Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan
5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!
Opetushallituksen täti ei varmaan ole päivääkään itse ollut opettajana missään.
Kommentit (626)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset teki koko alakoulun sen lukudiplomin.
En muista enää oliko siinä 10 vai 12 kirjaa.
Se oli vapaaehtoinen mutta minä vaadin sen.
Käytiin ja käydään edelleen joka lauantai kirjastossa.
Niin munkin. Ei se silti ymmärrä jos lyön hälle vaikka Suomen kuvalehden käteen. Eikä lue vapaaehtoisesti. Mut osaa hemmetin hyvin referoida pitkää tekstiä etsimällä sieltä merkittävät asiat :)
Nro 386.
Mun veli tuo vanhat Suomen kuvalehdet ja Valitut palat mökille. Kyllä ne lukee nekin.
Aivan, niin tein minäkin. Saanko jonkun mitalin?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että valtaosa ei lue ja se vaikuttaa jo pisatuloksiin, korkeakoulutettujen määrän putoamiseen, T&K tuloksiin. Jo 2018 joka kuudes nuori luki niin heikosti, että se vaikutti arjessa selviytymiseen! 44% pojista, joille on luettu lapsena ääneen, pitää itse lukemisesta. Eli enemmän kuin joka toiselle lukeminen on pakkopullaa, vaikka kotona olisi kannustettu ja harrastettu lukemista yhdessä.
Voidaan toki jatkaa niin, että syytellään vanhempia liian vähästä yrittämisestä, sehän on maan tapa. Näin kantaväestöön ja ylempään keskiluokkaan kuuluvana "maakuntien" asukkaana, eronneena äitinä ja heterona, on vaikea keksiä oikein mitään mikä ei olisi ultimaattisesti juuri minun syytäni :'D Poika ottaa sitten vetovastuun syynkantamisessa kunhan minua ei enää ole.
Lukuinnostus tulee lapselle kotoa. Näin se on aina ollut.
outoa, että se silti hupeni kuin pieru saharan ilmassa samaan aikaan kun yleistyivät digitaaliset käsinkannettavat laitteet sisältöineen
Kenellä? Mun lapsi kävi just kysymässä itselleen runokirjaa. Ja on lukenut jo kolme kirjaa lomalla.
Miksi pitäisi enää ymmärtää mitään, kun voi kysyä tekoälyltä kaiken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma on, että lapsia ei kiinnosta opiskella, jos se vaatii edes vähän lukemista, osaamista, aikaa ja vaivaa. Mikä on ratkaisu tähän? Se ratkaisee paljon koulujen ongelmista.
Minä annoin kahdeksasluokkalaisille kirjan luettavaksi. Siinä on 120 sivua ja sitä luetaan ensin 8 oppituntia koulussa, ja jos jää kesken, kotona loppuun. Useimmat oppilaat olivat järkyttyneitä. Kirjassa oli vain tekstiä, ei yhtään kuvia, siitä ei ole tehty elokuvaa. He kysyivät, pitääkö heidän lukea siis ihan koko kirja.
Luokkaa kohden on ehkä 1 tai 2 oppilasta, jotka harrastavat lukemista. Heille valitsin 400-sivuisen kirjan, ja osa heistä pyysi vielä sitä ohuempaakin kirjaa lisäksi, koska sekin vaikutti heistä kiinnostavalta.
On varmaan turha sanoa, kumman oppilasryhmän kohdalla on paremmat arvosanat kautta linjan kaikissa lukemista vaativissa oppiaineissa.
120 sivua, ilmeisesti jotain fiktiivistä tekstiä kuitenkin? Eli ei pitäisi tuottaa vaikeuksia kenellekään. Meillä oli yläasteella listat kirjoista, mistä sai valita haluamansa. Kaikki kirjat sellaisia 300-sivuisia. Vain muutamalla pojalla oli vaikeuksia, mutta sekin oli enemmän motivaation osalta.
tässä on keskusteltu nyt useamman eri porukan kanssa aiheesta. Lapset 10-15 vuotiaita. On vanhemmilla oikeasti huoli kun lapset ei jaksa lukea kokonaista kappaletta keskittyen. Lukee mekaanisesti, mut ei ymmärrä lukemaansa. Ihan peruskäsitteistöä pitää vanhempien kanssa käydä läpi et mitä sana tai joku ilmaisu tarkoittaa. Tajuun hyvin kuinka raskasta ois lukea kun ei täysin ymmärrä. Luen englanninkielistä tekstiä sujuvasti, mutta englanninkielisen vanhemman kirjallisuuden lukeminen on vaativaa ja uuvuttavaa kun aivot joutuu koko ajan työskentelemään kun kieli on merkityksiltään ja sävyiltään vähän vierasta. Miten tähän on tultu?
