Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä on aina luonani enkä saa omaa aikaa
Ärsyttää niin julmetusti
Mieshen kanssa oltu yhdessä vuosi ja hän punkkaa luonani lähes joka yö. Silloin tällöin käy kotonaan katsomassa postit ja kastelemassa viherkasvit mutta ei ole yöpynyt siellä kuukausiin. Luonani osallistuu kotitöihin tasavertaisena (patisteltuna ja vähän aikaa sen jälkeen kun olen sanonut että saisi osallistua enemmän) ja maksaa puolet yhteisistä kustannuksista (sähkö, vesi, ruuat yms)
Kaipaisin kuitenkin älyttömästi omaa aikaa. Sitä että saisin olla rauhassa omassa kodissani ja tehdä mitä haluan tai olla tekemättä asioita. Nyt en voi esimerkiksi jättää siivoamatta koska saan valitusta siitä että miksi minä edellisviikolla sanoin että miehen pitää siivota jos itsekään en nyt jaksa niin tehdä. En voi myöskään kutsua ystävää kahville kävelyn jälkeen ilman että soitan ja kysyn että käyhän varmasti, oletko pukeissa. Ei siis sanoisi että en voi kutsua, mutta ärsyttää olla tilivelvollinen silti.
Olen luonnostani muut huomioon ottava, toisin kuin mies joka varmasti luo tämän ongelman. Siinä missä minä automaattisesti kysyn hänenkin mielipidettään, hän ei tajuaisi tehdä samaa. Mutta en vain osaa olla huomioimatta toista joka täällä kuitenkin on. Siksi olen ehdottanut, että mies menisi joskus vaikka viikoksi kotiinsa. Tästä ehdotuksesta alkaakin sitten kamala vinkuminen että eikö hän muka tee tarpeeksi ja vastahan hän maksoi kauppaostokset tai siivosi viemärit tai jotain muuta. Ja lopulta jos hän johonkin lähtee niin lähtee ovet paukkuen ja en voi nauttia siitä omasta ajasta kun olemme riidoissa.
Mitä helvettiä tässä nyt tekisi? Ärsyttää.
Niin ja minä olen päivät töissä 8h + tunti matkoihin, mies tekee sillä välin noin 6h etätöitä ja katsoo elokuvia tai pelaa tuomallaan pleikkarilla loppuajan. Hän siis saa joka arkipäivä omaa aikaa ja tuo on se asia jonka koen eniten epäreiluksi.
.
Kommentit (611)
Kissa pöydälle niin ongelmakerä alkaa aueta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei siis ole kavereita tai omaa elämää. Eikä viihdy yksin kuin pakosta. Läheisriippuvainen ripustautuja. En kyllä jaksaisi.
Mies on vaan rakastunut.
Olen minäkin rakastunut mutta mies saa silti tavata kavereitaan, viettää aikaa yksin ja käydä lenkillä ilman minua.
Saahan ap tavata kavereitaan. Käy ainakin kävelylenkillä heidän kanssaan.
Minusta mies kuulostaa ihan tavalliselta kotona viihtyvältä mieheltä, joka vielä tykkään naisystävänsä seurasta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa ihan tavalliselta kotona viihtyvältä mieheltä, joka vielä tykkään naisystävänsä seurasta.
Ei vaan kunnioita ja huomioi naisystävänsä tarpeita omaan aikaan vaikka tämä siitä sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämä ole jo trolli, kun väitetään miehen käyvän kastelemassa viherkasvit :)
Ihanaa, pääsit haukkumaan miehiä.
Hyvä näpäytys, voit runqata kaverisi kanssa palkkioksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut koko ketjua, ehkä jo vastattu. Mutta itseäni mietityttää parin tulevaisuus, noin suurin osa ihmisistä ainakin tapaa jossain vaiheessa muuttaa saman katon alle. Silloin kyse on molempien kodista ja jokainen saa olla kodissaan niin paljon kun haluaa. Se että toinen haluaa omaa aikaa, niin se aika pitää järjestää ihan itse, lähteä itse muualle, ei siinä ole oikeutta kummallakaan alkaa tuuppimaan toista pois oman katon alta.
