Miksi kouluista puuttuu niin paljon koulupsykologeja?
Osaako joku sanoa syyn siihen, että miksi niin monesta koulusta puuttuu koulupsykologi, vaikka lain mukaan sellainen pitäisi koulussa olla? Luin uutisista, että monessa pikkukunnassa ei avoimeen virkaan ole vuosiin yhtään hakijaa mutta ilmeisesti jopa jossain Espoossa on niin, että paikkoja on auki, mutta hakijoita niihin pakkoihin ei ole. Mikä juttu tässä pikein on? Lapsilla on oikeus saada tukea. Miksi tätä asiaa ei laiteta kuntoon?
Kommentit (598)
psykologi kirjoitti:
Johtuu ihan työolojen mahdottomuudesta. Työalueet ovat valtavia ja sirpaleisia, useita kierrettäviä kouluja joista puuttuu usein mm. asianmukaiset työtilat. Työnkuva todella laaja ja työn vaativuus kova. Työn määrä valtava, jatkuva riittämättömyyden tunne. Erikoissairaanhoito ei vedä, joten perustasolla työskennellään hyvin haastavien asioiden kanssa. Tämä kaikki matalaan palkkaukseen yhdistettynä selittänee tilanteen.
t. psykologi toiselta sovellusalalta
En kyllä millään voi käsittää miten voi puuttua asianmukaiset työtilat. Uskon siis täysin mitä sanot, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. Kyllä nyt sentään asianmukainen työtila olisi ihan vähimmäisvaatimus, mikä työssä pitäisi olla olemassa. Joku suunnilleen 16-20 neliön koulupsykologin työhuone varmaan riittäisi? Miksi koulut ei anna psykologille sitten työhuonetta? Kai kaikki sentään sen tajuaa, että ei sitä työtä voi käytävällä, jumppasalissa tai jossain kellarin nurkassa voi tehdä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.
Mitäs läksit
Vierailija kirjoitti:
Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.
En todellakaan halua ehdottamaasi muutosta. Minun mielestä on erittäin hyvä ja tärkeä asia, että psykologina saa toimia vain psykologit. Jos sinä ja kaverisi haluatte tehdä psykologin työtä niin voitte ihan vapaasti mennä opiskelemaan psykologiksi.
Kuten missä tahansa työtehtävissä, tarvitaan vastuuseen nähden asianmukainen palkka, kohtuullinen työmäärä ja työtä tukevat työskentelyolosuhteet. Ei se rakettitiedettä ole.
Vierailija kirjoitti:
psykologi kirjoitti:
Johtuu ihan työolojen mahdottomuudesta. Työalueet ovat valtavia ja sirpaleisia, useita kierrettäviä kouluja joista puuttuu usein mm. asianmukaiset työtilat. Työnkuva todella laaja ja työn vaativuus kova. Työn määrä valtava, jatkuva riittämättömyyden tunne. Erikoissairaanhoito ei vedä, joten perustasolla työskennellään hyvin haastavien asioiden kanssa. Tämä kaikki matalaan palkkaukseen yhdistettynä selittänee tilanteen.
t. psykologi toiselta sovellusalalta
En kyllä millään voi käsittää miten voi puuttua asianmukaiset työtilat. Uskon siis täysin mitä sanot, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. Kyllä nyt sentään asianmukainen työtila olisi ihan vähimmäisvaatimus, mikä työssä pitäisi olla olemassa. Joku suunnilleen 16-20 neliön koulupsykologin työhuone varmaan riittäisi? Miksi koulut ei anna psykologille sitten työhuonetta? Kai kaikki sentään sen tajuaa, että ei sitä työtä voi käytävällä, jumppasalissa tai jossain kellarin nurkassa voi tehdä.
Ap
Mistä se koulu taikoo sen työtilan? Uusiin kouluihin toki noita huoneita rakennetaan, mutta eipä edes 10 v vanhaa koulua rakentaessa olisi voinut arvata, että tarvitaan työtiloja koulupsykologille, kuraattorille, psyk. sh:lle, koulun nuorisotyöntekijälle. Ennen oli yksi (terveydenhoitajan) huone, jota kaikki käyttivät vuorotellen.
