Lue keskustelun säännöt.
Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe
23.02.2023 |
Kokemuksia ja mielipiteitä puolesta ja vastaan?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok noin englanninkieliset päiväkodit, mutta meidän "kulmilla" on sellainen englanninkielinen päiväkoti, jossa ei ole ainoatakaan englantia natiivisti puhuvaa opettajaa vaan ihan tankero- tai rallienglannilla opetus tapahtuu (suurimmalta osin suomeksi kuitenkin).
Tuota minäkin mietin Ylen juttua lukiessani: opettajien äidinkielestä ei sanottu mitään. Joku Vähälummukka ei ainakaan englanninkieliseltä kuulosta. Minä edellyttäisin ehdottomasti, että opettajat tai ainakin suurin osa heistä olisi natiivipuhujia. En haluaisi lapseni oppivan rallienglantia, myöhemmin on vaikea päästä väärästä ääntämyksestä tai intonaatiosta eroon.
Jutun videossa puhutaan tankeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa panostaa lapsen tulevaisuuteen, kannattaisi valita venäjänkielinen päiväkoti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi?
Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?
Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.
tämä, olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että laittoivat mut jo ekalla luokalla englannin kielen kerhoon, silloin ei ollut enkunkielisiä päiväkoteja eikä enkku ollut niin itsestäänselvä valinta. Siitä tuli luontevasti erikoistuttu enkkuun lukiossa etc. Kielitaidosta on ollut valtavasti hyötyä työelämässä, vaikka ihan Suomessa olenkin työskennellyt. Luen myöskin kirjoja englanniksi sekä katson ohjelmia ilman teksitystarvetta. Lapsi ei todellakaan kärsi siitä, että osaa monta kieltä. Toki jos ei äly riitä, niin eri asia, mutta se näkyisi jo monessa muussakin asiassa.
Ihan nätisti voisi sanoa, että esimerkilläsi ei ole mitään tekemistä englanninkielisen päiväkodin kanssa. Tuskin se koululaisten englannin kerho on kielitaitosi salaisuus myöskään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin maan. Lapseni oppi taydellisen englannin briteissa ja nyt 5 vuotiaana on vaihdossa espanjassa. Oppinut kielen n. 5 kuukaudessa. saanut elinikaisia ystavia ja tutustunut kulttuureihin.
On lyhytnakoista globaalissa maailmassa opettaa vain suomea, kun lapsi oppii natiiviksi pienena.
Ei todellakaan ole itseilmaisu eika muitakaan ongelmia. Vaan on erittain sosiaalinen ja sopeutuvainen ja kolmekielinen.Ja ei toisaan pysahdyta tahan.
Hämmentävää, jos 5-vuotias osaa täydellistä englantia. Useimmat eivät osaa vielä aikuisenakaan.
Tilanne on ihan eri, jos muutat lapsuudessa toiseen maahan ja kuulet jatkuvasti jokapuolella natiivien autenttista englantia sekä myös natiivilasten tuottamaa englantia, eli leikit toisten kanssa englanniksi. Kyllä silloin oppii nopeasti pieni lapsi vielä kielen.
Tilannehan on ihan eri englanninkielisessä päiväkodissa, jossa suurin osa lapsista ja aikuisista ei puhu natiivitason englantia sekä kaikki muu lapsen ympäristö (harrastukset, koti, naapurit, vapaa-ajan ystävät, kauppa, kirjastot jne.) puhuvat suomea.
Eli nuo kaksi tilannetta eivät ole kyllä kovinkaan verrannollisia keskenään.
Oppii toki, mutta kukaan 5-vuotias, oli natiivi tai ei, tuskin osaa täydellistä englantia. Ihan kuten suomenkielinen lapsi ei osaa 5-vuotiaana täydellistä suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.
Testataanko todella jossain neuvolassa sanavarastoa? Siis ihan oikeilla sanavarastoa mittaavilla testeillä? Meillä päin sanavaraston laajuutta testaa kyllä ainoastaan puheterapeutti ja joskus varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tietynlaisen seulatestin, mutta sekään ei mittaa lapsen tosiasiallista sanavarastoa.