Eikö vanhemmat ole lukeneet tarpeeksi lapsilleen ja keskustelleet siitä mitä on luettu? Perusasia. Jos vanhemmat lukee lapsilleen mekaanisesti tai eivät edes lue juurikaan, niin siinäpä sen näkee sitten. Pienestä asti lapsille pitää lukea tositosi paljon, erilaisia tekstejä ja aina keskustella sanojen merkityksistä, synonyymeistä ja antonyymeistä, sävyeroista, sanonnoista sun muusta, lapsen kehitystason mukaisesti. Lapsia pitää viedä kirjastoon, esitellä erilaisten aihepiirien kirjoja, lainata niitä ja taas keskustella niistä. Eikä pelkkiä satuja, vaikka nekin ovat tärkeitä.
Kielellä pitää myös leikitellä. Kieltä pitää käyttää rikkaasti ja monipuolisesti.Jos vanhemmat eivät osaa sanaakaan suomen kieltä, miten he lukisivat suomenkielisiä satuja lapsilleen?
Elättekö te kaikki jossain Kärsämäellä?
He vouvat kiikuttaa sen lapsensa kirjastoon satutunnille. Niitä on joka kirjastossa koko ajan.
Tai tilata äänikirjana ne sadut niin että lapsi kuuntelee äänikirjana ja samaan aikaan katsoo paperikirjaa.
Äänikirjojakin on kirjastossa.
He voi myös ystävystyä suomenkielisten kanssa ja se suomenkielisen kaverin äiti lukee samalla sille sille heidänkin lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi enää ymmärtää mitään, kun voi kysyä tekoälyltä kaiken?
Jonka vastauksesta ei ymmärrä sitten mitään, vastasiko edes kysymykseen?
Vierailija kirjoitti:
Liialliset säästöt opetuksessa, kiittäkää Kataisen ja Sipilän hallituksia.
noi hallitukset pudotti perusopetuksen rahoitusta noin 5%, samaan aikaan peruskoulutuksen oppilasmäärä väheni noin 3%. Nykyinen hallitus on kasvattanut budjettia 6% ja oppilasmäärä on kasvanut 4%, lisäksi on tullut kahden vuoden pidennys oppivelvollisuuteen.
nää on ihan julkista tietoa, tosin työläitä kaivaa tilastokeskuksen ja opetushallituksen sivuilta, ei tarvii tyytyä toistelemaan mantrana SDP ja vasemmiston harhaanjohtavaa sumutusta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sitä toitotettu, että eäkoulun aikana oppimistulokset oppilaiden kesken kasvoivat entisestään. Jos vanhemmat eivät osanneet/viitsineet/välittäneet neuvoa, niin heikosti menee.
Vai kasvoivatko kenties siksi, että osalla oli rauha opiskella kotona niin, että jotain oppikin?
Taisi nimittäin tulokset nousta, ei laskea. Eikö se nyt ole hyvä, että tulokset oppilaiden kesken kasvavat, jos se tietty osa pystyy etänä oppimaankin jotakin? Nyt koulusirkus vie senkin vähän.
En oikein ymmärrä etäkoulun mollaamista. Se toimii loistavasti, jos sille annetaan mahdollisuus. Heikoin aines ei sinne etäkouluun kuulukaan. Parempi torkkua koulussa, niin saa sillä sen vitosen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi enää ymmärtää mitään, kun voi kysyä tekoälyltä kaiken?
Juu, ja sitten meillä on ihminen, joka ei osaa yhtään arvioida tekoälyn tuottaman informaation paikkansapitävyyttä + tekoäly, joka ei myöskään osaa tuota arvioida, mutta osaa tuottaa vakuuttavan kuuloista sontaa lähes asiasta kun asiasta. Uusi uljas maailma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö.
Rehtori päästi suustaan aivopierun. Viisi vuotta? Jo seuraavassa lauseessa venytti viiden vuoden kymmeneen vuoteen.
Ei ole kovin tunneälykäs henkilö, joka ei tajunnut tuota rehtorin aivopierua. Aika yllättävä liike rehtorilta. Pyyhkiytyi samalla pois asiantuntijuuden sädekehä.
Matematiikan opettajana tunnistin hyvin rehtorin sanoman viidestä vuodesta, ja minusta se korjaus vaikutti siltä, että tulee proffaa vastaan eikä halua täysin astua varpaille, kun proffa alkoi selittämäön pitkistä aikavälistä.
En nyt oikein ymmärtänyt tätä pitkää aikaväliä, miten nyt vasta nähtäisiin 90-luvun muutokset, kun lapset ovat maksimillaan 9v koulussa ja opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kyllä koulussa aika pian niiden julkistamisen jälkeen. Esimerkiksi 2014 ops astuinvoimaan 2016, joten 2016-2023 olevat oppilailla ei ole mitään tekemistä,90-luvun ops uudistusten kanssa. Sen sijaan kaikki avoimet oppimistilaratkaisut (joita ei tasatarkkaan ehdotettu myöskään 90-luvulla, vaan ihan viimesimpinä trendeinä), inkluusiot yms. ovat tapahtuneet ihan hiljaittain.