Kouluilla ei vaan ole mitään sopivia tiloja.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisia hoitavalle psykologille maksetaan tuplapalkkaa. Rahasta nämä on kiinni.
Juuri näin.
Koulupyskologi saa sen 3500 e/kk. Muualla heti 4500e tai 5500e, tai yli.
Jep juuri näin, vanhoissa kouluissa ei useinkaan ole riittäviä tiloja. Mutta ei aina valitettavasti uudemmissakaan. Ja asianmukaiset tilat ovat tärkeät myös salassapitoonkin liittyen. Tämä koulupsykologiasia ja peruspalvelujen tilanne tarvitsisi nyt kyllä erityishuomiota, lasten ja nuorten haasteet tulevat ajan mittaan todella kalliiksi ja toisaalta aiheuttavat hoitamattomina myös mittaamattoman määrän inhimillistä kärsimystä.
Jos koulupsykologi valittaa työnsä olevan rankkaa, miten ihmeessä opettajat selviävät arjesta?
Kouluspykologilla on kalenterit täytetty tapaamisilla, neuvotteluilla ja asiakkaana korkeintaan 1 oppilas kerrallaan. Samaan aikaan silöä opettajalla on nämä kaikki psykologian asiakkaat koko ajan.
Ehkä kannatraisi valita kokonaan toinen ala, jos kuormittuu yhdesyä asiakkaasta tunnin aikana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisia hoitavalle psykologille maksetaan tuplapalkkaa. Rahasta nämä on kiinni.
Juuri näin.
Koulupyskologi saa sen 3500 e/kk. Muualla heti 4500e tai 5500e, tai yli.
Oon vissiin väärässä paikassa töissä. T. Psykologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
psykologi kirjoitti:
Johtuu ihan työolojen mahdottomuudesta. Työalueet ovat valtavia ja sirpaleisia, useita kierrettäviä kouluja joista puuttuu usein mm. asianmukaiset työtilat. Työnkuva todella laaja ja työn vaativuus kova. Työn määrä valtava, jatkuva riittämättömyyden tunne. Erikoissairaanhoito ei vedä, joten perustasolla työskennellään hyvin haastavien asioiden kanssa. Tämä kaikki matalaan palkkaukseen yhdistettynä selittänee tilanteen.
t. psykologi toiselta sovellusalalta
En kyllä millään voi käsittää miten voi puuttua asianmukaiset työtilat. Uskon siis täysin mitä sanot, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. Kyllä nyt sentään asianmukainen työtila olisi ihan vähimmäisvaatimus, mikä työssä pitäisi olla olemassa. Joku suunnilleen 16-20 neliön koulupsykologin työhuone varmaan riittäisi? Miksi koulut ei anna psykologille sitten työhuonetta? Kai kaikki sentään sen tajuaa, että ei sitä työtä voi käytävällä, jumppasalissa tai jossain kellarin nurkassa voi tehdä.
ApMistä se koulu taikoo sen työtilan? Uusiin kouluihin toki noita huoneita rakennetaan, mutta eipä edes 10 v vanhaa koulua rakentaessa olisi voinut arvata, että tarvitaan työtiloja koulupsykologille, kuraattorille, psyk. sh:lle, koulun nuorisotyöntekijälle. Ennen oli yksi (terveydenhoitajan) huone, jota kaikki käyttivät vuorotellen.
Kouluilla ei vaan ole mitään sopivia tiloja.