Neuvolassa tehdään alustavat lene-testit muistaakseni nykyään 2- ja 4-vuotiaille, mutta varsinaista sanavarastoa niissä ei testata. Ne ovat eräänlainen seula mahdollisille neurologisille/neuropsykiatrisille häiriöille, mutta niidenkään avulla ei määritellä kehittyykö lapsi ikätasoisesti. Ainoastaan ylittyykö tietynlainen kynnys ohjata seuraavaan seulaan tai jopa suoraan tutkimuksiin. Kielen kohdalla arvioidaan enemmän vuorovaikutusta ja luotetaan paljon kodin ja päiväkodin kertomiin asioihin sen suhteen ohjataanko puheterapiaa (poislukien erittäin epäselvä puhe, jonka terveydenhoitajakin kyllä huomaa).
Anteeksi saivartelu, mutta neuvolan toteamus hyvästä sanavarastosta on täysin eri asia kuin esimerkiksi puheterapeutin tai foniatrin testit, joissa voidaan ihan oikeasti myös määritellä se sanavaraston laajuus. Minun mielestä on vain hassua todeta, että terveydenhoitajan toteamus asiasta jota ei ole oikeastaan koulutettu arvioimaan, olisi jonkinlainen vakuutus eri kielisen päiväkodin toimivuudesta.
Oma lapseni on ollut suomen kielisessä päiväkodissa ja hänellä on kielen kehityksen häiriö. Luulen, että hänen kohdallaan englanninkielinen olisi ollut huono ratkaisu. Monille muille toki voi olla toimiva en siis sitä tarkoita (jäin vain saivartelemaan tuota toteamustasi).
Lapseni 5 -v neuvolassa vuonna 2005 todella oli myös sanavarastoa mittaava testi, piti kuvista selittää mitä niissä on ja mitä tapahtuu. Olen aina lukenut lapselle ääneen paljon. Ja toki myös olemme aina puhuneet paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi?
Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?
Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.
tämä, olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että laittoivat mut jo ekalla luokalla englannin kielen kerhoon, silloin ei ollut enkunkielisiä päiväkoteja eikä enkku ollut niin itsestäänselvä valinta. Siitä tuli luontevasti erikoistuttu enkkuun lukiossa etc. Kielitaidosta on ollut valtavasti hyötyä työelämässä, vaikka ihan Suomessa olenkin työskennellyt. Luen myöskin kirjoja englanniksi sekä katson ohjelmia ilman teksitystarvetta. Lapsi ei todellakaan kärsi siitä, että osaa monta kieltä. Toki jos ei äly riitä, niin eri asia, mutta se näkyisi jo monessa muussakin asiassa.
Eiköhän tuo ole ihan tavallisen suomalaisen koulun tavoite, että pystyy lukemaan kirjoja ja katsomaan telkkua englanniksi. Näitä ainakin minun aikanani suositeltiin jo yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.
Testataanko todella jossain neuvolassa sanavarastoa? Siis ihan oikeilla sanavarastoa mittaavilla testeillä? Meillä päin sanavaraston laajuutta testaa kyllä ainoastaan puheterapeutti ja joskus varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tietynlaisen seulatestin, mutta sekään ei mittaa lapsen tosiasiallista sanavarastoa.
Neuvolassa tehdään alustavat lene-testit muistaakseni nykyään 2- ja 4-vuotiaille, mutta varsinaista sanavarastoa niissä ei testata. Ne ovat eräänlainen seula mahdollisille neurologisille/neuropsykiatrisille häiriöille, mutta niidenkään avulla ei määritellä kehittyykö lapsi ikätasoisesti. Ainoastaan ylittyykö tietynlainen kynnys ohjata seuraavaan seulaan tai jopa suoraan tutkimuksiin. Kielen kohdalla arvioidaan enemmän vuorovaikutusta ja luotetaan paljon kodin ja päiväkodin kertomiin asioihin sen suhteen ohjataanko puheterapiaa (poislukien erittäin epäselvä puhe, jonka terveydenhoitajakin kyllä huomaa).
