opiskelupaikan oikein yliopistosta.
Minkä alan maisteri sinä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä tutkintoa itsessään dissata vaan siihen liittyviä väitteitä kuten "Tohtori on automaattisesti osaavampi/kyvykkäämpi." tai "Norssissa on parhaat opettajat, koska siellä niin suuri osa on tohtoreita."
Yksilötasolla ei tietystikään takaa mitään. Mutta jos kyse on isommasta joukosta, kuten vaikka esimerkissäsi, niin kyllä, voisi ihan perustellusti sanoa, että on pätevämmät opet.
Otetaan esimerkki: A ja B valmistuvat samaan aikaan aineenopettajiksi. A menee lukioon opettamaan ja B jää yliopistolle tekemään väikkäriä neljäksi vuodeksi. Tämän neljän vuoden jälkeen myös B menee lukioon opettamaan. Kysymys kuuluu siis: Kumpi on osaavampi opettaja?
Tohtori aineenopettajana, oli sitten kyseessä vaikkapa lukio ja vaikkapa se kuuluisa Norssi, on resurssien haaskaamista. Ei oman alan väitöstutkimus tee opetustaidollisesti yhtään parempaa opettajaa. Väitöskirjan tutkimustuloksia, kuten pelkän gradunkin voi hyödyntää vain jollakin syventävällä kurssilla, jotka eivät edes Norssilla vaadi oikean tutkimuksen tasoa. Eivät ne oppilaat sielläkään ole mitään kriittisiä pikkuprofessoreita.
Tällaisia urapolkuja on elävässä elämässä. Johtuvat siitä, ettei ole ollut valmistumisen jälkeen muita vaihtoehtoja kuin jatko-opiskelijaksi lähteminen. Tämän jälkeen huomannut, ettei perustutkimus ole häntä varten ja lisäksi haittana on jatkuva epävarmuus työllisyyden suhteen, joten on päätynyt lopulta sen vuoksi aineenopettajaksi.
Juuri näin. Ymmärrän täysin tuon puolen, mutta muuten lukiotasolla on aivan sama, onko opettajana maisteri vai erikoisalallaan pätevämpi tohtori. Pääsääntöisesti tohtori on ylikoulutettu lukion opettajaksi tai siis lukion opettaja ei tarvitsisi tohtorin koulutusta.
Tällaisessa tapauksessa saattaa olla maisteri työnantajalle parempi valinta, jos hän on alunperinkin halunnut opettajaksi tai toinen on valinnut vaihtoehdon paremman puutteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmiantakaa tämä ketju!
Onko liian korkealentoista ja sivistynyttä?
Vierailija kirjoitti:
Itse luulen, että taustalla on se fakta, että yritysmaailmassa tohtorintutkinto voi olla jopa pallo jalassa. Se jätetään joskus jopa pois CV:stä, kun hakee ns. oikeita töitä.
Millaisia töitä hakiessa jätetty mainitsematta? Jos hakee vaikka tutkimusjohtajan tai kehitysinsinöörin paikkaa, kannattaako jättää mainitsematta vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä varmaan tohtorit keskimäärin on kohtuu älykkäitä.
Tämä yliopiston lounasruokalassa kuultua kun kaksi tohtorikoulutettavaa keskusteli:
- "Aiotko tosiaan laittaa sen tuloksen siihen väitöskirjaan?"
- "Joo, kyllähän minä tiedän, ettei se ihan totta ole mutta kyllä se siihen kelpaa."
Uskon, että iso osa DI:stä & maistereista kyllä kykenisi saamaan tohtorin paperit, mutta harvalla on motivaatiota.
Ilmiantakaa Lapin yliopisto hullut vauhdissa!! KAtkeria paskoja palsta täynnä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa.
Ehkäpä on niin, että liika koulutus on turhaa.
Jotkut haluaa tohtoriksi, kun on itsetunto vailla tunnustusta.Moni maisteri näkee, että tohrorius ei tuo mitään lisäarvoa omaan työhön tai tekemiseen. Se oma koulutus on riittävä siihen omaan työhön.