Kai jostain luokkahuoneesta, rehtorin huoneen osasta, ruokalan osasta tms voi halutessaan remontoida huoneen rakentamalla kunnolliset väliseinät ja oven. Jos olisi riittävästi tahtoa niin myös ratkaisu kyllä löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
psykologi kirjoitti:
Johtuu ihan työolojen mahdottomuudesta. Työalueet ovat valtavia ja sirpaleisia, useita kierrettäviä kouluja joista puuttuu usein mm. asianmukaiset työtilat. Työnkuva todella laaja ja työn vaativuus kova. Työn määrä valtava, jatkuva riittämättömyyden tunne. Erikoissairaanhoito ei vedä, joten perustasolla työskennellään hyvin haastavien asioiden kanssa. Tämä kaikki matalaan palkkaukseen yhdistettynä selittänee tilanteen.
t. psykologi toiselta sovellusalalta
En kyllä millään voi käsittää miten voi puuttua asianmukaiset työtilat. Uskon siis täysin mitä sanot, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä. Kyllä nyt sentään asianmukainen työtila olisi ihan vähimmäisvaatimus, mikä työssä pitäisi olla olemassa. Joku suunnilleen 16-20 neliön koulupsykologin työhuone varmaan riittäisi? Miksi koulut ei anna psykologille sitten työhuonetta? Kai kaikki sentään sen tajuaa, että ei sitä työtä voi käytävällä, jumppasalissa tai jossain kellarin nurkassa voi tehdä.
ApMistä se koulu taikoo sen työtilan? Uusiin kouluihin toki noita huoneita rakennetaan, mutta eipä edes 10 v vanhaa koulua rakentaessa olisi voinut arvata, että tarvitaan työtiloja koulupsykologille, kuraattorille, psyk. sh:lle, koulun nuorisotyöntekijälle. Ennen oli yksi (terveydenhoitajan) huone, jota kaikki käyttivät vuorotellen.
Kouluilla ei vaan ole mitään sopivia tiloja.
Kai jostain luokkahuoneesta, rehtorin huoneen osasta, ruokalan osasta tms voi halutessaan remontoida huoneen rakentamalla kunnolliset väliseinät ja oven. Jos olisi riittävästi tahtoa niin myös ratkaisu kyllä löytyisi.
Niitä äänieristettyjä koppeja myy moni toimittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisia hoitavalle psykologille maksetaan tuplapalkkaa. Rahasta nämä on kiinni.
Juuri näin.
Koulupyskologi saa sen 3500 e/kk. Muualla heti 4500e tai 5500e, tai yli.Oon vissiin väärässä paikassa töissä. T. Psykologi
Paljon muka liksa?
Vierailija kirjoitti:
Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.
Vaikuttaa siltä, että et ymmärrä koulupsykologin työn haastavuutta. Olisit ainoa alasi edustaja koululla. Ei ole mitään työryhmää tai erikoislääkäriä, jota konsultoida. Valtaosa työajasta menee vakavien psyykkisten sairauksien hoitoon. Asiakkaat ovat akuutin itsetuhoisia, syömishäiriöisiä ja pahimmillaan psykoottisia. Erikoissairaanhoito ei vedä ja jos jonkun sinne saa (esim. tarpeeksi psykoottinen tai yrittänyt itsemurhaa), niin muutaman päivän osastohoidon jälkeen hoito siirtyy takaisin koululle. Kun sitten pahin tapahtuu ja joku tappaa itsensä sinä johdat kriisityötä (rehtorit eivät koskaan osaa ja koulupsykologilla on kriisityöstä paljon kokemusta).
Ja vielä nämä kaikki käytöshäiriöt, väkivaltaiset oppilaat. Uupuneet opet, kauheat vanhemmat jne...
Vierailija kirjoitti:
Jos koulupsykologi valittaa työnsä olevan rankkaa, miten ihmeessä opettajat selviävät arjesta?
Kouluspykologilla on kalenterit täytetty tapaamisilla, neuvotteluilla ja asiakkaana korkeintaan 1 oppilas kerrallaan. Samaan aikaan silöä opettajalla on nämä kaikki psykologian asiakkaat koko ajan.
Ehkä kannatraisi valita kokonaan toinen ala, jos kuormittuu yhdesyä asiakkaasta tunnin aikana
Ei viitsisi tehdä tästä nyt mitään kilpailua siitä, että kenen työ Suomessa on rankinta. Se on aika rasittava keskustelutyyli. Tämän ketjun aihe oli miksi koulupsykologeja puuttuu niin paljon kouluista. Tämän ketjun aihe ei ole opettajien työn rankkuus. Mikä sekin on ihan tärkeä aihe, mutta ei liity nyt tähän keskusteluun ollenkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos koulupsykologi valittaa työnsä olevan rankkaa, miten ihmeessä opettajat selviävät arjesta?