Anteeksi saivartelu, mutta neuvolan toteamus hyvästä sanavarastosta on täysin eri asia kuin esimerkiksi puheterapeutin tai foniatrin testit, joissa voidaan ihan oikeasti myös määritellä se sanavaraston laajuus. Minun mielestä on vain hassua todeta, että terveydenhoitajan toteamus asiasta jota ei ole oikeastaan koulutettu arvioimaan, olisi jonkinlainen vakuutus eri kielisen päiväkodin toimivuudesta.
Oma lapseni on ollut suomen kielisessä päiväkodissa ja hänellä on kielen kehityksen häiriö. Luulen, että hänen kohdallaan englanninkielinen olisi ollut huono ratkaisu. Monille muille toki voi olla toimiva en siis sitä tarkoita (jäin vain saivartelemaan tuota toteamustasi).
Lapseni 5 -v neuvolassa vuonna 2005 todella oli myös sanavarastoa mittaava testi, piti kuvista selittää mitä niissä on ja mitä tapahtuu. Olen aina lukenut lapselle ääneen paljon. Ja toki myös olemme aina puhuneet paljon
Kyseinen testi on ihan palikkatesti. Siinä testataan lähinnä, tajuaako lapsi, mitä eroa on sanoilla kukka ja sukka tai puu ja luu.
Selittäminen on sitä, että lapsi osaa kertoa omin sanoin, mitä vikaa on esimerkiksi kuvassa, jossa kala on puussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.
Testataanko todella jossain neuvolassa sanavarastoa? Siis ihan oikeilla sanavarastoa mittaavilla testeillä? Meillä päin sanavaraston laajuutta testaa kyllä ainoastaan puheterapeutti ja joskus varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tietynlaisen seulatestin, mutta sekään ei mittaa lapsen tosiasiallista sanavarastoa.
Neuvolassa tehdään alustavat lene-testit muistaakseni nykyään 2- ja 4-vuotiaille, mutta varsinaista sanavarastoa niissä ei testata. Ne ovat eräänlainen seula mahdollisille neurologisille/neuropsykiatrisille häiriöille, mutta niidenkään avulla ei määritellä kehittyykö lapsi ikätasoisesti. Ainoastaan ylittyykö tietynlainen kynnys ohjata seuraavaan seulaan tai jopa suoraan tutkimuksiin. Kielen kohdalla arvioidaan enemmän vuorovaikutusta ja luotetaan paljon kodin ja päiväkodin kertomiin asioihin sen suhteen ohjataanko puheterapiaa (poislukien erittäin epäselvä puhe, jonka terveydenhoitajakin kyllä huomaa).
Anteeksi saivartelu, mutta neuvolan toteamus hyvästä sanavarastosta on täysin eri asia kuin esimerkiksi puheterapeutin tai foniatrin testit, joissa voidaan ihan oikeasti myös määritellä se sanavaraston laajuus. Minun mielestä on vain hassua todeta, että terveydenhoitajan toteamus asiasta jota ei ole oikeastaan koulutettu arvioimaan, olisi jonkinlainen vakuutus eri kielisen päiväkodin toimivuudesta.
Oma lapseni on ollut suomen kielisessä päiväkodissa ja hänellä on kielen kehityksen häiriö. Luulen, että hänen kohdallaan englanninkielinen olisi ollut huono ratkaisu. Monille muille toki voi olla toimiva en siis sitä tarkoita (jäin vain saivartelemaan tuota toteamustasi).