Mies varmaan haukuttaisiin pystyyn, jos ap kertoisi, että miehen tullessa töistä, ei se halua edes syödä minun kanssani, käydä yhdessä saunassa eikä halua lähteä yhdessä lenkille. Se käskee minun lähteä aina tunniksi pois kotoa vaikka ostoskeskukseen. Viimeksi käski häipyä viikoksi pois. Tuleekohan tästä suhteesta enää mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu asiasta suoraan miehelle. Olin itse samassa tilanteessa, tosin minun tapauksessani mies ei suostunut maksamaan puoliksi ruokia (2kk meni noin) kunnes en enään ostanut ruokaa, vaan kävin ulkona yksin syömässä, mistä mies tietenkin vinkui. Totesin lopussa että tämä on minun asuntoni, ei hänen ja jos hän haluaa syödä ruokaa, niin hänen pitää osallistua asumiskustannuksiin kerta on koko ajan luonani. Erosimme myöhemmin muista syistä, mutta oi että oli ihanaa kun oli vihdoin omaa aikaa ja aikaa katsella omia lemppari sarjoja kuuntelematta valitusta kuinka kehtaan katsoa telkkaria ilman hönen "lupaa".
Vierailija kirjoitti:
Puhu asiasta suoraan miehelle. Olin itse samassa tilanteessa, tosin minun tapauksessani mies ei suostunut maksamaan puoliksi ruokia (2kk meni noin) kunnes en enään ostanut ruokaa, vaan kävin ulkona yksin syömässä, mistä mies tietenkin vinkui. Totesin lopussa että tämä on minun asuntoni, ei hänen ja jos hän haluaa syödä ruokaa, niin hänen pitää osallistua asumiskustannuksiin kerta on koko ajan luonani. Erosimme myöhemmin muista syistä, mutta oi että oli ihanaa kun oli vihdoin omaa aikaa ja aikaa katsella omia lemppari sarjoja kuuntelematta valitusta kuinka kehtaan katsoa telkkaria ilman hönen "lupaa".
Mitä se selitti syyksi, ettei maksa ruuastaan? Miten perusteli sen, että sinun pitää ruokkia aikuinen mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulle selvisi, ettet ole sellainen, joka haluaa olla tiiviisti yhdessä toisen kanssa, joten ei ainakaan virallisesti kannata muuttaa yhteen vaan pyydä miestä muuttamaan takaisin asuntoonsa ja voitte tapailla sillä tavalla. Jos miehelle ei käy, niin sitten eroatte.
Haluan olla tiiviisti yhdessä. Mutta etkö ymmärrä, että olemme yhdessä AIVAN. KOKO. VAPAA-AIKANI.
Herään aamulla: mies herää myös. Yritän tehdä aamutoimia hiljaisuudessa niin mies tulee viereen kuuntelemaan omaa musiikkia koska on koko elämänsä kuunnellut musiikkia aamuisin.
Lähden töihin jossa teen sosiaalista, henkisesti ja fyysisesti rasittavaa työtä 8h kymmenen minuutin kahvitauolla joka sekin kulutetaan niin että työkaverit usein yrittävät puhua työasioista. Mies sillä välin pelaa pleikkaria, katsoo elokuvia ja tekee jonkin verran etätöitä. Ei kahdeksaa tuntia.
Tulen kotiin: mies haluaa kertoa päivästään ja pelistään ja leffastaan. Kyselee minun kuulumisia mutta jos joku ei ollut päivässäni kivaa niin sitä ei saa kertoa koska ei jaksa kuunnella valitusta.
Juomme kahvit yhdessä. Teemme ruokaa yhdessä. Tai sitten minä teen ja mies pelaa vieressä äänet päällä. Katsomme telkkaria yhdessä. Jos lähden kävelylle, mies päättää että hänkin tarvisi liikuntaa kun ei ole koko päivänä käynyt ulkona. Tulee siis mukaan. Yrittää usein tunkea mukaan suihkuunkin, saunassa tietysti käymme yhdessä kun olisi tuhlausta käydä yksin näillä hinnoilla. Nukkumaan menemme samaan aikaan. Nukumme vierekkäin, mies yleensä keskellä sänkyä vieden tilaani sielläkin.
Vietämme siis oikeasti KOKO PÄIVÄN yhdessä. Paitsi sen ajan kun itse olen töissä ja mies tekee tuosta ajasta työtä max 6/9 ja loppuaika on omia juttuja jotka virkistävät häntä.