Näyttää lähinnä siltä, että jotkut haluaa löytää syyseuraussuhteita asioista, jotka eivät vaikuta millään tavoin nykykouluun ja kieltäytyy katsomassa nykyhetken tilnnetta ja vallitsevia päätöksiä. Esimerkiksi matematiikan opettaminen on ihan mahdotonta, kun luokassa on 5-10 ködestä autettavaa
Nykyinen tilannehan on juuri seurausta 90-luvun alkupuolen muutoksista. Silloin siirryttiin luokilla 1-6 matematiikan ja äidinkielen itseopiskeluun, ja sen seurauksena oppilaiden osaaminen perustui lähinnä ulkomuistiin.
Nyt nämä silloiset peruskoululaiset ovat vanhempia ja opettajia, eivätkä kykene enää riittävästi tukemaan lapsia oppimisessa, koska eivät itsekään ymmärrä matematiikan lainalaisuuksia tai äidinkielen kielioppia.
Etäkoulu oli siinä suhteessa "vaarallinen" ja haitallinen, että vahvan tietopohjan omaavat vanhemmat/isovanhemmat tajusivat, etteivät lasten taidot ole riittävällä tasolla, ja ryhtyivät tukemaan oppimista, joten etäkoulun seurauksena osaamiserot suurenivat.
En tunnista ainakaan omaa koulua, että oltaisiin siirrytty 90-luvulla matikassa/äikässä itseohjautuvuuteen, kun ei toimita näin nykypäivänäkään. Matematiikan opettajana opetan kyllä kaikille uuden asian, itseohjautuvuus tulee sitten soveltavissa tehtävissä vastaan, joissa autan, jos oppilas tarvitsee apua.
Tuntuu, että tätä itseohjautuvuutta nyt hokee henkilöt, jotka ei paljon seuraa koulua. Kyllä monissa aineissa toimitaan ihan samoin kuin ennenkin. Ei se oppiaineen perusoppiminen siitä miksikään ole muuttunut. Samoin kaikelle ilmiöoppimiselle monet koulut näyttää peffaa ja tekevät parin päivän projektin ja jatkavat vanhaan hyvään malliin oppiaineiden opettamista.
Nyt vähän liikaa kärjistetään sitä, että opetussuunnitelman syytä - opettajalla kuitenkin valta toteuttaa opetussuunnitelmaan katsomallaan tavalla ja suuri osa opettajista kyllä opettaa (ainakin aineenopettajista) ihan samoin kuin aikaisemmin.
Allekirjoitatko kuitenkin sen, että kotitehtävien määrä on vähentynyt, pakollisten lukutehtävien määrä niin ikään, tehtäväkirjoja ei useassa aineessa ole ollenkaan, joka vaikeuttaa omaehtoista kertaamista ja kokeissa on aiempaa enemmän monivalintatehtäviä ja valmiiksi annettuja osavirkkeitä- tai lausekkeita?
Melko helppo ollut nimittäin vertailla kun esikoinen on 24 ja kuopus 15.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset teki koko alakoulun sen lukudiplomin.
En muista enää oliko siinä 10 vai 12 kirjaa.
Se oli vapaaehtoinen mutta minä vaadin sen.
Käytiin ja käydään edelleen joka lauantai kirjastossa.
Niin munkin. Ei se silti ymmärrä jos lyön hälle vaikka Suomen kuvalehden käteen. Eikä lue vapaaehtoisesti. Mut osaa hemmetin hyvin referoida pitkää tekstiä etsimällä sieltä merkittävät asiat :)
Nro 386.
Mun veli tuo vanhat Suomen kuvalehdet ja Valitut palat mökille. Kyllä ne lukee nekin.
Aivan, niin tein minäkin. Saanko jonkun mitalin?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että valtaosa ei lue ja se vaikuttaa jo pisatuloksiin, korkeakoulutettujen määrän putoamiseen, T&K tuloksiin. Jo 2018 joka kuudes nuori luki niin heikosti, että se vaikutti arjessa selviytymiseen! 44% pojista, joille on luettu lapsena ääneen, pitää itse lukemisesta. Eli enemmän kuin joka toiselle lukeminen on pakkopullaa, vaikka kotona olisi kannustettu ja harrastettu lukemista yhdessä.
Voidaan toki jatkaa niin, että syytellään vanhempia liian vähästä yrittämisestä, sehän on maan tapa. Näin kantaväestöön ja ylempään keskiluokkaan kuuluvana "maakuntien" asukkaana, eronneena äitinä ja heterona, on vaikea keksiä oikein mitään mikä ei olisi ultimaattisesti juuri minun syytäni :'D Poika ottaa sitten vetovastuun syynkantamisessa kunhan minua ei enää ole.