Saahan sitä opiskella. En ymmärrä, miksi joku tohtoriksi halajava miettisi, mitä muut ajattelevat. Luulisi olevan se tiedonjano ja halu selvittää ja opiskella se suurin. Jotkut lukee tohtoriksi, kun ei se käytännön työ olekaan sitä, mitä luuli tai missä pärjää.
Dissaaminen? Ehkä ne sitten on kateellisia? Tai eivät ole? Itse en dissaa. En vaan nä omalla kohdallani lisäopinnosta olevan mitään lisäarvoa. Mulla on hyvä työ ja onen siihen hyvin koulutettu ja kouluttautunut.
Toki kukin käy sen koulun, mikä sopii oman elämän tavoitteisiin parhaiten. Mutta mistä dissaus? Miksi joillekin on niin tärkeää ylläpitää mielikuvaa, että väitelleet olisivat työttömiä, pienellä palkalla tai muuten reppanoita?
Ehkäpä dissaus on peili. Jos tohtori tai tohtorikoulutettava väheksyy muita, niin oma asenne heijastuu takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiantakaa Lapin yliopisto hullut vauhdissa!! KAtkeria paskoja palsta täynnä
Lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa.
Ehkäpä on niin, että liika koulutus on turhaa.
Jotkut haluaa tohtoriksi, kun on itsetunto vailla tunnustusta.Moni maisteri näkee, että tohrorius ei tuo mitään lisäarvoa omaan työhön tai tekemiseen. Se oma koulutus on riittävä siihen omaan työhön.
Saahan sitä opiskella. En ymmärrä, miksi joku tohtoriksi halajava miettisi, mitä muut ajattelevat. Luulisi olevan se tiedonjano ja halu selvittää ja opiskella se suurin. Jotkut lukee tohtoriksi, kun ei se käytännön työ olekaan sitä, mitä luuli tai missä pärjää.
Dissaaminen? Ehkä ne sitten on kateellisia? Tai eivät ole? Itse en dissaa. En vaan nä omalla kohdallani lisäopinnosta olevan mitään lisäarvoa. Mulla on hyvä työ ja onen siihen hyvin koulutettu ja kouluttautunut.
Toki kukin käy sen koulun, mikä sopii oman elämän tavoitteisiin parhaiten. Mutta mistä dissaus? Miksi joillekin on niin tärkeää ylläpitää mielikuvaa, että väitelleet olisivat työttömiä, pienellä palkalla tai muuten reppanoita?
Ehkäpä dissaus on peili. Jos tohtori tai tohtorikoulutettava väheksyy muita, niin oma asenne heijastuu takaisin.
Miten toimii käytännössä? Eli joku kysyy, mitä teet työksesi/mitä olet koulutukseltasi ja vastaat totuudenmukaisesti niin se edustaa väheksyvää asennetta? Koska tuollaisiin neutraaleihin toteamuksiin ne vähättelyt yleensä tulevat vastauksena. Tai että joku kertoo tekevänsä väikkäriä ja todetaan heti perään, että tohtoreista tulee työttömiä tai pienipalkkaisia tai että kannattaa muistaa, että tutkinto ei ole älykkyyden tae. Tai selitetään jotakin Bäckmanista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En dissaa tohtorintutkintoja tai tohtoreita, mutta sanotaanko näin, että se glooria mitä heihin joskus opintojeni alkuvaiheessa yhdistin karisi aika kokonaisvaltaisesti opintojen edetessä. Se ei ainakaan pidä paikkaansa, että tohtoriopiskelijaksi hakeutuisivat välttämättä ne fiksuimmat tai osaavimmat henkilöt. Valitettavasti.
Minusta tämä on oikeasti aika jännää. Itse varmaan vielä joskus 12 vuotiaana pidin ylioppilaita merkittävinä kun he erottuivat Wappujuhlijoista lakilla. Pidin omien vanhempieni lakkeja noloina kun niistä roikkui musta tupsu. Halusin itse lukioon. Ja luulin saavuttaneeni jotain kuin pääsin lukioon.
