Miten antaa lapsille "ennakkoperintöä" ilman verohuolia? Nyt puheena ollut puhelinlaskujen ja matkustelun maksut, entä muut?
Itselle tuli mieleen että kauppaostokset kotiin, esim. kerran kuukaudessa pesuaineet, wc-paperit, painavat jauhot, säilykkeet jne kotiinkuljetuksella? Eikös noissa voi toimitusosoitteeksi laittaa mitä vaan eli toisellekin henkilölle? Mitä muita ideoita keksitte? Äidin luottokortti nettiostoksiin? Katsotaanko tuollainen lahjaksi?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostat kalliit synttäri- ja joululahjat: tietokone, televisio, sohva, sänky, jääkaappipakastin... (huom, anna sen lapsen valita)
Ja muistat, että näiden lahjojen arvo ei saa olla yli 4000 e / 3v.
Raja on 4999€. Ja esim ruokaa ja vuokria saa maksaa ilman mitään rajaa. Jos vanhempia on kaksi, raja on tietenkin 9998€.
Sorry, väärä muistikuva summasta. Nimenomaan synttärilahjojen eli ei-elantolahjojen arvo voi olla tuo, koska sängyn, pesukoneen tai sohvan voi antaa elantolahjana koska tahansa, verottaja kun ei kysele, että saitko auton synttärilahjaksi vai muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi helppoa tapaa ylitse muide:
- Nostat käteistä automaatista ja annat lapsille.
- Ostat kauppojen lahjakortteja (esim. S-ryhmä, K-ryhmä).
Muuta ei tarvita.
Nämä ovat molemmat laittomia, jos ylittää verovapaan rajan. Laillista sen sijaan on maksaa vaikka lapsen asuminen suoraan omalta tililtä.
Miten todistat että näin on tapahtunut?
Vanhempani ovat antaneet veljelleni useamman satasen kuussa tilisiirtoina vuosien ajan. Itse en ole saanut mitään.
Mietin että onko ennakkoperintö kuitenkin perintöä siten, että jos toiselle rintaperilliselle sitä on annettu ennakkoon, ja toiselle ei, tasataanko perinnön määrä sitten perinnönjaossa niin että molemmat saavat loppukädessä yhtä paljon? (Olettaen että testamenttia ei ole tai se ei määrää osuuksia toisin) Tiliotteet tästä ovat todisteena eli periaatteessa kuolinpesä saa niistä todisteet pankista.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat antaneet veljelleni useamman satasen kuussa tilisiirtoina vuosien ajan. Itse en ole saanut mitään.
Mietin että onko ennakkoperintö kuitenkin perintöä siten, että jos toiselle rintaperilliselle sitä on annettu ennakkoon, ja toiselle ei, tasataanko perinnön määrä sitten perinnönjaossa niin että molemmat saavat loppukädessä yhtä paljon? (Olettaen että testamenttia ei ole tai se ei määrää osuuksia toisin) Tiliotteet tästä ovat todisteena eli periaatteessa kuolinpesä saa niistä todisteet pankista.
No ei kait kuolinpesä mitään satasen tilisiirtojen takia vuosien tiliotteita ala haalimaan mistään 🙄. Ollaan mekin heitelty tarvittaessa satanen jos toinenkin jonkun opiskelijamme tilille, ja heitä on ollut 6, niin oon kyllä varma, ettei niistä mitään tasausta perinnönjaossa kukaan tule tekemään 🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat antaneet veljelleni useamman satasen kuussa tilisiirtoina vuosien ajan. Itse en ole saanut mitään.
Mietin että onko ennakkoperintö kuitenkin perintöä siten, että jos toiselle rintaperilliselle sitä on annettu ennakkoon, ja toiselle ei, tasataanko perinnön määrä sitten perinnönjaossa niin että molemmat saavat loppukädessä yhtä paljon? (Olettaen että testamenttia ei ole tai se ei määrää osuuksia toisin) Tiliotteet tästä ovat todisteena eli periaatteessa kuolinpesä saa niistä todisteet pankista.