Lukuinnostus tulee lapselle kotoa. Näin se on aina ollut.
outoa, että se silti hupeni kuin pieru saharan ilmassa samaan aikaan kun yleistyivät digitaaliset käsinkannettavat laitteet sisältöineen
Kenellä? Mun lapsi kävi just kysymässä itselleen runokirjaa. Ja on lukenut jo kolme kirjaa lomalla.
Mun lapsi oli sählyturnauksessa. Tuskin tulee koskaan paino-ongelmia tai intistä vapautusta kun ei pysty marssimaan miina selässä.
Tiedostan kuitenkin että lapseni on tässä asiassa vähemmistössä, eikä mulle tuota minkäänlaista iloa se, että iso osa lapsista on fyysisesti surkeassa kunnossa. Kas kun se saattaa materialisoitua mullekin tulevaisuudessa kustannuksina.
Itse en pelaa sählyä, eikä isänsä vaikka ollaan muuten liikunnallisia. En ole pitänyt tapana julistaa joka paikassa erinomaisuuttani lapsen aikaansaannoksien ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö.
Rehtori päästi suustaan aivopierun. Viisi vuotta? Jo seuraavassa lauseessa venytti viiden vuoden kymmeneen vuoteen.
Ei ole kovin tunneälykäs henkilö, joka ei tajunnut tuota rehtorin aivopierua. Aika yllättävä liike rehtorilta. Pyyhkiytyi samalla pois asiantuntijuuden sädekehä.
Matematiikan opettajana tunnistin hyvin rehtorin sanoman viidestä vuodesta, ja minusta se korjaus vaikutti siltä, että tulee proffaa vastaan eikä halua täysin astua varpaille, kun proffa alkoi selittämäön pitkistä aikavälistä.
En nyt oikein ymmärtänyt tätä pitkää aikaväliä, miten nyt vasta nähtäisiin 90-luvun muutokset, kun lapset ovat maksimillaan 9v koulussa ja opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kyllä koulussa aika pian niiden julkistamisen jälkeen. Esimerkiksi 2014 ops astuinvoimaan 2016, joten 2016-2023 olevat oppilailla ei ole mitään tekemistä,90-luvun ops uudistusten kanssa. Sen sijaan kaikki avoimet oppimistilaratkaisut (joita ei tasatarkkaan ehdotettu myöskään 90-luvulla, vaan ihan viimesimpinä trendeinä), inkluusiot yms. ovat tapahtuneet ihan hiljaittain.
Näyttää lähinnä siltä, että jotkut haluaa löytää syyseuraussuhteita asioista, jotka eivät vaikuta millään tavoin nykykouluun ja kieltäytyy katsomassa nykyhetken tilnnetta ja vallitsevia päätöksiä. Esimerkiksi matematiikan opettaminen on ihan mahdotonta, kun luokassa on 5-10 ködestä autettavaa
Nykyinen tilannehan on juuri seurausta 90-luvun alkupuolen muutoksista. Silloin siirryttiin luokilla 1-6 matematiikan ja äidinkielen itseopiskeluun, ja sen seurauksena oppilaiden osaaminen perustui lähinnä ulkomuistiin.
Nyt nämä silloiset peruskoululaiset ovat vanhempia ja opettajia, eivätkä kykene enää riittävästi tukemaan lapsia oppimisessa, koska eivät itsekään ymmärrä matematiikan lainalaisuuksia tai äidinkielen kielioppia.
Etäkoulu oli siinä suhteessa "vaarallinen" ja haitallinen, että vahvan tietopohjan omaavat vanhemmat/isovanhemmat tajusivat, etteivät lasten taidot ole riittävällä tasolla, ja ryhtyivät tukemaan oppimista, joten etäkoulun seurauksena osaamiserot suurenivat.
En tunnista ainakaan omaa koulua, että oltaisiin siirrytty 90-luvulla matikassa/äikässä itseohjautuvuuteen, kun ei toimita näin nykypäivänäkään. Matematiikan opettajana opetan kyllä kaikille uuden asian, itseohjautuvuus tulee sitten soveltavissa tehtävissä vastaan, joissa autan, jos oppilas tarvitsee apua.
Tuntuu, että tätä itseohjautuvuutta nyt hokee henkilöt, jotka ei paljon seuraa koulua. Kyllä monissa aineissa toimitaan ihan samoin kuin ennenkin. Ei se oppiaineen perusoppiminen siitä miksikään ole muuttunut. Samoin kaikelle ilmiöoppimiselle monet koulut näyttää peffaa ja tekevät parin päivän projektin ja jatkavat vanhaan hyvään malliin oppiaineiden opettamista.
