Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe

Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?

Eikö arabiankielinen päiväkoti kelpaisi? Saataisiin helposti natiivit pitäjät sinne.

Vierailija kirjoitti:

Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?

Ainakin kaikki kielitieteilijät näkevät punaista tällaisesta, että suomenkieliset puhuvat siellä lapsille "englantia".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Et ole tainnut huomata, että iso osa yliopisto-opinnoista on nykyään Suomessakin vain enganniksi tarjolla? Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, joka on Suomen suurin ja arvostetuin korkeakoulu tekniikan ja kaupallisen alalla, käytännössä kaikki tutkinnot ovat vain englanniksi opetettavia. En itsekään tykkää tästä suuntauksesta, mutta valitettava tosiasia se on.

Se ei valitettavasti ole jäänyt huomaamatta minultakaan. Mutta mainitsemiasi tutkintoja on tähänkin saakka päässyt opiskelemaan suomenkielisen koulusivistyksen ja tavalla tai toisella hankitun riittävän hyvän englannintaidon pohjalta, enkä ymmärrä, miksei niin voisi olla jatkossakin. Varsinkin kun monet opettajatkaan eivät ole natiiveja. Edellisen kommenttini painopiste olikin kahdessa ensimmäisessä sanassa "näillä argumenteilla". Sanon edelleen ilmeenkään värähtämättä, että sellaisen suomalaisen, jonka mielestä kaikki muu paitsi aktiiviset pyrkimykset synnyinmaansa kielen ja kulttuurin hävittämiseen ovat "nationalismia", on parasta pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteensa edes omalta osaltaan jossain muualla kuin Suomessa.

Me nyt puhumme yksityisten ihmisten valinnoista omien lastensa kasvatuksen osalta. Osa suomalaisista haluaa laittaa lapsensa yksityisiin kielipäiväkoteihin, koska haluaa panostaa oman lapsensa kielitaidon kehittämiseen. On erikoista, että kukaan tekisi yksityiselämässään valintoja nationalististen näkemysten perusteella. Etenkin kun jokaisella on mahdollisuus valita myös se kunnallinen suomenkielinen päiväkoti. Kertovat vaan, että ne ovat kriisissä. Sehän ei ole meidän vika, jotka laitamme omamme sinne englanninkieliseen päiväkotiin.

Ai ketkä kertovat, että kunnalliset päiväkodit ovat kriisissä? Saattavat toki ollakin.

Yksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti ainakin oli jokunen vuosi sitten niin kovassa kriisissä, että se määrättiin suljettavaksi ja avi siirrätti lapset kiireesti kunnalliseen päiväkotiin. Noin pahaa kriisiä en kunnalliselta puolelta muistakaan.

Et ole sattunut lukemaan ettei sinne saada työntekijöitä ja saatetaan soitella hakemaan lapset pois kesken päivän siitä syystä ettei ole henkilökuntaa?

Henkilökuntapulaa on myös kielipäiväkodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?

Miksi pitäisi olla? Se on yksityistä yritystoimintaa, joka menee kaupaksi, kun osa vanhemmista haluaa siitä maksaa.

Tässä viime päivinä on käyty keskustelua koulushoppailusta siitä näkökulmasta, että vanhemmat haluavat lapsensa parhaaseen mahdolliseen luokkaympäristöön. Moni on sanonut ymmärtävänsä tätä päämäärää.

Mutta kun mietin tuntemiani vanhempia erilaisista painotusopetukseen ja harrastuksiin liittyvistä piireistä, vaikuttaa siltä, että hyvin monilla vanhemmilla kunnianhimo ei pysähdy siihen, että on saanut lapsensa eksklusiiviseen opetusryhmään.

Hämmästyttävän suuri osuus esimerkiksi musiikkiluokkalaisista on myös harvinaisen A-kielen lukijoita, ja tämä sama porukka myös käy napsimassa mitalit koulujen välisissä urheilukisoissa. Samat lapset ja vanhemmat pyörivät kaikialla. Aika näyttää, mitä tuosta sukupolvesta tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi? Lapsi oppii kielen leikkimällä. Ihan fiksua minusta.

Englannin oppii hyvin joka tapauksessa. Kannattaisi viedä minkä tahansa muun kielen päiväkotiin, jos haluaa laajaa kielitaitoa.