Lapseni 5 -v neuvolassa vuonna 2005 todella oli myös sanavarastoa mittaava testi, piti kuvista selittää mitä niissä on ja mitä tapahtuu. Olen aina lukenut lapselle ääneen paljon. Ja toki myös olemme aina puhuneet paljon
Kuopukseni kävi juuri viisivuotisneuvolassa. Siellä oli edelleen se klassinen lumiukkotesti. Mutta eihän siinä sanavarastoa testata, vaan katsotaan, onnistuuko lapselta kertova puhe, ja haarukoidaan mahdollisia kielen kehityksen ongelmia.
-eri, ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi?
Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?
Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.
Väitän, että laadukasta kielitaitoa ei saa kun natiiviympäristössä. Varsinkin jos henkilökunta tuolla ei ole natiiveja. En laittaisi omaa lastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa vanhemmista haluavat panostaa lapsensa tulevaisuuden mahdollisuuksiin, toiset odottavat, että yhteiskunta hoitaa ja tasa-arvo tasapäistää kaiken eli kaikki ovat yhtä huonoja, vaikka osalla riittäisi taitoja enempään. Kummallakohan mahtaa olla paremmat mahdollisuudet onnistua työelämässä ja muutenkin..toki kielletään äkkiä kaikki kehittävä lapsilta, niin ei toiset vanhemmat tunne itseään tyhmäksi.
Väittäisin, että tärkeämpää, kun oppia monia eri kieliä lapselle olisi oppia yksi kieli erittäin hyvin. Muut kielet rakentuu sitten siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt vuosien mittaan kun kantakaupungissa hyvien (ehkä isojen mutta ns sosiaaliselta kannalta toimivien) koulujen lähellä olevat lapsia saaneet tutut ovat muuttaneet isompiin omistusasuntoihin jonnekin Itä-Helsinkiin. Vuosaari tai Roihuvuori jne. Kun lapset ovat pieniä, on kiva ajatus joku mukava kerrostaloasunto ns hyvällä kulmalla aluetta. Kun se vaalittu korkeasti koulutettujen pikkulapsi menee kouluun sieltä pikkupäiväkodistaan tilanne aukeaa näille vihervasssuille uudella tavalla. Kaikessa suojelen omaa lastani ja maksan siitä että hän saa olla hyvässä koulussa.
Itse olen siis köyhä mutta maksan reilusti isompaa asumiskustannusta jotta lapseni saa käydä koulua jossa kieliluokat ovat keskiluokkaisten muunkielisten täyttämiä ja kaikilla heistä on vähintään yhtä paljon rahaa kuin kantakaupungin omistusasujilla. Oma lapseni etenee ihan arkista koulupolkua, koulussa sujuu hyvin ja hän viihtyy ystävien kanssa. Jos asuisimme jossain syrjässä, koulu olisi takuulla erilainen. Meillä olisi rahaa muutama satanen enemmän kuussa, mutta en välitä siitä, lapsen sosiaalinen etu on tärkein.
En enää tiedä ketä äänestää kun mikään puolue ei ole samaa mieltä kuin minä. Vasurilinjaus näissä on ongelma juuri siksi että kun se oma lapsi laitetaan svenskatalandeksi tai kikkaillaan muuten kielivalinnoilla tms, ei tarvitse kohdata sitä mitä köyhien tarvitsee. Kukaan kansanedustaja ei ole köyhä. He eivät tajua mitä tämä on.
Esim Kalliossa vuokralla asuvat laittavat lapsia ranskanlukijoiksi ekaluokalla, sitten voi muuttaa pois halvemmalle alueelle koska se ihan normaali kielivalinta turvaa sen saman koulun paikan lapselle. Kaksi kaveria muutti pois koulualueelta viihtyisämpiin koteihin mutta kun lapsen eka kieli on ranska, koulu ei kuulemma vaihdu. Osataan me pienituloisetkin säätää. Odottakaa vaan.