Olen pyytänyt ainoastaan että olisi joskus tunnin lenkillä tai salilla tai kiertelisi kauppaa ympäri. Siis tunnin. Mutta ei, kun hän voi sen tehdä jo työpäiväni aikana.
Eiköhän kuka tahansa normaali ihminen kyllästy mihin tahansa jota tekee, näkee tai kokee 24/7
Tuossa on monta asiaa mistä minä tykkäisin ja tykkään tosi paljon. Yritän pyytää miestä kävelylle joskus mukaan, mutta ei häntä kiinnosta kävely vaan mieluummin käy juoksulenkillä. Yhdessä kokkaaminen on mukavaa ja jonku elokuvan tai sarjan katsominen ja saunassa käyminen. Olisi mukava nukkua vierekkäin, mutta mies kuorsaa niin paljon, että pakko nukkua eri huoneissa. Mulle tuo kuulostaa oikein mukavalle suhteelle ja eihän tuossa olla koko ajan yhdessä, kun ollaan päivisin töissä eri paikoissa. Minä teen etätöitä ja ei olisi kyllä mukavaa, jos mies pyytäisi minua lähtemään pois kotoa illalla vaikka mulla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Onneksi ottaa mieluummin kainaloon sohvalla. Tapaan kyllä kavereita aina joskus ja joskus käydään tyttöporukalla jossain viikonloppureissussa, mutta muuten kyllä olen melkoinen kotihiiri.
Sinä et ole vaan valmis parisuhteeseen, jossa toinen viettää paljon aikaa kotona. Et nyt etkä varmaan tulevaisuudessakaan. Sulle sopii paremmin seurustelusuhde, jossa kummallakin on omat asunnot.
Sinun tilanne on ihan erilainen kuin ap:n, joten et voi tietää miten itse suhtautuisit vastaavassa tilanteessa. Jos on jo päivät etätöissä yksin, niin tottakai sitä illalla kaipaa enemmän seuraa kuin jos on sosiaalisessa työssä ihmisten keskellä koko ajan. Oikeastaan voisi sanoa että ei ole kovin kypsä parisuhteeseen jos ei kykene ymmärtämään toisen näkökulmaa ja tilannetta.
No sitten ei pidä olla tuollaisessa suhteessa yksinkertaisesti. Ap:n ratkaisu on pyytää miestä muuttamaan omaan asuntoon. Jos ap antaa miehen asua asunnossaan, niin eihän voi sanoa miehelle, että lähde nyt siitä tunniksi kauppoja kiertämään, että saan olla rauhassa.
Tottakai voi sanoa. Miksi ihmeessä ei voisi? Pakko sen ei tietenkään ole olla kaupoilla kiertelyä, mutta kyllä pitää parisuhteessa voida pyytää aikaa olla yksin kotona. Tosi outoa jos ei voisi. Varsinkin kun ei edes virallisesti asuta yhdessä! Jos toinen ei ole sitten ollenkaan halukas tekemään kompromissia ja elämään niin että kumppanillakin on hyvä olla, niin silloin suhde ei toki toimi. Yhdessä asuminen on ihan mahdollista niinkin ettei kaikkea tehdä koko aikaa yhdessä, vaan molemmat voi olla myös yksin, myös kotona.
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies kuulostaa ihan tavalliselta kotona viihtyvältä mieheltä, joka vielä tykkään naisystävänsä seurasta.
Tavallinen kotona viihtyvä mies asuu kotonaan (viihtyy siellä) eikä toisten nurkissa eli aika hakoteillä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä kannattaa puhua asiasta suoraan miehelle ja purkaa tuo yhdessä asuminen sinun luona. Vuorottelette vaikka molempien luona oloa ja mies ei täten maksa sinulle mitään. Näin voit olla kotona rauhassa kun tahot.
Jso taas haluat jatkaa tuota yhdessä oloa niin miehelle sanot että joko sinulla on omaa aikaa ja voit tehdä yksin asioita tai mies muuttaa omaan kotiinsa takaisin.
Yksinkertaista. Jos suuttuu niin anna suuttua, et voi elää vain toista miellyttääksesi.
Eiköhän tuo suhde ole tuossa ja parempi niin. Miksi mies haluaisi jatkaa suhdetta, jos toinen ei enää halua asua yhdessä, kun ensin on sovittu yhdessä asumisesta.