Ja näin. Lisäksi vaarana on, että ei opita enää suomea kunnolla. 

Näissä kielikylpyperiaatteella toimivissa päiväkodeissa testataan lapsen kielelliset valmiudet. Ei sinne kuulu lapset, joilla on vaikeuksia jo äidinkielenkin kanssa. Ja nykyään monilla on ihan jo kotonakin useampia kieliä. Suomea oppii, kun sitä kuulee ja lukee ja käyttää monipuolisesti. Jos ei käytä, ei opi vaikkei puhuisi ikinä mitään muuta kieltä.

Miten 9 kk tai 1 vuotiaalta testataan kielelliset valmiudet tai huomataan onko äidin kielessä ongelmia?

Vastaus ei mitenkään. Hyvin moni lapsi menee alle ja vähän päälle 1 vuotiaana päiväkotiin. Ja todennäköisesti englannin kieliseen päiväkotiin menevien lapsien vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, jolloin lapset yleensä laitetaan varhemmin päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Et ole tainnut huomata, että iso osa yliopisto-opinnoista on nykyään Suomessakin vain enganniksi tarjolla? Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, joka on Suomen suurin ja arvostetuin korkeakoulu tekniikan ja kaupallisen alalla, käytännössä kaikki tutkinnot ovat vain englanniksi opetettavia. En itsekään tykkää tästä suuntauksesta, mutta valitettava tosiasia se on.

Se ei valitettavasti ole jäänyt huomaamatta minultakaan. Mutta mainitsemiasi tutkintoja on tähänkin saakka päässyt opiskelemaan suomenkielisen koulusivistyksen ja tavalla tai toisella hankitun riittävän hyvän englannintaidon pohjalta, enkä ymmärrä, miksei niin voisi olla jatkossakin. Varsinkin kun monet opettajatkaan eivät ole natiiveja. Edellisen kommenttini painopiste olikin kahdessa ensimmäisessä sanassa "näillä argumenteilla". Sanon edelleen ilmeenkään värähtämättä, että sellaisen suomalaisen, jonka mielestä kaikki muu paitsi aktiiviset pyrkimykset synnyinmaansa kielen ja kulttuurin hävittämiseen ovat "nationalismia", on parasta pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteensa edes omalta osaltaan jossain muualla kuin Suomessa.

Me nyt puhumme yksityisten ihmisten valinnoista omien lastensa kasvatuksen osalta. Osa suomalaisista haluaa laittaa lapsensa yksityisiin kielipäiväkoteihin, koska haluaa panostaa oman lapsensa kielitaidon kehittämiseen. On erikoista, että kukaan tekisi yksityiselämässään valintoja nationalististen näkemysten perusteella. Etenkin kun jokaisella on mahdollisuus valita myös se kunnallinen suomenkielinen päiväkoti. Kertovat vaan, että ne ovat kriisissä. Sehän ei ole meidän vika, jotka laitamme omamme sinne englanninkieliseen päiväkotiin.

Ai ketkä kertovat, että kunnalliset päiväkodit ovat kriisissä? Saattavat toki ollakin.

Yksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti ainakin oli jokunen vuosi sitten niin kovassa kriisissä, että se määrättiin suljettavaksi ja avi siirrätti lapset kiireesti kunnalliseen päiväkotiin. Noin pahaa kriisiä en kunnalliselta puolelta muistakaan.

Et ole sattunut lukemaan ettei sinne saada työntekijöitä ja saatetaan soitella hakemaan lapset pois kesken päivän siitä syystä ettei ole henkilökuntaa?

Taitaa kuitenkin olla pikkuisen eri mittaluokan ongelmat, jos avi pistää koko puljun kiinni.

Ainakin meidän kaupungissamme englanninkielisellä päiväkodilla on jo lähtökohtaisesti paljon lyhyemmät hoitoajat kuin kunnallisilla eikä varahoitoa ole ollenkaan, eli käytännössä arjessa täytyy tehdä varahoitojärjestelyjä jos meinaa täyttä työpäivää tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Et ole tainnut huomata, että iso osa yliopisto-opinnoista on nykyään Suomessakin vain enganniksi tarjolla? Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, joka on Suomen suurin ja arvostetuin korkeakoulu tekniikan ja kaupallisen alalla, käytännössä kaikki tutkinnot ovat vain englanniksi opetettavia. En itsekään tykkää tästä suuntauksesta, mutta valitettava tosiasia se on.