(Piti muokata viestiä jotta tulisi julkaistuksi, en muistanut ettei saa kirjoittaa tiettyjä sanoja jotka ovat ihan ok mutta täällä eivät)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä englannin kielen palvomista. Miksei esim ruotsia ja saksaa palvota samalla tavalla?Ja joku finglish kuulostaa aivan järkyttävältä, mitä etenkin nuoret puhuu pk-seudulla. Joka toinen sana suomea ja englantia sekaisin. Moni supisuomalainen myös esim instassa puhuu pelkästään englantia niissä päivityksissä, halutaanko siinä antaa itsestään jotenkin erityisen sivistyneen ja kansainvälisen mielikuvan? Me olemme Suomessa, joten arvostakaa ja vaalikaa tätä kaunista äidinkieltämme. En ymmärrä miksi Suomea tai tätä kieltä pitäisi millään tavalla hävetä.
Juuri näin!
Valitettavasti kielemme ja kulttuurimme alkaa olla hyvin vahvasti anglosaksisuuden lävistämä. Suomen kieli itsessään eläisi ja voisi hyvin eikä olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon, mikäli me suomalaiset itse osaisimme sitä arvostaa.
Mutta valitettavasti me itse teemme tällä englannin palvomisella sen, että suomen kieli voi vakavasti vaarantua jo ihan muutaman sukupolven kuluessa. (Ja huom! Tällä ei ole mitään tekemistä esim. m-muuton kanssa, vaan monet suomalaiset itse vapaaehtoisesti siirtyvät käyttämään englantia. Ensin yksilöt, sen jälkeen suuret massat kunnes kukaan ei enää puhu lapsilleen suomea.)
Tottakai kieliä on maapallolla ajan saatossa syntynyt, elänyt ja kuollut, joten ehkä toiset kokevat suomen kielen katoamisen pelkkänä luonnollisena kielten kiertokulkuna.
Itse sen sijaan koen vahvasti, että jokaisella kielellä - samoin kuin jokaisella eläinlajilla - on itseisarvo. Siksi meidän pitäisikin vaalia jokaista kieltä ja eläinlajia ja pyrkiä kaikin keinoin estämään sukupuutto.
Suomi on se kieli, jolla parhaiten jäsennämme kokemustamme juuri tässä maassa elämisestä. Puhumattakaan kulttuurisesta perinnöstä, joka kieleen kytkeytyy. Englannin kielellä ikään kuin vaan matkimme toista kulttuuria, jos nyt näin hyvin kärjistetysti asian ilmaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt vuosien mittaan kun kantakaupungissa hyvien (ehkä isojen mutta ns sosiaaliselta kannalta toimivien) koulujen lähellä olevat lapsia saaneet tutut ovat muuttaneet isompiin omistusasuntoihin jonnekin Itä-Helsinkiin. Vuosaari tai Roihuvuori jne. Kun lapset ovat pieniä, on kiva ajatus joku mukava kerrostaloasunto ns hyvällä kulmalla aluetta. Kun se vaalittu korkeasti koulutettujen pikkulapsi menee kouluun sieltä pikkupäiväkodistaan tilanne aukeaa näille vihervasssuille uudella tavalla. Kaikessa suojelen omaa lastani ja maksan siitä että hän saa olla hyvässä koulussa.
Itse olen siis köyhä mutta maksan reilusti isompaa asumiskustannusta jotta lapseni saa käydä koulua jossa kieliluokat ovat keskiluokkaisten muunkielisten täyttämiä ja kaikilla heistä on vähintään yhtä paljon rahaa kuin kantakaupungin omistusasujilla. Oma lapseni etenee ihan arkista koulupolkua, koulussa sujuu hyvin ja hän viihtyy ystävien kanssa. Jos asuisimme jossain syrjässä, koulu olisi takuulla erilainen. Meillä olisi rahaa muutama satanen enemmän kuussa, mutta en välitä siitä, lapsen sosiaalinen etu on tärkein.