Nyt vähän liikaa kärjistetään sitä, että opetussuunnitelman syytä - opettajalla kuitenkin valta toteuttaa opetussuunnitelmaan katsomallaan tavalla ja suuri osa opettajista kyllä opettaa (ainakin aineenopettajista) ihan samoin kuin aikaisemmin.
Allekirjoitatko kuitenkin sen, että kotitehtävien määrä on vähentynyt, pakollisten lukutehtävien määrä niin ikään, tehtäväkirjoja ei useassa aineessa ole ollenkaan, joka vaikeuttaa omaehtoista kertaamista ja kokeissa on aiempaa enemmän monivalintatehtäviä ja valmiiksi annettuja osavirkkeitä- tai lausekkeita?
Melko helppo ollut nimittäin vertailla kun esikoinen on 24 ja kuopus 15.
Se riippuu kyllä todella paljon koulusta.
Mun esikoiben on 21 ja 18 enkä tunnista ilmiötä.
Tehtäväkirjat ja matikan kirjat ostin itse lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset teki koko alakoulun sen lukudiplomin.
En muista enää oliko siinä 10 vai 12 kirjaa.
Se oli vapaaehtoinen mutta minä vaadin sen.
Käytiin ja käydään edelleen joka lauantai kirjastossa.
Niin munkin. Ei se silti ymmärrä jos lyön hälle vaikka Suomen kuvalehden käteen. Eikä lue vapaaehtoisesti. Mut osaa hemmetin hyvin referoida pitkää tekstiä etsimällä sieltä merkittävät asiat :)
Nro 386.
Mun veli tuo vanhat Suomen kuvalehdet ja Valitut palat mökille. Kyllä ne lukee nekin.
Aivan, niin tein minäkin. Saanko jonkun mitalin?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että valtaosa ei lue ja se vaikuttaa jo pisatuloksiin, korkeakoulutettujen määrän putoamiseen, T&K tuloksiin. Jo 2018 joka kuudes nuori luki niin heikosti, että se vaikutti arjessa selviytymiseen! 44% pojista, joille on luettu lapsena ääneen, pitää itse lukemisesta. Eli enemmän kuin joka toiselle lukeminen on pakkopullaa, vaikka kotona olisi kannustettu ja harrastettu lukemista yhdessä.
Voidaan toki jatkaa niin, että syytellään vanhempia liian vähästä yrittämisestä, sehän on maan tapa. Näin kantaväestöön ja ylempään keskiluokkaan kuuluvana "maakuntien" asukkaana, eronneena äitinä ja heterona, on vaikea keksiä oikein mitään mikä ei olisi ultimaattisesti juuri minun syytäni :'D Poika ottaa sitten vetovastuun syynkantamisessa kunhan minua ei enää ole.
Lukuinnostus tulee lapselle kotoa. Näin se on aina ollut.
outoa, että se silti hupeni kuin pieru saharan ilmassa samaan aikaan kun yleistyivät digitaaliset käsinkannettavat laitteet sisältöineen
Kenellä? Mun lapsi kävi just kysymässä itselleen runokirjaa. Ja on lukenut jo kolme kirjaa lomalla.
Mun lapsi oli sählyturnauksessa. Tuskin tulee koskaan paino-ongelmia tai intistä vapautusta kun ei pysty marssimaan miina selässä.
Tiedostan kuitenkin että lapseni on tässä asiassa vähemmistössä, eikä mulle tuota minkäänlaista iloa se, että iso osa lapsista on fyysisesti surkeassa kunnossa. Kas kun se saattaa materialisoitua mullekin tulevaisuudessa kustannuksina.
Itse en pelaa sählyä, eikä isänsä vaikka ollaan muuten liikunnallisia. En ole pitänyt tapana julistaa joka paikassa erinomaisuuttani lapsen aikaansaannoksien ansiosta.
No moi, Huono Itsetunto!
Lukeminen harrastuksena on lapsella kuin rahaa laittaisi pankkiin. Kokeile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö.
Rehtori päästi suustaan aivopierun. Viisi vuotta? Jo seuraavassa lauseessa venytti viiden vuoden kymmeneen vuoteen.
Ei ole kovin tunneälykäs henkilö, joka ei tajunnut tuota rehtorin aivopierua. Aika yllättävä liike rehtorilta. Pyyhkiytyi samalla pois asiantuntijuuden sädekehä.
Matematiikan opettajana tunnistin hyvin rehtorin sanoman viidestä vuodesta, ja minusta se korjaus vaikutti siltä, että tulee proffaa vastaan eikä halua täysin astua varpaille, kun proffa alkoi selittämäön pitkistä aikavälistä.