Se ei valitettavasti ole jäänyt huomaamatta minultakaan. Mutta mainitsemiasi tutkintoja on tähänkin saakka päässyt opiskelemaan suomenkielisen koulusivistyksen ja tavalla tai toisella hankitun riittävän hyvän englannintaidon pohjalta, enkä ymmärrä, miksei niin voisi olla jatkossakin. Varsinkin kun monet opettajatkaan eivät ole natiiveja. Edellisen kommenttini painopiste olikin kahdessa ensimmäisessä sanassa "näillä argumenteilla". Sanon edelleen ilmeenkään värähtämättä, että sellaisen suomalaisen, jonka mielestä kaikki muu paitsi aktiiviset pyrkimykset synnyinmaansa kielen ja kulttuurin hävittämiseen ovat "nationalismia", on parasta pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteensa edes omalta osaltaan jossain muualla kuin Suomessa.

Me nyt puhumme yksityisten ihmisten valinnoista omien lastensa kasvatuksen osalta. Osa suomalaisista haluaa laittaa lapsensa yksityisiin kielipäiväkoteihin, koska haluaa panostaa oman lapsensa kielitaidon kehittämiseen. On erikoista, että kukaan tekisi yksityiselämässään valintoja nationalististen näkemysten perusteella. Etenkin kun jokaisella on mahdollisuus valita myös se kunnallinen suomenkielinen päiväkoti. Kertovat vaan, että ne ovat kriisissä. Sehän ei ole meidän vika, jotka laitamme omamme sinne englanninkieliseen päiväkotiin.

Ai ketkä kertovat, että kunnalliset päiväkodit ovat kriisissä? Saattavat toki ollakin.

Yksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti ainakin oli jokunen vuosi sitten niin kovassa kriisissä, että se määrättiin suljettavaksi ja avi siirrätti lapset kiireesti kunnalliseen päiväkotiin. Noin pahaa kriisiä en kunnalliselta puolelta muistakaan.

Et ole sattunut lukemaan ettei sinne saada työntekijöitä ja saatetaan soitella hakemaan lapset pois kesken päivän siitä syystä ettei ole henkilökuntaa?

Taitaa kuitenkin olla pikkuisen eri mittaluokan ongelmat, jos avi pistää koko puljun kiinni.

Ainakin meidän kaupungissamme englanninkielisellä päiväkodilla on jo lähtökohtaisesti paljon lyhyemmät hoitoajat kuin kunnallisilla eikä varahoitoa ole ollenkaan, eli käytännössä arjessa täytyy tehdä varahoitojärjestelyjä jos meinaa täyttä työpäivää tehdä.

Oman lapsen päiväkodin hoitoajat ovat 7:30 - 17. Kiinni se toki on juhlapyhäisin ja heinäkuussa pari viikkoa. Ei todellakaan ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Oksa varmaan katkeaa ennenpitkää, suuntaus suosii sitä, ihan ilman sarvia ja hampaita sanottuna. Kantaväestö vähenee, muualta tullut lisääntyy ja pakottaa joustamaan kaikenlaisissa asioissa, kun ei ole varaa vaatia muuta,  kantikset voi vastaavasti hakeutua ulkomaille eri syistä jne., on monta tekijää. Oman kielen harvinaisuuden tai erinomaisuuden ymmärtäviä on harvemmassa.  Tuleva oppimattomien köyhtynyt vähemmistökieli?  Onhan näitä kadonneita kieliä vaikka kuinka paljon historiassa.  

Valitsin maan. Lapseni oppi taydellisen englannin briteissa ja nyt 5 vuotiaana on vaihdossa espanjassa. Oppinut kielen n. 5 kuukaudessa. saanut elinikaisia ystavia ja tutustunut kulttuureihin.

On lyhytnakoista globaalissa maailmassa opettaa vain suomea, kun lapsi oppii natiiviksi pienena.

Ei todellakaan ole itseilmaisu eika muitakaan ongelmia. Vaan on erittain sosiaalinen ja sopeutuvainen ja kolmekielinen.

Ja ei toisaan pysahdyta tahan.