Miehellä on oma koti eikä maksa puolta vuokrasta tai lainasta, eivät siis asu yhdessä. Vaan mies hengaa naisen luona kaiken ajan ja siksi osallistuu pariin laskuun.
Ei kai kukaan maksa seurustellessa toisen asuntolainaa... Sähkö, vesi, ruoka ja ehkä yhtiövastikkeeseen osallistuminen.
Tää on yksi niistä syistä, miksi en seurustele. Kun on vuosia saanut olla yksin, ei sitä halua tuollaista riippakiveä ja luvanantajaa elämäänsä. Ettei tarvitse riidellä asiasta, olen katsonut parhaaksi pysyä yksin.
Olisin toki valmis seurustelemaan niin, että molemmilla on omat kodit ja omaa aikaa. Ja jos joudun sanomaan, että olisi nyt hyvä jos menisit omaan kotiisi, nähdään vaikka loppuviikosta, niin siitä ei oikeasti suututa, eikä siitä tarvitse vääntää, vaan ukko uskoo sen kerrasta eikä ota nokkiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä kannattaa puhua asiasta suoraan miehelle ja purkaa tuo yhdessä asuminen sinun luona. Vuorottelette vaikka molempien luona oloa ja mies ei täten maksa sinulle mitään. Näin voit olla kotona rauhassa kun tahot.
Jso taas haluat jatkaa tuota yhdessä oloa niin miehelle sanot että joko sinulla on omaa aikaa ja voit tehdä yksin asioita tai mies muuttaa omaan kotiinsa takaisin.
Yksinkertaista. Jos suuttuu niin anna suuttua, et voi elää vain toista miellyttääksesi.
Eiköhän tuo suhde ole tuossa ja parempi niin. Miksi mies haluaisi jatkaa suhdetta, jos toinen ei enää halua asua yhdessä, kun ensin on sovittu yhdessä asumisesta.
Miehellä on oma koti eikä maksa puolta vuokrasta tai lainasta, eivät siis asu yhdessä. Vaan mies hengaa naisen luona kaiken ajan ja siksi osallistuu pariin laskuun.
Ei kai kukaan maksa seurustellessa toisen asuntolainaa... Sähkö, vesi, ruoka ja ehkä yhtiövastikkeeseen osallistuminen.
Mies eli silloinen poikaystäväni oli vanhemmillani vuokralla, kuten myös minä olin. Opiskelija-asunto oli vanhempien omistama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan taloyhtiölle ilmoitettu säännöllisestä uudesta asukkaasta?
Tässä taas yksi erittäin hyvä esimerkki siitä, kun lukija ei ymmärrä lukemaansa. Luepa vielä kerran Ap:n aloitus ja jos oikein pinnistelet, saatat keksiä, mistä oikein olikaan kysymys tässä avauksessa.
Täysin yksi ja sama osallistuuko kuluihin vai ei. Jos oleskelu tosiaan kuukauden aikana yli 2 vkoa yhtäjaksoisesti, on siitä ilmoitettava. Eli lain mukaan mies viettää puolet joka kuukaudesta omassa kodissaan, silloin ei ilmoittamis velvollisuus täyty. Että näin.
Toi on sun oma keksimä sääntö, ei sellaista ole olemassa.
Kyllä ne vesimaksut menee tasan sen mukaan, montako ihmistä asunnossa virallisesti asuu. Jos miehen postitkin menee omaan kotiinsa niin todennäköisesti hänen osoitteensa on muualla kuin naisen luona.
Mies maksaa oman vesimaksunsa omasta asunnostaan (jos taloyhtiössä) eikä hän pääse siitä maksusta eroon niin kauan kuin on kirjoilla ko asunnossa.
Kuka tässä on vesimaksuista puhunut? Etkö ihan ymmärrä lukemaasi?
Et ylipäätään selvästikään sovellu parisuhteeseen saman katon alle. Tai sitten voisit olla se meikäläisen unelmakumppani parisuhteeseen, jossa saataisiin sopia omia menoja ilman että siitä täytyisi kiistellä. Molemmat vois vaikka koko viikonlopun olla omilla menoillaan ja sitten su-ilta oltais kotona viettämässä parisuhdeaikaa. Voi että tuollainen ois täydellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan taloyhtiölle ilmoitettu säännöllisestä uudesta asukkaasta?