En nyt oikein ymmärtänyt tätä pitkää aikaväliä, miten nyt vasta nähtäisiin 90-luvun muutokset, kun lapset ovat maksimillaan 9v koulussa ja opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kyllä koulussa aika pian niiden julkistamisen jälkeen. Esimerkiksi 2014 ops astuinvoimaan 2016, joten 2016-2023 olevat oppilailla ei ole mitään tekemistä,90-luvun ops uudistusten kanssa. Sen sijaan kaikki avoimet oppimistilaratkaisut (joita ei tasatarkkaan ehdotettu myöskään 90-luvulla, vaan ihan viimesimpinä trendeinä), inkluusiot yms. ovat tapahtuneet ihan hiljaittain.
Näyttää lähinnä siltä, että jotkut haluaa löytää syyseuraussuhteita asioista, jotka eivät vaikuta millään tavoin nykykouluun ja kieltäytyy katsomassa nykyhetken tilnnetta ja vallitsevia päätöksiä. Esimerkiksi matematiikan opettaminen on ihan mahdotonta, kun luokassa on 5-10 ködestä autettavaa
Nykyinen tilannehan on juuri seurausta 90-luvun alkupuolen muutoksista. Silloin siirryttiin luokilla 1-6 matematiikan ja äidinkielen itseopiskeluun, ja sen seurauksena oppilaiden osaaminen perustui lähinnä ulkomuistiin.
Nyt nämä silloiset peruskoululaiset ovat vanhempia ja opettajia, eivätkä kykene enää riittävästi tukemaan lapsia oppimisessa, koska eivät itsekään ymmärrä matematiikan lainalaisuuksia tai äidinkielen kielioppia.
Etäkoulu oli siinä suhteessa "vaarallinen" ja haitallinen, että vahvan tietopohjan omaavat vanhemmat/isovanhemmat tajusivat, etteivät lasten taidot ole riittävällä tasolla, ja ryhtyivät tukemaan oppimista, joten etäkoulun seurauksena osaamiserot suurenivat.
En tunnista ainakaan omaa koulua, että oltaisiin siirrytty 90-luvulla matikassa/äikässä itseohjautuvuuteen, kun ei toimita näin nykypäivänäkään. Matematiikan opettajana opetan kyllä kaikille uuden asian, itseohjautuvuus tulee sitten soveltavissa tehtävissä vastaan, joissa autan, jos oppilas tarvitsee apua.
Tuntuu, että tätä itseohjautuvuutta nyt hokee henkilöt, jotka ei paljon seuraa koulua. Kyllä monissa aineissa toimitaan ihan samoin kuin ennenkin. Ei se oppiaineen perusoppiminen siitä miksikään ole muuttunut. Samoin kaikelle ilmiöoppimiselle monet koulut näyttää peffaa ja tekevät parin päivän projektin ja jatkavat vanhaan hyvään malliin oppiaineiden opettamista.
Nyt vähän liikaa kärjistetään sitä, että opetussuunnitelman syytä - opettajalla kuitenkin valta toteuttaa opetussuunnitelmaan katsomallaan tavalla ja suuri osa opettajista kyllä opettaa (ainakin aineenopettajista) ihan samoin kuin aikaisemmin.
Allekirjoitatko kuitenkin sen, että kotitehtävien määrä on vähentynyt, pakollisten lukutehtävien määrä niin ikään, tehtäväkirjoja ei useassa aineessa ole ollenkaan, joka vaikeuttaa omaehtoista kertaamista ja kokeissa on aiempaa enemmän monivalintatehtäviä ja valmiiksi annettuja osavirkkeitä- tai lausekkeita?
Melko helppo ollut nimittäin vertailla kun esikoinen on 24 ja kuopus 15.
Kotitehtävien määrästä en osaa sanoa, määrään niitä edelleen yhtä paljon kuin ennenkin. En tiedä, miten muissa aineissa. Osa oppilaista tekee niitä kuitenkin välituntisin tai jos tehtävänä 10 tehtävää lopputunnista ja loput kotiin, osa ehtii tehdä lähes kaiken, kun osa ei saa edes tehtyä ensimmäistä eikä tee sitten loppujakaan. Oppilas saa ihan oma-aloitteisesti kyllä tehdä ne kirjan muutkin tehtävät, jos kiinnostaa ja kysyä apua. En ole koskasn kieltänyt tätä.
Meillä on tehtäväkirja kaikissa aineissa, tehtävät tehdään vihkoon ei oppikirjaan.
Monivalintatehtöviä ja töydennystehtäviä on samalla tavalla kuin ennenkin. En käytä mitään valmiita kokeita, teen ne aina itse, jotta koe mittaa sitä, mitä on opetettukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset teki koko alakoulun sen lukudiplomin.
En muista enää oliko siinä 10 vai 12 kirjaa.
Se oli vapaaehtoinen mutta minä vaadin sen.
Käytiin ja käydään edelleen joka lauantai kirjastossa.
Niin munkin. Ei se silti ymmärrä jos lyön hälle vaikka Suomen kuvalehden käteen. Eikä lue vapaaehtoisesti. Mut osaa hemmetin hyvin referoida pitkää tekstiä etsimällä sieltä merkittävät asiat :)
Nro 386.