En enää tiedä ketä äänestää kun mikään puolue ei ole samaa mieltä kuin minä. Vasurilinjaus näissä on ongelma juuri siksi että kun se oma lapsi laitetaan svenskatalandeksi tai kikkaillaan muuten kielivalinnoilla tms, ei tarvitse kohdata sitä mitä köyhien tarvitsee. Kukaan kansanedustaja ei ole köyhä. He eivät tajua mitä tämä on.
Esim Kalliossa vuokralla asuvat laittavat lapsia ranskanlukijoiksi ekaluokalla, sitten voi muuttaa pois halvemmalle alueelle koska se ihan normaali kielivalinta turvaa sen saman koulun paikan lapselle. Kaksi kaveria muutti pois koulualueelta viihtyisämpiin koteihin mutta kun lapsen eka kieli on ranska, koulu ei kuulemma vaihdu. Osataan me pienituloisetkin säätää. Odottakaa vaan.
(Piti muokata viestiä jotta tulisi julkaistuksi, en muistanut ettei saa kirjoittaa tiettyjä sanoja jotka ovat ihan ok mutta täällä eivät)
Kiitos valitusvirrestä. Miten se liittyy aloitukseen, jonka aiheena on englanninkielinen päiväkoti?
Voisiko joku selittää sen asenteen, että samaan aikaan valitetaan englannin pahuutta, miten se aivopesee meidät amerikkalaiseen kulttuurin yms. MUTTA samaan aikaan meille pakkotuputetaan pakkoruotsia, koska se on muka jotenkin "hieno" kulttuuri?
Eikö tällainen pitäisi saada itse valita, millaiseen kieleen/kulttuuriin lapsensa haluaa kasvattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi englanninkielistä päiväkotia, mutta alkuun puhuttiin lähinnä suomea, sitten n 3- vuotiaana alkoi olla leikkituokioita englanniksi ja vuotta myöhemmin suurin osa englanniksi, viisivuotiaista kokonaan englanniksi. Suurin osa opettajista oli natiivipuhujia. Kuitenkin 5-vuotis neuvolassa hänen suomen kielen sanavarastonsa oli erittäin hyvä. Lapsi kävi koko koulunsa ylioppilaaksi asti englanniksi, toki suomea luki äidinkielenä.
Testataanko todella jossain neuvolassa sanavarastoa? Siis ihan oikeilla sanavarastoa mittaavilla testeillä? Meillä päin sanavaraston laajuutta testaa kyllä ainoastaan puheterapeutti ja joskus varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee tietynlaisen seulatestin, mutta sekään ei mittaa lapsen tosiasiallista sanavarastoa.
Neuvolassa tehdään alustavat lene-testit muistaakseni nykyään 2- ja 4-vuotiaille, mutta varsinaista sanavarastoa niissä ei testata. Ne ovat eräänlainen seula mahdollisille neurologisille/neuropsykiatrisille häiriöille, mutta niidenkään avulla ei määritellä kehittyykö lapsi ikätasoisesti. Ainoastaan ylittyykö tietynlainen kynnys ohjata seuraavaan seulaan tai jopa suoraan tutkimuksiin. Kielen kohdalla arvioidaan enemmän vuorovaikutusta ja luotetaan paljon kodin ja päiväkodin kertomiin asioihin sen suhteen ohjataanko puheterapiaa (poislukien erittäin epäselvä puhe, jonka terveydenhoitajakin kyllä huomaa).
Anteeksi saivartelu, mutta neuvolan toteamus hyvästä sanavarastosta on täysin eri asia kuin esimerkiksi puheterapeutin tai foniatrin testit, joissa voidaan ihan oikeasti myös määritellä se sanavaraston laajuus. Minun mielestä on vain hassua todeta, että terveydenhoitajan toteamus asiasta jota ei ole oikeastaan koulutettu arvioimaan, olisi jonkinlainen vakuutus eri kielisen päiväkodin toimivuudesta.
Oma lapseni on ollut suomen kielisessä päiväkodissa ja hänellä on kielen kehityksen häiriö. Luulen, että hänen kohdallaan englanninkielinen olisi ollut huono ratkaisu. Monille muille toki voi olla toimiva en siis sitä tarkoita (jäin vain saivartelemaan tuota toteamustasi).