Vierailija kirjoitti:

Muuten ok noin englanninkieliset päiväkodit, mutta meidän "kulmilla" on sellainen englanninkielinen päiväkoti, jossa ei ole ainoatakaan englantia natiivisti puhuvaa opettajaa vaan ihan tankero- tai rallienglannilla opetus tapahtuu (suurimmalta osin suomeksi kuitenkin).

Tuota minäkin mietin Ylen juttua lukiessani: opettajien äidinkielestä ei sanottu mitään. Joku Vähälummukka ei ainakaan englanninkieliseltä kuulosta. Minä edellyttäisin ehdottomasti, että opettajat tai ainakin suurin osa heistä olisi natiivipuhujia. En haluaisi lapseni oppivan rallienglantia, myöhemmin on vaikea päästä väärästä ääntämyksestä tai intonaatiosta eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Et ole tainnut huomata, että iso osa yliopisto-opinnoista on nykyään Suomessakin vain enganniksi tarjolla? Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, joka on Suomen suurin ja arvostetuin korkeakoulu tekniikan ja kaupallisen alalla, käytännössä kaikki tutkinnot ovat vain englanniksi opetettavia. En itsekään tykkää tästä suuntauksesta, mutta valitettava tosiasia se on.

Se ei valitettavasti ole jäänyt huomaamatta minultakaan. Mutta mainitsemiasi tutkintoja on tähänkin saakka päässyt opiskelemaan suomenkielisen koulusivistyksen ja tavalla tai toisella hankitun riittävän hyvän englannintaidon pohjalta, enkä ymmärrä, miksei niin voisi olla jatkossakin. Varsinkin kun monet opettajatkaan eivät ole natiiveja. Edellisen kommenttini painopiste olikin kahdessa ensimmäisessä sanassa "näillä argumenteilla". Sanon edelleen ilmeenkään värähtämättä, että sellaisen suomalaisen, jonka mielestä kaikki muu paitsi aktiiviset pyrkimykset synnyinmaansa kielen ja kulttuurin hävittämiseen ovat "nationalismia", on parasta pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteensa edes omalta osaltaan jossain muualla kuin Suomessa.

Me nyt puhumme yksityisten ihmisten valinnoista omien lastensa kasvatuksen osalta. Osa suomalaisista haluaa laittaa lapsensa yksityisiin kielipäiväkoteihin, koska haluaa panostaa oman lapsensa kielitaidon kehittämiseen. On erikoista, että kukaan tekisi yksityiselämässään valintoja nationalististen näkemysten perusteella. Etenkin kun jokaisella on mahdollisuus valita myös se kunnallinen suomenkielinen päiväkoti. Kertovat vaan, että ne ovat kriisissä. Sehän ei ole meidän vika, jotka laitamme omamme sinne englanninkieliseen päiväkotiin.

Ai ketkä kertovat, että kunnalliset päiväkodit ovat kriisissä? Saattavat toki ollakin.

Yksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti ainakin oli jokunen vuosi sitten niin kovassa kriisissä, että se määrättiin suljettavaksi ja avi siirrätti lapset kiireesti kunnalliseen päiväkotiin. Noin pahaa kriisiä en kunnalliselta puolelta muistakaan.

Et ole sattunut lukemaan ettei sinne saada työntekijöitä ja saatetaan soitella hakemaan lapset pois kesken päivän siitä syystä ettei ole henkilökuntaa?

Henkilökuntapulaa on myös kielipäiväkodeissa.

Ei mikään ihme, että on vaikea saada kielen natiiviosaajia päiväkoteihin. Vaatimuksena on kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka muhkeat 2500 eur/kk. Lisäksi varmaan pitäisi osata Suomea ainakin auttavalla tasolla. Muualla saa helposti yli tonnin enemmän, ei tarvitse osata muita kieliä kuin englantia, sekä verot ja elinkustannukset ovat pienemmät.

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.

Kielikylpypäiväkoti on järkevämpi valinta kuin täysin englanninkielinen. Jos lapsi on kokopäivähoidossa englanninkielisessä niin hyvin todennäköisesti oman äidinkielen taito jää vajanaiseksi ja tämä tulee aiheuttamaan monille oppimisvaikeuksia.

Mikäli kotona on toisen vanhemman äidinkieli englanti ja tämä puhuu heille englantia niin tilanne on eri. Mikäli päiväkodissa puhutaan englantia, lapsen äidinkieli on suomi ja vanhempien äidinkieli suomi niin erittäin todennäköisesti oman äidinkieli ei kehity niin hyvin kuin se voisi kehittyä.