Mun veli tuo vanhat Suomen kuvalehdet ja Valitut palat mökille. Kyllä ne lukee nekin.
Aivan, niin tein minäkin. Saanko jonkun mitalin?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että valtaosa ei lue ja se vaikuttaa jo pisatuloksiin, korkeakoulutettujen määrän putoamiseen, T&K tuloksiin. Jo 2018 joka kuudes nuori luki niin heikosti, että se vaikutti arjessa selviytymiseen! 44% pojista, joille on luettu lapsena ääneen, pitää itse lukemisesta. Eli enemmän kuin joka toiselle lukeminen on pakkopullaa, vaikka kotona olisi kannustettu ja harrastettu lukemista yhdessä.
Voidaan toki jatkaa niin, että syytellään vanhempia liian vähästä yrittämisestä, sehän on maan tapa. Näin kantaväestöön ja ylempään keskiluokkaan kuuluvana "maakuntien" asukkaana, eronneena äitinä ja heterona, on vaikea keksiä oikein mitään mikä ei olisi ultimaattisesti juuri minun syytäni :'D Poika ottaa sitten vetovastuun syynkantamisessa kunhan minua ei enää ole.
Lukuinnostus tulee lapselle kotoa. Näin se on aina ollut.
outoa, että se silti hupeni kuin pieru saharan ilmassa samaan aikaan kun yleistyivät digitaaliset käsinkannettavat laitteet sisältöineen
Kenellä? Mun lapsi kävi just kysymässä itselleen runokirjaa. Ja on lukenut jo kolme kirjaa lomalla.
Mun lapsi oli sählyturnauksessa. Tuskin tulee koskaan paino-ongelmia tai intistä vapautusta kun ei pysty marssimaan miina selässä.
Tiedostan kuitenkin että lapseni on tässä asiassa vähemmistössä, eikä mulle tuota minkäänlaista iloa se, että iso osa lapsista on fyysisesti surkeassa kunnossa. Kas kun se saattaa materialisoitua mullekin tulevaisuudessa kustannuksina.
Itse en pelaa sählyä, eikä isänsä vaikka ollaan muuten liikunnallisia. En ole pitänyt tapana julistaa joka paikassa erinomaisuuttani lapsen aikaansaannoksien ansiosta.
No moi, Huono Itsetunto!
Lukeminen harrastuksena on lapsella kuin rahaa laittaisi pankkiin. Kokeile.
"Lapsen menestys on perfektionistivanhemman oman arvon mitta
Perfektionistivanhemmalla voi olla vaikeuksia erottaa toisistaan oma ja lapsensa toiminta." vanhemmuustyylejä tutkiva professori Chris Segrin Arizonan yliopistosta kertoo. ”Joskus huomaan erityisesti äideistä, kuinka he määrittelevät itsensä ennen kaikkea äitiyden kautta. Äidin ja hänen lastensa välisen rajan hämärtyminen ei tue tervettä vanhemmuutta”, Segrin sanoo.
Irti päästäminen on tärkeää tietysti myös lasten hyvinvoinnin kannalta.
”Lapsille on annettava tilaa löytää oma tie omaan elämäänsä.”
millähän kyvyillä kukkais proffa on arvonsa lunastanut lie tilannut ranskasta yliviikarin tapaan
Vierailija kirjoitti:
Onhan tää tiedetty. Jos katsotaan 90-luvun kokeita, niin ei voisi kuvitella pitävänsä sellaisia enää. Ne oli oikeasti vaikeita! Ja jos siirrytään 2000-luvulla, niin vielä 2005 tai 2010 pidetyt kokeet on eri planeetalta kuin nykyiset. Joka vuosi helpotetaan kokeita.
Mikä on syynä? Nuorten aivot on kuin tietokone. Ne on kovassa kuormituksessa kaikesta muusta (pääosin some) ja ei vaan riitä prosessorin tehot enää kouluhommiin niin hyvin. Lisäksi kodit tukee sitä, ettei nuorelta saa vaatia liikaa. Tulee ahdistus, tekee "hirveästi töitä" (istuu huoneessaan kirja auki kännykällä) ja tietysti sitten löytyy lukivaikeus, koska lukitaidot ei kehity lukemisen puutteen takia. Sitten voikin uhriutua....
Tuo näkyy jo meillä yliopistossa, missä opiskelen. Mitään ei saisi oikein vaatia, kun muuten ahdistutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset teki koko alakoulun sen lukudiplomin.
En muista enää oliko siinä 10 vai 12 kirjaa.
Se oli vapaaehtoinen mutta minä vaadin sen.
Käytiin ja käydään edelleen joka lauantai kirjastossa.
