Lapsille tarkoitettu hahmo jota inhosit lapsena?

Jeesus. Ai että nyppi kuunnella niitä älyvapaita tarinoita kerhossa.

Kenelle tuo Hilarius hiiri on suunnattu? Ei siis ollut itselle tuttu hahmo, kun olen vanhempaa ikäluokkaa, mutta lapsen isovanhemmat voittivat jostain arpajaisista aikoinaan jonkin kokoelman sen seikkailuja, ja antoivat silloin 4-vuotiaalle lapselleni. Lapsi katsoi kohteliaisuudesta sitä hiirtä mummonsa kanssa sen hetken kun meillä silloin viipyivät, ja lähti sitten leikkimään omiaan kun isovanhemmat lähtivät. Hilarius ei vaan kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ei ehkä olleet lapsille suunnattuja, mutta lapsena nämä olivat myotia: Rakkautta On... -tyypit. Oksetti ne alastomat tyttö ja poika. Olivat usein niin lähekkäinkin. Iyyyh!😃

Noh noh, minulla oli Love Is -kaulakorukin, metallinen pyöreä laatta, jossa oli valkoisella pohjalla teksti Love Is ja kyseinen alaston pariskunta käsi kädessä metallisessa, 50 cm:n ketjussa. Muistan kirkkaansinisen ohuen neulepuseron, jonka kanssa korua pidin kuudennella luokalla talvella -77-78. 😄 Se oli hieno koru, ei tullut kenellekään mieleen mitään seksuaalista hahmojen alastomuudesta. Herrijee, yhteiskunta oli vielä viaton, ei ollut tätä nykyistä läpitunkevaa yliseksualisointia.

Eikö 70-luku just ollut sitä seksuaalisen vapautumisen ja ympäriinsä naimisen aikaa?

Ei vaan 60-luku. 70-luvulla vain politikoitiin kaikilla elämänaloilla. Vaatteetkin olivat niin hirveän rumia, että seksi ei kiinnostanut kenenkään kanssa.

Pikku Kakkosessa melkein kaikki, etenkin Nukku-Matti ja Pelle-Hermanni.

Kehtaako edes tunnustaa... Kaikkien näiden vuosikymmenten, suorastaan sfääreihin nousseen hypetyksen jälkeenkin inhoan yhä muumeja!

Tenavat. Niin rumiakin.

Rölli

Vierailija kirjoitti:

Kehtaako edes tunnustaa... Kaikkien näiden vuosikymmenten, suorastaan sfääreihin nousseen hypetyksen jälkeenkin inhoan yhä muumeja!

Et ole yksin.

Hui Hai Hiisin ja Syrhämän hahmot. En tajua miten Yle on voinut tuttaa tuollaisia ohjelmia lapsille.

Mikko Mallikas ja vanhemmat titinallet. Uusimpiin jouduin tutustumaan oman lapseni kautta, joka rakasti niitä pienenä.

Vili Vilperi.  Mielestäni rasavillit ja tottelemattomat kersat eivät ole hauskoja.

Liivi-Laavit ja Paa-Paat, vai mitä ne oli, Olipa kerran elämän tippanokka pahikset.

Psykoottiset Teletapit!

Kössi Kenguru. Ei tarvinne perusteluja?

Kasper-käsinukkea ja sen kammottavaa traitrait trallallaa-laulua pelkäsin lapsena aivan kauheasti. Mun lapset eivät uskoneet, että äidin lapsuudessa Hapsiainen oli ollut oikeasti lastenohjelma. Oma tyttöni taas pelkäsi Katti Matikaista.

Nyt on tarkoita sitä piirros-Kaapoa joka Pikku kakkosessa ollut, mutta omassa lapsuudessa 80-luvulla tuossa ohjelmassa taisi olla myös käsinukke-Kaapo ja mielsin ainakin sen varikseksi. Harmaa ja isonokkainen lintu, ikäänkuin pelottavampi versio Ransusta. Tuo jäänyt mieleen mulle jotenkin vastenmielisenä hahmona. 

Katto-Kassinen, Hannu Hanhi, Niiskuneiti. Omien lasten katsomista Teletapit ja Titi- nalle.

Lapsena suosikkini oli Miu ja Mau :)

Vierailija kirjoitti:

Pelle Hermanni. Jäätävän pelottava sen kepakkonsa kanssa.

En ole ollenkaan samaa mieltä. Minun mielestä Pelle Hermanni oli hauska, se kepakko oli juuri sopivan peloittava, vähän niin kuin arvaamaton lemmikkieläin (kissa, tai koira), josta ei koskaan tiedä milloin se nappaa kiinni.

Ohjelmassa oli muutenkin monia hyvin ajateltuja yksityiskohtia. Pelle Hermannin asuntovaunu missä hän asui oli mielenkiintoinen ja täynnä kaikkea roipetta. Ja vieressä oli parkissa "taikuri-Maxin" musta paku. Toi taikuri Max-henkilö oli ohjelmassa hauskasti esitetty, lähes joka jaksossa Hermanni puhui hänestä, ja hänen tekemisistään, mutta koskaan häntä ei näytetty. Vähän niinkuin Frasierissä Nilesin vaimo Maris...

Ja en ole koskaan tajunnut, mikä pelle hahmoissa muka on pelottavaa. Pelle Hermannista jäi itselle lapsena hyvät muistot, ja mielestäni ohjelmassa oli useita kekseliäästi ajateltuja yksityiskohtia, ja se oli viihdyttävä.

Mutta sinulle jäi pelkästään mieleen että kepakko oli pelottava. Olitko mahdollisesti 2 vuotias?

Vierailija kirjoitti:

Olen 80-luvun lapsi enkä pidä muumeista.

Ettekö ole lukeneet Muumi sarjakuvia? Niitä 70-luvulla ilmestyneitä, paksuja, noin A4 kokoisia , mustavalkoisia sarjiksia? Itse löysin niitä lapsena 80-luvun jälkipuoliskolla jostain divarista. Ne oli mielestäni hauskoja, jänniä, jossain määrin anarkistisia.

Minulle itselle kun on tuttuja vain nuo 70-lvun sarjikset,ja alkuperäiset Muumi kirjat, niin ne 90-luvulla tulleet piirretyt vaikutti hyvin vieraalta ja jotenkin lässyltä, ja koko tuo valtava tuotteistus homma tuntuu myös aivan vieraalta, eikä kiinnosta.

Hiljattain oli tarkoitus ostaa pieni lahja /tuliainen henkilölle jolle oli lapsena (70-80 luvuilla) luettu Muumeja. Katselin jossain puodissa niitä jossain Kiinassa tai vinkuintiassa tehtyjä muumi mukeja, kaikkea krääsää ja rättejä joita muumeilla myydään, ja tuli vaan mieleen, että (lahjaksi) mitä tahansa muuta kuin näitä...

Vierailija kirjoitti:

Helinä-keiju, ärsyttävä tyrkky.

mun mielestä helina-keiju oli hottis...