Lue keskustelun säännöt.
Näytän aivan järkyttävältä - rupsahdus tapahtui nopeasti
21.02.2023 |
Mitään neuvoja tai vertaistukea? En tiedä mitä tapahtui. Mielestäni näytin ihan hyvältä ja freesiltä varmaan 27-vuotiaaksi asti. Yhtäkkiä sen jälkeen alkoi alamäki. Naama näyttää jotenkin löysemmältä, ihossa on suuria ihohuokosia ja punoitusta, hiukset hapsottavat,...
Koko olemus on jotenkin valju. Yritin värjäillä hiuksia ja totesin, että en osaa enää edes yhdistää kasvoihin sopivaa hiusväriä. Jotkut saavat naaman näyttämänä entistä harmaammalta ja elottomammalta. Usein näytän kipeältä. En sinänsä koe tai tunne, että olisin edes kipeä. Jotenkin vaan alamäki alkoi. Itsetunto on jollain tasolla kärsinyt. En koe olevani juuri yhtään hyvännäköinen ja sanomattakin selvää, että ei tule mieleenkään ottaa itsestään mitään kuvia minnekään. :-|
Kommentit (35)
Itse juuri ajattelin, että nyt se rupsahdus sitten tuli minullekin vihdoin. Onneksi on ikää jo 49 vuotta, joten pitempään on odotuttanut itseään kuin monella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OLen 54-vuotias enkä ole mitenkään rupsahtanut. Ihoni on ollut aina kuiva, joten silmien alla kyllä ryppyjä mutta muuten kasvojen iho sileä ja kuulas. Hiukset ovat paksut ja hyväkuntoiset, kiiltävät. En tunne olevani ruma tai vanha. En oikeastaan edes ajattele ikääni sen kummemmin, olo on kuin kolmikymppisenä:))
Kaikki rupsahtaa jossain vaiheessa, mitä vanhempana sitä nopeemmin.
Multa kysyttiin viimeisen kerran paperit 43 vuotiaana. Sain vähän väliä kommentteja ihmisiltä kuinka hyvin olen säilynyt. Mutta sitten yhtäkkiä, kun 44 oli nurkan takana, niin kasvot valahtivat hieman alaspäin. Tuntui kuin tuo muutos olisi tullut yhden viikon aikana. Olen siis vieläkin ikäisekseni hyvin säilynyt, koska ryppyjä ei juurikaan ole. Mutta tuo kasvojen valahdus oli hieman järkytys. Mutta totuttava tähän on. Vanheneminen tulee kaikkien kohdalle. Joillekin jo alle 30 vuotiaana nuorena, ja joillekin myöhemmin.
Minun romahdus tuli äskettäin päälle nelikymppisenä ja osui tuon maskiaikaan. Maskin takana oli kiva piileskellä, koska silmäni näyttivät hyvältä, mutta ahdistus tuli kun se piti riisua. Ja ahdistaa yhä. En ollenkaan näytä itseltäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä auringon vaikutus? Tuntuu että se voi vaikuttaa joidenkin ihoon. Ja kasvoveden kanssa pitää olla tarkkana, ettei ole kuivattava, muttei öljyinen.
Jopa 80% ihon vanhenemisen merkeistä johtuu auringosta eli vaikuttaa tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä auringon vaikutus? Tuntuu että se voi vaikuttaa joidenkin ihoon. Ja kasvoveden kanssa pitää olla tarkkana, ettei ole kuivattava, muttei öljyinen.
Jopa 80% ihon vanhenemisen merkeistä johtuu auringosta eli vaikuttaa tosi paljon.
En usko tähän. Tai toki, jos ei koskaan ole huonosti nukuttuja öitä tms. Mutta oma vanheneminen on liittynyt stressiin ja nukkumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäöstään marisevat akat joutaa romukoppaan. Turhaa leukojen louskutusta. Hankkikaa arvomaailma, joka säilyy.
Tiedän. Onneksi asiaan voi vaikuttaa itse monin tavoin. En haluaisi itse vanhentua tästä enää yhtään. Ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä itselle paras hiusväri on suurin piirtein se oma luonnollinen sävy. Googlaa color analysis. Veikkaan, että joko olet lämmin ja yrität värjätä kylmällä sävyllä tai toisinpäin. Liikunta myös auttaa ulkonäköön todella paljon. Rentouttaa kasvoja ym.