Niin munkin. Ei se silti ymmärrä jos lyön hälle vaikka Suomen kuvalehden käteen. Eikä lue vapaaehtoisesti. Mut osaa hemmetin hyvin referoida pitkää tekstiä etsimällä sieltä merkittävät asiat :)
Nro 386.
Mun veli tuo vanhat Suomen kuvalehdet ja Valitut palat mökille. Kyllä ne lukee nekin.
Aivan, niin tein minäkin. Saanko jonkun mitalin?
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että valtaosa ei lue ja se vaikuttaa jo pisatuloksiin, korkeakoulutettujen määrän putoamiseen, T&K tuloksiin. Jo 2018 joka kuudes nuori luki niin heikosti, että se vaikutti arjessa selviytymiseen! 44% pojista, joille on luettu lapsena ääneen, pitää itse lukemisesta. Eli enemmän kuin joka toiselle lukeminen on pakkopullaa, vaikka kotona olisi kannustettu ja harrastettu lukemista yhdessä.
Voidaan toki jatkaa niin, että syytellään vanhempia liian vähästä yrittämisestä, sehän on maan tapa. Näin kantaväestöön ja ylempään keskiluokkaan kuuluvana "maakuntien" asukkaana, eronneena äitinä ja heterona, on vaikea keksiä oikein mitään mikä ei olisi ultimaattisesti juuri minun syytäni :'D Poika ottaa sitten vetovastuun syynkantamisessa kunhan minua ei enää ole.
Lukuinnostus tulee lapselle kotoa. Näin se on aina ollut.
outoa, että se silti hupeni kuin pieru saharan ilmassa samaan aikaan kun yleistyivät digitaaliset käsinkannettavat laitteet sisältöineen
Kenellä? Mun lapsi kävi just kysymässä itselleen runokirjaa. Ja on lukenut jo kolme kirjaa lomalla.
Mun lapsi oli sählyturnauksessa. Tuskin tulee koskaan paino-ongelmia tai intistä vapautusta kun ei pysty marssimaan miina selässä.
Tiedostan kuitenkin että lapseni on tässä asiassa vähemmistössä, eikä mulle tuota minkäänlaista iloa se, että iso osa lapsista on fyysisesti surkeassa kunnossa. Kas kun se saattaa materialisoitua mullekin tulevaisuudessa kustannuksina.
Itse en pelaa sählyä, eikä isänsä vaikka ollaan muuten liikunnallisia. En ole pitänyt tapana julistaa joka paikassa erinomaisuuttani lapsen aikaansaannoksien ansiosta.
No moi, Huono Itsetunto!
Lukeminen harrastuksena on lapsella kuin rahaa laittaisi pankkiin. Kokeile.
"Lapsen menestys on perfektionistivanhemman oman arvon mitta
Perfektionistivanhemmalla voi olla vaikeuksia erottaa toisistaan oma ja lapsensa toiminta." vanhemmuustyylejä tutkiva professori Chris Segrin Arizonan yliopistosta kertoo. ”Joskus huomaan erityisesti äideistä, kuinka he määrittelevät itsensä ennen kaikkea äitiyden kautta. Äidin ja hänen lastensa välisen rajan hämärtyminen ei tue tervettä vanhemmuutta”, Segrin sanoo.
Irti päästäminen on tärkeää tietysti myös lasten hyvinvoinnin kannalta.
”Lapsille on annettava tilaa löytää oma tie omaan elämäänsä.”
Äidinkieli on lapsen tärkein työkalu koko elämän. Ei se liity vanhempiin yhtikäs mutenkään.
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä nyt taas
Koulun tehtävä on opettaa sitä vartenhan me koulutetaan opettajia ja maksetaan veroja, jes?
Kotona sitten katotaan et ne koulutehtävät hoidetaan asiallisesti, mut ei se vanhempien tehtävä voi enää omien duunien päälle alkaa opettaa lapselle lukemista ja kirjottamista jos ei ammattilaiset sen vertaa oo onnistuneet työssään (ja tällä en nyt sit tarkoita opettajia vaan niitä jotka tän koko sotkun on tehtailleet säätämällä jotain mikä on toiminut hyvin, ihan vaan että joku konsultti pääsee hillotolpalle)
Eikö vanhemmat siis tue lastansa, jos oppimisessa on vaikeaa? Kai nyt jokainen vanhempi auttaa ainakin 1-2 luokkalaistansa lukemisessa myös kotona?
Näin ainakin oma äitini toimi, kun ooettelin lukemaan.. Jos meni tavut väärin, äiti korjasi. Ei siinä äiti minua yksin lukemaan opettanut vaan auttoi harjoittelemaan tehtäviä ja katsoi, että teen esim. lukiharjoitukset oikein.
Ei ihme, että on vastakkinasettelua kun asenne on koulu hoitaa. ei voi omien duunien päälle. Miten ajattelin sen muun lapsen kasvatuksen aikuisuuteen? Yhteiskunta hoitaa?