No ei kait kuolinpesä mitään satasen tilisiirtojen takia vuosien tiliotteita ala haalimaan mistään 🙄. Ollaan mekin heitelty tarvittaessa satanen jos toinenkin jonkun opiskelijamme tilille, ja heitä on ollut 6, niin oon kyllä varma, ettei niistä mitään tasausta perinnönjaossa kukaan tule tekemään 🤯
Aika usein kuitenkin pesänjakajille tulee kränää... joku on saanut mielestään vähemmän, jotain on suosittu jne. Hienoa kun on 6 lasta keskenään tukkanuottasilla, juristeineen ja puolisoineen.
"Rintaperillisillä on vähimmilläänkin oikeus saada puolet siitä perinnöstä, joka olisi jäljellä, ellei lahjoja olisi annettu.
Ennakkoperintöolettama
Perintökaaren järjestelmän lähtökohtana, että rintaperillisiä kohdellaan tasapuolisesti eli niin sanottu tasajaon periaate. Tasajaon periaate käy ilmi perintökaaren 6 luvun 1 :stä, jonka mukaisesti se, mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle lahjana, on saatuna ennakkona vähennettävä lahjan saaneen rintaperillisen perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."
https://herkulex.fi/ennakkoperinto-ja-suosiolahja-perinnonjaossa/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat antaneet veljelleni useamman satasen kuussa tilisiirtoina vuosien ajan. Itse en ole saanut mitään.
Mietin että onko ennakkoperintö kuitenkin perintöä siten, että jos toiselle rintaperilliselle sitä on annettu ennakkoon, ja toiselle ei, tasataanko perinnön määrä sitten perinnönjaossa niin että molemmat saavat loppukädessä yhtä paljon? (Olettaen että testamenttia ei ole tai se ei määrää osuuksia toisin) Tiliotteet tästä ovat todisteena eli periaatteessa kuolinpesä saa niistä todisteet pankista.
No ei kait kuolinpesä mitään satasen tilisiirtojen takia vuosien tiliotteita ala haalimaan mistään 🙄. Ollaan mekin heitelty tarvittaessa satanen jos toinenkin jonkun opiskelijamme tilille, ja heitä on ollut 6, niin oon kyllä varma, ettei niistä mitään tasausta perinnönjaossa kukaan tule tekemään 🤯
Esimerkki: 500 euroa kuussa kolmen vuoden ajan tekee yht. 18 000 euroa. Kyllä mua kiinnostaisi saada kyseinen summa hyvitettyä perinnönjaossa jos itse en ole saanut ennakkoperintöä tai lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostat kalliit synttäri- ja joululahjat: tietokone, televisio, sohva, sänky, jääkaappipakastin... (huom, anna sen lapsen valita)
Ja muistat, että näiden lahjojen arvo ei saa olla yli 4000 e / 3v.
Raja on 4999€. Ja esim ruokaa ja vuokria saa maksaa ilman mitään rajaa. Jos vanhempia on kaksi, raja on tietenkin 9998€.
Milloin summa on noussut 3999 e:sta 4999 euroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi helppoa tapaa ylitse muide:
- Nostat käteistä automaatista ja annat lapsille.
- Ostat kauppojen lahjakortteja (esim. S-ryhmä, K-ryhmä).
Muuta ei tarvita.
Nämä ovat molemmat laittomia, jos ylittää verovapaan rajan. Laillista sen sijaan on maksaa vaikka lapsen asuminen suoraan omalta tililtä.
Ja verottaja seuraa vaikkapa äidin lapselleen omalta tililtään automaatista nostamia seteleitä... miten?
Ei mitenkään
Meillä lapsi säästää omat rahat ja minä elätän
Ruuan ja asunnon maksan
Meillä mummo antaa rahaa ja pappa 100 euroa per kk jotka menee sijoituksiin lapselle
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän juniori saa riittävästi tukea, kun maksat vuokran. Se on verovapaa elatusmeno. Enempi lahjoittelu saattaisi passivoida.
Höpöhöpö taas. Mun nuoreni on ihan hyvissä hommissa, tienaa 3000 verot pois otettuna. Ostan jotain ja jotain, tilaan lehtiä, maksan kauppakasseja jne. Ei tuo mitenkään ole passivoinut. Joo ja annan rahaa opintolainaan ja vastikkeeseen.