Mulla tapahtui sattumoisin samassa iässä suuri muutos ulkonäössä. Mutten usko sen johtuneen iästä vaan radikaalisti muuttuneesta elämäntilanteesta ja tosi stressaavasta traumaattisesta kokemuksesta. Vanhenin hujauksessa babyfacesta melkein nelikymppisen näköiseksi :D No semmost se on. Ei mua haittaa näyttää vanhalta, mut on kiva näyttää toki hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä auringon vaikutus? Tuntuu että se voi vaikuttaa joidenkin ihoon. Ja kasvoveden kanssa pitää olla tarkkana, ettei ole kuivattava, muttei öljyinen.
Jopa 80% ihon vanhenemisen merkeistä johtuu auringosta eli vaikuttaa tosi paljon.
Joo varmasti jos asuu jossain Floridassa ja viettää elämänsä rannalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytin parisen viikkoa sitten 46.
Kasvoista olen aika hyvin säilynyt, ihoni on oliivin sävyinen, melko rypytön ja ehkäpä jopa hehkeä.
Hiuksetkin ovat pysyneet paksuina ja taipuisina.
Näissä asioissa olen todella onnekas, tiedän.
Kaikilla meillä on kuitenkin se Achilleen kantapää ja minulla se on paino. Koko ikäni olen keikkunut normaalipainon ylärajoilla ja se on vaatinut treeniä ja syömisten kontrollointia. Enää ei tunnu mikään auttavan, täytettyäni 40, paino vain hiipii kimppuuni ja tarrautuu rintoihin, lantioille, reisiin, takapuoleen ja mikä kurjinta, olen saanut pömppömahan. Ja lyhyt kun olen, joka ikinen kilo varmasti näkyy.
Urheilen yhä, työmatkat pyöräilen, olen hyvässä kunnossa, mutta ihan tätimäinen vartaloltani.
Mieheni näyttää tykkäävän minusta yhä, kaikkineni, joten jatkan treenejäni kurveineni ja toivon parasta. Muistutan, että kukaan ei näytä 25-vuotiaalta tässä iässä!
Vierailija kirjoitti:
No mutta, tuohan voisi olla suoraan mun näppikseltä. Tuo alamäki alkoi just siinä 27-vuotiaana. Nyt 34-vuotiaana - huoh. Jos olisin silloin 27-vuotiaana nähnyt kuvan itsesästäni nyt kolmekymppisenä, niin en varmaan olisi voinut uskoa, että noin voi edes tapahtua.
Olenpa onnellinen, mun alamäki alkoi vasta kuuskymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä. Sellaista on liikkeellä! Täytän 60 ja valun kohti maata joka puolelta. Välillä näytän peilistä ihan ookoolta, välillä en. Onhan se kurja fiilis naiselle.
Yritän ulkoilla ja tykkään joskus laittaa mietoa hajuvettä ja jotain kivaa huulipunaa. Näin talvella vaatteet on myös jotenkin raskaita ja tylsiä, nastakengät, pipo, toppatakki jotka ei mieltä piristä mutta pysyn lämpimänä enkä kaadu.
Hyvät aurinkolasit piristävät naamaani tai peittävät. Puoliso, ystävät ja lemmikit onneksi tykkäävät minusta tällaisena kuin olen.
Oi, kuulostat ihanalta ja annat toivoa meille rupsahtamis-prosessin erilaisissa vaiheissa kipuileville siskoille.
Olen 45-vuotias ja välillä masentaa, kunpa löytäisin saman vaihteen kuin sinä, ja löytäisin positiivista tästä vanhenemisesta.
Huomenna taidan ainakin kokeilla hajuvettä ja huulipunaa, kiitos kirjoituksestasi ja ihanaa kevättä!
Älä välitä. Sellaista on liikkeellä! Täytän 60 ja valun kohti maata joka puolelta. Välillä näytän peilistä ihan ookoolta, välillä en. Onhan se kurja fiilis naiselle.
Yritän ulkoilla ja tykkään joskus laittaa mietoa hajuvettä ja jotain kivaa huulipunaa. Näin talvella vaatteet on myös jotenkin raskaita ja tylsiä, nastakengät, pipo, toppatakki jotka ei mieltä piristä mutta pysyn lämpimänä enkä kaadu.
Hyvät aurinkolasit piristävät naamaani tai peittävät. Puoliso, ystävät ja lemmikit onneksi tykkäävät minusta tällaisena kuin olen.