Tässä taas yksi erittäin hyvä esimerkki siitä, kun lukija ei ymmärrä lukemaansa. Luepa vielä kerran Ap:n aloitus ja jos oikein pinnistelet, saatat keksiä, mistä oikein olikaan kysymys tässä avauksessa.
Täysin yksi ja sama osallistuuko kuluihin vai ei. Jos oleskelu tosiaan kuukauden aikana yli 2 vkoa yhtäjaksoisesti, on siitä ilmoitettava. Eli lain mukaan mies viettää puolet joka kuukaudesta omassa kodissaan, silloin ei ilmoittamis velvollisuus täyty. Että näin.
Toi on sun oma keksimä sääntö, ei sellaista ole olemassa.
Kyllä ne vesimaksut menee tasan sen mukaan, montako ihmistä asunnossa virallisesti asuu. Jos miehen postitkin menee omaan kotiinsa niin todennäköisesti hänen osoitteensa on muualla kuin naisen luona.
Mies maksaa oman vesimaksunsa omasta asunnostaan (jos taloyhtiössä) eikä hän pääse siitä maksusta eroon niin kauan kuin on kirjoilla ko asunnossa.
Tässä vastattiin kommenttiin:onko taloyhtiölle ilmoitettu asukkaasta. Jos minä oleskelen 3 vkoa kk jonkun luona, se katsotaan asumiseksi,se ja sama maksanko toisaalle vuokraa ja vesi-ynm maksuja.
Vierailija kirjoitti:
Tää on yksi niistä syistä, miksi en seurustele. Kun on vuosia saanut olla yksin, ei sitä halua tuollaista riippakiveä ja luvanantajaa elämäänsä. Ettei tarvitse riidellä asiasta, olen katsonut parhaaksi pysyä yksin.
Olisin toki valmis seurustelemaan niin, että molemmilla on omat kodit ja omaa aikaa. Ja jos joudun sanomaan, että olisi nyt hyvä jos menisit omaan kotiisi, nähdään vaikka loppuviikosta, niin siitä ei oikeasti suututa, eikä siitä tarvitse vääntää, vaan ukko uskoo sen kerrasta eikä ota nokkiinsa.
Rakastuin heti. Naiset haluaa aina parisuhteessa kokoaikaista läheisyyttä ja yhdessäoloa. Toteavat, että sama olla yksin, jos yhteistä aikaa ja läheisyyttä ei ole tarpeeksi. Mahtavaa nähdä että on naisia, jotka ajattelee oman ajankin tärkeyden. Ennen kaikkea sellaisen oman ajan, että sitä on reilusti eikä vain periaattella "saat käydä Jaskan kanssa kalassa, kunhan oot neljältä kotona, koska sitten tulee Tiina ja Janne meillä käymään ja sun pitää olla kotona".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei siis ole kavereita tai omaa elämää. Eikä viihdy yksin kuin pakosta. Läheisriippuvainen ripustautuja. En kyllä jaksaisi.
Onko kotona viihtyvä läheisriippuvainen?
Jos joku tässä eniten muistuttaa läheisriippuvaista niin se on ap kun kärsii ja uupuu koska ei kehtaa käskeä miestä kotiinsa. Hän mahdollistaa tämän ihme pelleilyn oman hyvinvointinsa kustannuksella. Mutta ei hänen käytös silti läheisriippuvuuden määritelmää täytä.
No ei ole vaatinut. Joo on ollut lähdössä kävelylenkille mukaan, mutta eikö se ole ihan normalia käydä yhdessä lenkillä pitkän päivän jälkeen. Onko ap sanonut suoraan, että mieluummin kävelee yksin.
Tuntuu ettei ap kestä miestä yhtään, ahdistaa jo jos joutuu syömään samaan aikaan tai käymään saunassa yhtäaikaa. Nuo on ihan normaaleja parisuhteen asioita tehdä yhdessä. Tosin ap:tä näkyy haittaavan, että mies tekee etätöitä ja saa enemmän yksinoloa siten. Asia ei haittaisi, jos molemmat olisivat päivätöissä. Ei tässä ole muu kyse kuin kateus miehen etätöitä ja lyhyempiä työpäiviä kohtaan. Ottaa niin päähän ettei kestä miestä silmissään kotona. Silti ei tajua erota.