Mutta hyvin pian huomasin, että luokallani jatkoi lähes sama jengi joka oli luokallani hetki sitten yhdessä kevät juhlissa ja vain jokunen oli jatkanut ammattikouluun, joiden dissaamisesta taas huolehti osaamaton opo, joka hämmensi silloin ja jo yhteishaun aikana.
Lukion jälkeen luulin saavuttaneeni jotain merkittävää kun pääsin yliopistoon. Merkittävyyttä lisäsi se, että jouduin hakemaan "omalle alalleni" pari kertaa. - Aika pian huomasin, että yliopistolla jatkoi moni itseni kaltainen, jolla oli lukio takana. Tuntui, että tämä oli ihan normaalia ei mitään lovin erityitsä. Myös yksi kaverini. joka oli aikanaan valinnut ammattikoulun jatkoi yliopistolla.
Kun myöhemmin valmistuin yliopistolta ja totuttelin pian ajatukseen, että kuusi ja puoli vuotta elämästäni maisteriksi valmistumsieen ei ole mitään erityistä. Ei ainakaan sellaista, jonka johdosta voisi odottaa saavansa parempaa palkkaa kuin se ammattikoulusta valmistuneet. Tai, että luultavasti olisin päässyt vähemmällä jos olisi jatkanut opintojani: ammattikorkeassa, jota on monesti markkinoitu sen kouluttavan käytännön osaajat kun taas yliopistosta valmistuisi vain teoreetikoita, joka pöljyydessään kuullostaa älyttömältä. - Jos näin olisi oikeasti, niin Suomen kokoiseen maahan riittäisi ehkä yksi tai kaksi yliopistoa. - Tosin olen kohdannut heitäkin, joille vain Helsingin yliopisto on oikea Yliopisto muut ovat jotain alempiarvoista, mutta onneksi tämä kuvitelma suli pois aika monesta jo fuksi syksynä. Vaikka olihan se tavallaan hellyttävää kuulla monen fuksin uhoamista tuolloin. Kun luulihan sitä hetken silloin saavuttaneensa jotain erityistä itsekin kun sai opiskelupaikan oikein yliopistosta.
Minkä alan maisteri sinä olet?
Filosofian maisteri
Vierailija kirjoitti:
Ilmiantakaa Lapin yliopisto hullut vauhdissa!! KAtkeria paskoja palsta täynnä
?????
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmaan tohtorit keskimäärin on kohtuu älykkäitä.
Tämä yliopiston lounasruokalassa kuultua kun kaksi tohtorikoulutettavaa keskusteli:
- "Aiotko tosiaan laittaa sen tuloksen siihen väitöskirjaan?"
- "Joo, kyllähän minä tiedän, ettei se ihan totta ole mutta kyllä se siihen kelpaa."Uskon, että iso osa DI:stä & maistereista kyllä kykenisi saamaan tohtorin paperit, mutta harvalla on motivaatiota.
Yhtälailla voisi sanoa, että moni ammattikoulutettu kykenisi saamaan maisterin paperit, mutta harvalla on motivaatiota.
Jos on väitellyt vaikka tekniikan alalta niin se tarkoittaa että kyseinen henkilö kykenee oppimaan ja luomaan uutta tietoa. Tohtorit olivat haluttua työvoimaa mm. Nokialla vaikka toki he tarvitsivat paljon perehdytystä tietoliikennetekniikkaan alkuvaiheessa jos tausta oli vaikka fysiikan perustutkimuksessa. On parasta palkata osaavinta väkeä jos on tarkoitus olla kehityksen ensilinjassa.
Jos yritys toimii perinteisellä alalla niin sitten tutkijan palkkaamisesta ei välttämättä ole hyötyä. Toisaalta jos miettii vaikka puunjalostusteollisuutta Suomessa niin uusia sellupohjaisia tuotteita on tullut markkinoille vaikka kuinka paljon kun samaan aikaan perinteinen paperin valmistus hiipuu. Suurimmat metsäteollisuusyritykset UPM ja Stora Enso tekevät edelleen hyvää tulosta eli uusia tuotteita on osattu kehittää ehkä tutkijoiden toimesta.