Edelleen kielikylpy on ihan eri asia. Samoin tilanne, jossa lapsi on esim. 3-4h päiväkodissa ja kotona puhutaan ja luetaan runsaasti suomen kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Näillä argumenteilla olisi parasta olla leikkimättä amerikkalaista Suomessa ja muuttaa ihan oikeasti sinne Amerikkaan - ja vieläpä lasten ollessa niin pieniä, että amerikankielen oppii oikeasti natiivitasolla. Siellä voi hyödyntää niitä amerikankielisiä opiskelumahdollisuuksia tappiin asti eikä puutteellinen suomen taito haittaa. Suomessa ehtii myöhemminkin oppia englannin sellaisella tasolla, että se riittää ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn. Vaikka Suomesta on jo käytännössä tullut taloudellisessa ja kulttuurisessa mielessä Yhdysvaltain siirtomaa, tätä kehitystä ei tarvitse ehdoin tahdoin syventää, siinä sahataan omaa oksaa.

eri

Et ole tainnut huomata, että iso osa yliopisto-opinnoista on nykyään Suomessakin vain enganniksi tarjolla? Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, joka on Suomen suurin ja arvostetuin korkeakoulu tekniikan ja kaupallisen alalla, käytännössä kaikki tutkinnot ovat vain englanniksi opetettavia. En itsekään tykkää tästä suuntauksesta, mutta valitettava tosiasia se on.

Se ei valitettavasti ole jäänyt huomaamatta minultakaan. Mutta mainitsemiasi tutkintoja on tähänkin saakka päässyt opiskelemaan suomenkielisen koulusivistyksen ja tavalla tai toisella hankitun riittävän hyvän englannintaidon pohjalta, enkä ymmärrä, miksei niin voisi olla jatkossakin. Varsinkin kun monet opettajatkaan eivät ole natiiveja. Edellisen kommenttini painopiste olikin kahdessa ensimmäisessä sanassa "näillä argumenteilla". Sanon edelleen ilmeenkään värähtämättä, että sellaisen suomalaisen, jonka mielestä kaikki muu paitsi aktiiviset pyrkimykset synnyinmaansa kielen ja kulttuurin hävittämiseen ovat "nationalismia", on parasta pyrkiä toteuttamaan nämä tavoitteensa edes omalta osaltaan jossain muualla kuin Suomessa.

Me nyt puhumme yksityisten ihmisten valinnoista omien lastensa kasvatuksen osalta. Osa suomalaisista haluaa laittaa lapsensa yksityisiin kielipäiväkoteihin, koska haluaa panostaa oman lapsensa kielitaidon kehittämiseen. On erikoista, että kukaan tekisi yksityiselämässään valintoja nationalististen näkemysten perusteella. Etenkin kun jokaisella on mahdollisuus valita myös se kunnallinen suomenkielinen päiväkoti. Kertovat vaan, että ne ovat kriisissä. Sehän ei ole meidän vika, jotka laitamme omamme sinne englanninkieliseen päiväkotiin.

Ai ketkä kertovat, että kunnalliset päiväkodit ovat kriisissä? Saattavat toki ollakin.

Yksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti ainakin oli jokunen vuosi sitten niin kovassa kriisissä, että se määrättiin suljettavaksi ja avi siirrätti lapset kiireesti kunnalliseen päiväkotiin. Noin pahaa kriisiä en kunnalliselta puolelta muistakaan.

Et ole sattunut lukemaan ettei sinne saada työntekijöitä ja saatetaan soitella hakemaan lapset pois kesken päivän siitä syystä ettei ole henkilökuntaa?

Henkilökuntapulaa on myös kielipäiväkodeissa.

Ei mikään ihme, että on vaikea saada kielen natiiviosaajia päiväkoteihin. Vaatimuksena on kuitenkin korkeakoulututkinto ja palkka muhkeat 2500 eur/kk. Lisäksi varmaan pitäisi osata Suomea ainakin auttavalla tasolla. Muualla saa helposti yli tonnin enemmän, ei tarvitse osata muita kieliä kuin englantia, sekä verot ja elinkustannukset ovat pienemmät.

