Lue keskustelun säännöt.
Lapsille tarkoitettu hahmo jota inhosit lapsena?
Kommentit (1230)
Katti Matikainen. Ihan hirveän vastenmielinen ja teennäinen hahmo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muumit. Kaikki muumit, mitä niitä hahmoja sitten liekin. Löllöjä, puuttui särmää, olivat sukupuoletonta massaa, eivät olleet ihmisiä eivätkä eläimiä. Viisaita ajatuksia heillä kuulemma oli, mutta eivät ne viisaudet jaksaneet kiehtoa. Itse tiesin enemmän.
Kermit ja ylipäätään kaikki muppetit. Aivan kamalia.
Tuli noista pelleistä mieleen, kun tuli kerran töissä pari sairaalaklovnia vastaan. Tööttäsivät täysiä ärsyttävän kuuloista torvea ja huusivat jotain ja matkivat minun kävelytyyliä. Silloin mietin et miksi ihmeessä tuommoisia käytetään kuolemansairaiden lapsien ilahduttamiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan muumeja, niitä kaikkia otuksia. Ne on rumia ja jotenkin ällöjä.
Myös tarinat on väkisin väännettyjä.
Tämä on ikävää, kun suomalaisen kuuluisi olla muumeista yhtä ylpeä kuin Mika Waltarista, Sibeliuksesta ja jokamiehenoikeuksista.
Mä pelkäsin Muumeja lapsena. Niitä mustavalkoisia. Sitten oli se kirja Kuka lohduttaisi Nyytiä. Siinä oli maailman pelottavin kansi. Sitten ysärillä rakastuin samoihin juttuihin ja sillä tiellä ollaan.
Hermannista en tykännyt, kun se ei koskaan sanonut mun nimeä, kun se tiiraili kotiin sisälle.
Traitraitrallaa käsinukke oli huono, mä en ymmärtänyt, miten se voi olla lastenohjelma. Samoin vihasin Kylli-tätiä ja sen typeriä piirrustuksia.
Ransu oli tylsä ja Eno- Elmerin olisi voinut upottaa järveen. Se kolmas oli jotenkin viihdyttävä, vaikken nimeä just muistakaan.
Käytöskukka oliko sen niminen? Hinku ja Vinku porsaat? Ka ma la!
Näiden lisäksi mä poistuin telkkarin äärestä jos mitään tosielämän lintu tai eläin juttuja tuli. Ei mitään opetustuokiota, mä olin silloin jo eskapismia vailla! Avaraa luontoa kyllä katsoin mielelläni, mutta en lastenohjelmien joukossa halunnut talitintteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä pelkäsin Muumeja lapsena. Niitä mustavalkoisia. Sitten oli se kirja Kuka lohduttaisi Nyytiä. Siinä oli maailman pelottavin kansi. Sitten ysärillä rakastuin samoihin juttuihin ja sillä tiellä ollaan.
Hermannista en tykännyt, kun se ei koskaan sanonut mun nimeä, kun se tiiraili kotiin sisälle.
Traitraitrallaa käsinukke oli huono, mä en ymmärtänyt, miten se voi olla lastenohjelma. Samoin vihasin Kylli-tätiä ja sen typeriä piirrustuksia.
Ransu oli tylsä ja Eno- Elmerin olisi voinut upottaa järveen. Se kolmas oli jotenkin viihdyttävä, vaikken nimeä just muistakaan.
Käytöskukka oliko sen niminen? Hinku ja Vinku porsaat? Ka ma la!
Näiden lisäksi mä poistuin telkkarin äärestä jos mitään tosielämän lintu tai eläin juttuja tuli. Ei mitään opetustuokiota, mä olin silloin jo eskapismia vailla! Avaraa luontoa kyllä katsoin mielelläni, mutta en lastenohjelmien joukossa halunnut talitintteja.
Muistan yhä, kuinka 1970-luvulla kun olin pieni natiainen, oli sanomalehdessä mustavalkoisia Muumi sarjakuvia. En hirveästi välittänyt.
Pikkuveli sitä vastoin tykkäsi niistä. Hän kun aloitti koulun 1982, niin koulun kirjastosta hän lainasi monet Muumikirjat. En välittänyt niistäkään.
Kasper-käsinukke. Googlettakaa nuoremmat, joille se on tuntematon hahmo. Kun näette sen varmasti ymmärrätte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista hahmon nimeä, mutta se lauloi "trai trai trallallaa". Jonkilainen jokeri.
Vierailija kirjoitti:
En muista hahmon nimeä, mutta se lauloi "trai trai trallallaa". Jonkilainen jokeri.
Siis mitä ihmettä, peräkkäin joku muistelee Kasperia ja hahmoa joka lauloi trai trai trallallaa? Yksi ja sama hahmo. Tykkäsin kun olin pieni, mutta näin jälkikäteen aika pelottavan näköinen tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä yksi muumiporukan inhoaja ilmoittautuu.
Aikuisena sain lahjaksi muumikirjan. Kuulemma ne on syvällisiä ja viisaita. Musta se oli vain tylsä. Ja kuvitus ruma.
Ti-Ti-Nalle. Kaikki tekopirteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monia hahmoja inhosin (täälläkin mainitut Morsot, Hilarius Hiiret Hapsiaiset yms.) mutta syvintä inhoa aiheutti Titi-Nalle. Sanomattakin lienee selvää, että kun tytär sai lahjaksi liput Titi-Nallen konserttiin, hän lähti tallustamaan sinne isänsä kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista hahmon nimeä, mutta se lauloi "trai trai trallallaa". Jonkilainen jokeri.
Siis mitä ihmettä, peräkkäin joku muistelee Kasperia ja hahmoa joka lauloi trai trai trallallaa? Yksi ja sama hahmo. Tykkäsin kun olin pieni, mutta näin jälkikäteen aika pelottavan näköinen tyyppi.
Kasper nyt kuitenkin oli kiltti, toisin kuin Eulaalia kenkkunen ja rosvo Ryökäle.
En ole inhonnut mitään lapsille tarkoitettua hahmoa lapsena, mutta pellenaaman fani en ole ollut koskaan, vaikka pelle itsessään oli ihan kiva. Mutta pellenaama oli outo, joka hymyili, vaikka pelle ei olisi hymyillyt. MInulle pellenaama edustaakin kaksinaamaisuutta, petollisuutta, josta on vaikea saada selkoa. Monissa kauhuleffoissa sitä sitten onkin käytetty.
Myös joulupukkinaamari on ollut karmea. Ennen vanhaan se oli kokonaamari.
Katto Kassinen. Miten muuten niin paljon ihania satuhahmoja keksinyt ihminen saattoi keksiä noin itsekkään, narsistisen ja kusipäisen hahmon kirjoihinsa? Kassinen kun vielä oli oikeasti olemassa, koska Pikkuveljen kaverit, vanhemmat ja sisaruksetkin näkivät tämän. Toivoin jo lapsena, että tämä siellä taivaalla leijaillessaan olisi tippunut yllättäen maahan kun se selkäpropelli olisi lakannut toimimasta.
Mustavalkoiset muumi sarjakuvat, ei yhtään tajunnut :( nykyään ovat suosikkeja ja tarinoissa
Opetus mitä telkusta katsonut. Tenavat tykkää!