Lapsille tarkoitettu hahmo jota inhosit lapsena?
Kommentit (1230)
Hattivatit
Silloin ehkä 3-4 vuotiaana
Mikko Mallikas ja sen hullu faija ahdisti. Tekee vieläkin mieli vetää dunkkuun.
Peppi Pitkätossua vierastin, koska hän oli itsekäs ja pilasi toisen syntymäpäiväkakun, viis välitti mistään muusta kuin itsestään ja omasta hauskuudestaan. Ystävällisyys ja anteliaisuus eikä edes kekseliäisyys pannut antamaan anteeksi peruspiittaamattomuutta, jota kaiketi pitäisi vapauden nimissä ihailla.
Tove Janssonin kirjat joskus 60-70 luvuilla, ne olivat jotenkin niin outoja, nyt kyllä lastenlasten kanssa katson muumeja ja tykkään niistä.
Mikähän oli tämän nallen nimi: Nalle oli ruma ja pelottava, iso. Kävi lasten kodeissa opettamassa lapsille hyviä tapoja. Juontaja kehui kuinka ihanaa että nalle tuli ja kuinka nyt on hauskaa ne, samaan aikaan perheen lapset oli tönkkönä kauhusta.
Vierailija kirjoitti:
Peppi Pitkätossua vierastin, koska hän oli itsekäs ja pilasi toisen syntymäpäiväkakun, viis välitti mistään muusta kuin itsestään ja omasta hauskuudestaan. Ystävällisyys ja anteliaisuus eikä edes kekseliäisyys pannut antamaan anteeksi peruspiittaamattomuutta, jota kaiketi pitäisi vapauden nimissä ihailla.
Peppi on esimerkki vahvuuteen sairastuneesta lapsesta. Hänen on oltava vahvempi kuin kukaan, koska aikuiset hänen ympärillään ovat heikkoja. Tätä harvoin ymmärretään. Ihaillaan vaan rohkeutta ja itsenäisyyttä tajuamatta, ettei Peppi saa olla lapsi, jotta aikuiset pääsevät helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peppi Pitkätossua vierastin, koska hän oli itsekäs ja pilasi toisen syntymäpäiväkakun, viis välitti mistään muusta kuin itsestään ja omasta hauskuudestaan. Ystävällisyys ja anteliaisuus eikä edes kekseliäisyys pannut antamaan anteeksi peruspiittaamattomuutta, jota kaiketi pitäisi vapauden nimissä ihailla.
Peppi on esimerkki vahvuuteen sairastuneesta lapsesta. Hänen on oltava vahvempi kuin kukaan, koska aikuiset hänen ympärillään ovat heikkoja. Tätä harvoin ymmärretään. Ihaillaan vaan rohkeutta ja itsenäisyyttä tajuamatta, ettei Peppi saa olla lapsi, jotta aikuiset pääsevät helpolla.
Peppi on mitä on koska hahmon on sitä oltava. Koko peppi voi hyvin olla annikan ja tommin mielikuvitusystävä joka on keksitty kun lapset turhautuvat muuten aikuisten kanssa ja haluavat jonkun joka pistää hölmöt aikuiset järjestykseen edes välillä.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän oli tämän nallen nimi: Nalle oli ruma ja pelottava, iso. Kävi lasten kodeissa opettamassa lapsille hyviä tapoja. Juontaja kehui kuinka ihanaa että nalle tuli ja kuinka nyt on hauskaa ne, samaan aikaan perheen lapset oli tönkkönä kauhusta.
Titi-nalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peppi Pitkätossua vierastin, koska hän oli itsekäs ja pilasi toisen syntymäpäiväkakun, viis välitti mistään muusta kuin itsestään ja omasta hauskuudestaan. Ystävällisyys ja anteliaisuus eikä edes kekseliäisyys pannut antamaan anteeksi peruspiittaamattomuutta, jota kaiketi pitäisi vapauden nimissä ihailla.
Peppi on esimerkki vahvuuteen sairastuneesta lapsesta. Hänen on oltava vahvempi kuin kukaan, koska aikuiset hänen ympärillään ovat heikkoja. Tätä harvoin ymmärretään. Ihaillaan vaan rohkeutta ja itsenäisyyttä tajuamatta, ettei Peppi saa olla lapsi, jotta aikuiset pääsevät helpolla.
Hei camoon:D Tämähän on lasten satukirjan hahmo. Ei Peppiä oikeasti ole olemassa. Naurettavaa alkaa ylianalysoimaan lasten satuja.
Pelle Hermannin kepakko! Se oli todella ärsyttävä.
Joskus lapsena ärsytti sarjoihin kirjoitettu draama, esim. pieni talo preerialla kun tuntui ettei mikään mene putkeen ja aina on jotain pielessä ja tapahtui draamaa henkilöhahmoille. Sama myrskyluodon maijan kanssa. Siinä ihmetytti että miksi pitää väkisin mennä jonnekin kaukaiselle luodolle asumaan, ja sitten tietty kaikki meni päin heevattiä kuten odottaa saataa.
Kasper -tonttu oli ykkösinhokki. Se muistutti enemmän, jotain paholaisen naamaa. Hyvänä kakkosena Hinku ja Vinku.
Hinku ja Vinku. Jo lapsena tuli paha mieli sellaisesta lasten aliarvioimisesta. Olin noin viisivuotias .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän oli tämän nallen nimi: Nalle oli ruma ja pelottava, iso. Kävi lasten kodeissa opettamassa lapsille hyviä tapoja. Juontaja kehui kuinka ihanaa että nalle tuli ja kuinka nyt on hauskaa ne, samaan aikaan perheen lapset oli tönkkönä kauhusta.
Titi-nalle?
Ei Titi-Nalle, vaan oli kömpelö rumilus, saattoi olla ruotsinkielinen alunperin ja saattoi olla mustavalkoinen mutta ei panda, luullakseni. Kodeissa istuttiin pöydän ääressä ja sitten tämä tuli tämä nalle. Oli niin pelottava että lapset lupasivat oitis tehdä niin kuin se sanoi.
Vaikka tarkoitus ei kai ollut, että lapset pelkäämisen takia tottelisivat, tarkoitus oli opettaa hyviä tapoja. Tämä on kamalin televiosta tullut lastenohjelma mitä tiedän.
Mikki Hiiri. Meille tuli Aku Ankka lehti ja vanhempani ostivat myös joka kuukausi Akun taskurkirjan, hyppäsin aina kaikki tarinat joissa Mikki li.
Kosti Kotiranta, Komo iha järkyttävä!
Ylipainoisia lylleröitä jotka nukkuu parhaan osan vuodesta