Jo pelkästään lastentarhanopettajan kuukausipalkka on kunnallisessa päiväkodissa noin 500 euroa enemmän kuin yksityisessä, ja tosiaan sinne kunnallisiinkin on vaikeaa saada pätevää henkilökuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Valitsin maan. Lapseni oppi taydellisen englannin briteissa ja nyt 5 vuotiaana on vaihdossa espanjassa. Oppinut kielen n. 5 kuukaudessa. saanut elinikaisia ystavia ja tutustunut kulttuureihin.

On lyhytnakoista globaalissa maailmassa opettaa vain suomea, kun lapsi oppii natiiviksi pienena.

Ei todellakaan ole itseilmaisu eika muitakaan ongelmia. Vaan on erittain sosiaalinen ja sopeutuvainen ja kolmekielinen.

Ja ei toisaan pysahdyta tahan.

Hämmentävää, jos 5-vuotias osaa täydellistä englantia. Useimmat eivät osaa vielä aikuisenakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.

Testataanko todella jossain neuvolassa sanavarastoa? Siis ihan oikeilla sanavarastoa mittaavilla testeillä? Meillä päin sanavaraston laajuutta testaa kyllä ainoastaan puheterapeutti ja joskus varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tietynlaisen seulatestin, mutta sekään ei mittaa lapsen tosiasiallista sanavarastoa.

Neuvolassa tehdään alustavat lene-testit muistaakseni nykyään 2- ja 4-vuotiaille, mutta varsinaista sanavarastoa niissä ei testata. Ne ovat eräänlainen seula mahdollisille neurologisille/neuropsykiatrisille häiriöille, mutta niidenkään avulla ei määritellä kehittyykö lapsi ikätasoisesti. Ainoastaan ylittyykö tietynlainen kynnys ohjata seuraavaan seulaan tai jopa suoraan tutkimuksiin. Kielen kohdalla arvioidaan enemmän vuorovaikutusta ja luotetaan paljon kodin ja päiväkodin kertomiin asioihin sen suhteen ohjataanko puheterapiaa (poislukien erittäin epäselvä puhe, jonka terveydenhoitajakin kyllä huomaa).

Anteeksi saivartelu, mutta neuvolan toteamus hyvästä sanavarastosta on täysin eri asia kuin esimerkiksi puheterapeutin tai foniatrin testit, joissa voidaan ihan oikeasti myös määritellä se sanavaraston laajuus. Minun mielestä on vain hassua todeta, että terveydenhoitajan toteamus asiasta jota ei ole oikeastaan koulutettu arvioimaan, olisi jonkinlainen vakuutus eri kielisen päiväkodin toimivuudesta.

Oma lapseni on ollut suomen kielisessä päiväkodissa ja hänellä on kielen kehityksen häiriö. Luulen, että hänen kohdallaan englanninkielinen olisi ollut huono ratkaisu. Monille muille toki voi olla toimiva en siis sitä tarkoita (jäin vain saivartelemaan tuota toteamustasi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsin maan. Lapseni oppi taydellisen englannin briteissa ja nyt 5 vuotiaana on vaihdossa espanjassa. Oppinut kielen n. 5 kuukaudessa. saanut elinikaisia ystavia ja tutustunut kulttuureihin.

On lyhytnakoista globaalissa maailmassa opettaa vain suomea, kun lapsi oppii natiiviksi pienena.

Ei todellakaan ole itseilmaisu eika muitakaan ongelmia. Vaan on erittain sosiaalinen ja sopeutuvainen ja kolmekielinen.

Ja ei toisaan pysahdyta tahan.

Hämmentävää, jos 5-vuotias osaa täydellistä englantia. Useimmat eivät osaa vielä aikuisenakaan.

Tilanne on ihan eri, jos muutat lapsuudessa toiseen maahan ja kuulet jatkuvasti jokapuolella natiivien autenttista englantia sekä myös natiivilasten tuottamaa englantia, eli leikit toisten kanssa englanniksi. Kyllä silloin oppii nopeasti pieni lapsi vielä kielen.

Tilannehan on ihan eri englanninkielisessä päiväkodissa, jossa suurin osa lapsista ja aikuisista ei puhu natiivitason englantia sekä kaikki muu lapsen ympäristö (harrastukset, koti, naapurit, vapaa-ajan ystävät, kauppa, kirjastot jne.) puhuvat suomea.

Eli nuo kaksi tilannetta eivät ole kyllä kovinkaan verrannollisia keskenään.