Mulla ei ole isoja rahoja jättää mun näinkin voin auttaa, vaikkei apua tarvii.
Asumiskustannukset (yhtiövastike, sähkölasku, nettilasku), jos ne maksaa suoraan. Koulutukseen liittyvät kustannukset (jos ne maksaa suoraan).
Kodinkoneet ym hankinnat.
Kauppalähetys oven taakse.
Rinnakkaiskortti luottokorttiin.
Nämä meillä käytössä nyt ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostat kalliit synttäri- ja joululahjat: tietokone, televisio, sohva, sänky, jääkaappipakastin... (huom, anna sen lapsen valita)
Ja muistat, että näiden lahjojen arvo ei saa olla yli 4000 e / 3v.
Raja on 4999€. Ja esim ruokaa ja vuokria saa maksaa ilman mitään rajaa. Jos vanhempia on kaksi, raja on tietenkin 9998€.
Milloin summa on noussut 3999 e:sta 4999 euroon?
Onhan tästä jo varmaan kymmenisen vuotta? Ainakin 2017 oli jo tuo 4999,99
ihan mitä tahansa, ei sulta tai lapselta kukaan kysy. Raha käteen ei näy missään... voi elää sillä rahalla ja omat jää pankkiin. Ikäänkuin vaihtuu sinne pankkitilille ne rahat jotka annat elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Käteistä voi antaa sen oliko vajaa neljä tonnia kolmeen vuoteen ja sitten toista saa elättää (laskut, vaatteet, ruoka jne. suoraan kauppaan tai laskuttajalle) määrättömästi. Ennakkooerintö on toinen juttu ja rintaperillisellä veroprosentti ei ole kovin iso.
Verottoman raja taitaa olla nyt 4999 euroa kolmen (?) vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verottaja seuraa vaikkapa äidin lapselleen omalta tililtään automaatista nostamia seteleitä... miten?
Pyytää varmaan äidiltä selvitystä, mihin tarkoitukseen on tehnyt käteisnostoja.
No niin varmaan. Ja sittenhän voi vaikka sanoa että on itse dokannut rahansa, tai ihan mitä vaan. Erinomaisen epätodennäköistä, en tiedä että kenellekään näin olis käynyt. Tietty jos nostaa jotain kymppitonneja päivittäin, en tiedä.
Minun sedältäni verottaja pyysi selvityksen, kun setäni oli ostanut kalliimman auton kuin mihin sedälläni olisi verottajan mielestä ollut tuloillaan varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja verottaja seuraa vaikkapa äidin lapselleen omalta tililtään automaatista nostamia seteleitä... miten?
Pyytää varmaan äidiltä selvitystä, mihin tarkoitukseen on tehnyt käteisnostoja.
No niin varmaan. Ja sittenhän voi vaikka sanoa että on itse dokannut rahansa, tai ihan mitä vaan. Erinomaisen epätodennäköistä, en tiedä että kenellekään näin olis käynyt. Tietty jos nostaa jotain kymppitonneja päivittäin, en tiedä.
Minun sedältäni verottaja pyysi selvityksen, kun setäni oli ostanut kalliimman auton kuin mihin sedälläni olisi verottajan mielestä ollut tuloillaan varaa.
Okei, täytyykin sit odotella yhteydenottoa kun itse olen vallan tuloton mutta ostin kuitenkin auton männä vuonna...
Mulla on vanhempien luottokortti käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Huom: mitään veroseurauksia ei tule, ellei joku ilmianna. Verottaja ei oma-aloitteisesti seuraa kenenkään taviksen rahaliikennettä, eivätkä esim pankit raportoi verottajalle mitään ilman tämån pyyntöä.
Näinhän on kaikissa rikoksissa. Lain edessä joutuu vastaamaan vain jos jää kiinni tai itse tunnustaa.
Totta kai voi koetella valehtelijan lahjojaan, niin kuin useimmissa rikoksissa. Esimerkiksi sitä sitten saatetaan punnita, onko uskottavaa, että muori olisi kokenut tarvetta ostella juuri viinaksensa seteleillä.