Lapseni 5 -v neuvolassa vuonna 2005 todella oli myös sanavarastoa mittaava testi, piti kuvista selittää mitä niissä on ja mitä tapahtuu. Olen aina lukenut lapselle ääneen paljon. Ja toki myös olemme aina puhuneet paljon
Siis tuohan on osa lene-testiä ja se on todella eräänlainen seulatesti.
Oikeassa sanavarastotestissä määritetään jääkö lapsen sanavarasto esim. huomattavasti alle ikätason. Ja näitä tehdään pari erilaista ja ne suhteutetaan muihin kielellisiin testeihin. Tulkintaan vaaditaan ihan eri koulutus kuin terveydenhoitajan koulutus.
Testi josta puhut määrittää eräänlaisen hälytystason, eli jos lapsen tulos jää tietyllä/tietyillä osa-alueilla alle seulatason, niin terveydenhoitaja riippuen osa-alueista ohjaa lapsen puheterapeutin/toimintaterapeutin/neuvolalääkärin tarkempaan seulaan. Hyvää sanavarastoa noilla ei voi edes määrittää, ainoastaan sen hälytysrajan alle menevän.
Samalla tavalla varhaiskasvatuksessa saatetaan täyttää erilaisia seulontalomakkeita vanhempien suostumuksella esimerkiksi autismikirjon suhteen. Ne määrittävät rajan, jonka mukaan on hyvä aloittaa tutkimukset, mutta eivät sitä kuinka vahvasti autismikirjolla lapsi on.
Neuvolan testit ovat aina eräänlaisia seuloja.
T. Saivartelija
Varmaan riippuu ihan perheestä että onko hyvä vai huono ajatus. Jos perheessä sosialisoidaan paljon, luetaan jne. niin lapsen suomenkielen taidosta tulee hyvä kyllä. Sitten voi olla joku toinenkin kieli vaikka varhaiskasvatuksessa, mihin siis tutustuu. Jos kielitaito ei ihanteellisesti kotona kehity (minkä luulisin olevan tilanne noin 80 % perheistä) ei lisäkieli ole ehkä niin hyvä ajatus kun pk:ssa voitaisiin vahvistaa ihan äidinkielentaitoa ja muita kuten enkkua ehtii varmasti opetella muutenkin. Että varmasti noiden kielikylpyjen vuoksi osa lapsista saa heikommat eväät ilmaista itseään suomeksi, mutta monille taas on tuosta kylvystä etua. Itse kyllä pistäisin lapset mieluummin saksan tai ranskan ryhmiin kuin enkkuun, sitä nyt osaa ihan jokainen apina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi?
Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?
Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.
Väitän, että laadukasta kielitaitoa ei saa kun natiiviympäristössä. Varsinkin jos henkilökunta tuolla ei ole natiiveja. En laittaisi omaa lastani.
Ikina en laittaisi lastani paivakotiin jossa ei olisi natiivipuhujia. Parhaassa oppimisiassa tajuntaan iskeytyisi tankeroenlanti loppuiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.
Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.
Samaa mieltä.
Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.
Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.
Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.
Voihan kakka.
On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi
Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa
tämä, olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että laittoivat mut jo ekalla luokalla englannin kielen kerhoon, silloin ei ollut enkunkielisiä päiväkoteja eikä enkku ollut niin itsestäänselvä valinta. Siitä tuli luontevasti erikoistuttu enkkuun lukiossa etc. Kielitaidosta on ollut valtavasti hyötyä työelämässä, vaikka ihan Suomessa olenkin työskennellyt. Luen myöskin kirjoja englanniksi sekä katson ohjelmia ilman teksitystarvetta. Lapsi ei todellakaan kärsi siitä, että osaa monta kieltä. Toki jos ei äly riitä, niin eri asia, mutta se näkyisi jo monessa muussakin asiassa.