Kouluspykologilla on kalenterit täytetty tapaamisilla, neuvotteluilla ja asiakkaana korkeintaan 1 oppilas kerrallaan. Samaan aikaan silöä opettajalla on nämä kaikki psykologian asiakkaat koko ajan.
Ehkä kannatraisi valita kokonaan toinen ala, jos kuormittuu yhdesyä asiakkaasta tunnin aikana
No sehän tässä on ongelman ydin, että ihmiset ovat tehneet juuri noin kuin ehdotat eli lähteneet muihin hommiin.
Ruotsissa ei meinaa enää löytyä opettajiakaan vaan eläkkeelle jääneitä joudutaan värväämään takaisin. Nuoret eivät enää suostu. Sama voi olla edessä Suomessa. Opettajankoulutukseen hakevien määrä on jo laskenut merkittävästi.
Ihmiset todella äänestävät jaloillaan. Se ei ole ratkaisu, vaan ratkaisu on tehdä kaikki, jotta lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ olisi motivoivaa.
Täälläkin välillä vaaditaan opettajien palkan laskemista ja lomien lyhentämistä. Sille tielle kun lähdetään, saatte kaapia lopulta ojan pohjia, jotta löytyy joku, joka suostuu luokkahuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.
Hämmentävä kommentti. Ei autismidiagnostiikka tai adhd-diagnostiikka ole ollenkaan vain jotain testausta. Vaan testit on vain pieni osa tutkimusta ja kokonaisarviota. Kognitiivisten testien lisäksi pitää tutkia vaikka mitä muutakin ja saman tutkijan pitää olla arvioimassa testien tekemistilannetta voidakseen arvioida tutkittavan toimintatyyliä testitilanteessa. Eli ei psykologi vain voi tehdä tutkimusta ja arviota, jos joku ihan toisen alan ihminen on teettänyt osan testeistä lapsella. Ei niistä ole mitään hyötyä asian suhteen.
Raskasta työtä huonolla palkalla. Kuka sellaista haluaisi tehdä? Ei kukaan, joka mitenkään voi valita jonkun toisen työn.
Vierailija kirjoitti:
Jos koulupsykologi valittaa työnsä olevan rankkaa, miten ihmeessä opettajat selviävät arjesta?
Kouluspykologilla on kalenterit täytetty tapaamisilla, neuvotteluilla ja asiakkaana korkeintaan 1 oppilas kerrallaan. Samaan aikaan silöä opettajalla on nämä kaikki psykologian asiakkaat koko ajan.
Ehkä kannatraisi valita kokonaan toinen ala, jos kuormittuu yhdesyä asiakkaasta tunnin aikana
Sinulla ei ole kaikki psykologin asiakkaat samalla, vaan luokassasi näitä vahvaa tukea tarvitsevia on yleensä max 2, ellet työskentele Itä-Helsingissä. Sanoisin todella, että psykologi ja lastensuojelu työskentelevät paljon vaikeammin oirehtivien ja raskaiden vastuiden alla kuin opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saavat muualla 5000 e / kk
Koulu maksaisi 3000 e /kk ja osa-aikainen joten vielä pienempi palkka käytännössä ja kaikki pisteet eri kouluilla..
.
Tässä on syyMutta kun kuitenkin lain mukaan sellainen pitää koulussa olla ja näköjään rahalla sitten saisi, niin eikö käytännössä laki velvoita sitten siihen, että maksettaisiin sellaista palkkaa, että joku suostuisi kyseistä työtä tekemään?
Ap
Tottakai. Sama koskee sairaanhoitajia, opettajia ja monia muita naisvaltaisia aloja. Ei saada riittävästi päteviä, mutta palkkoja ei nosteta. Naisethan tekee kutsumustyötä. Ja leikkauksia perutaan, kun ei saada leikkaussalia miehitettyä.
Nykytutkimuksen mukaan hyvin vahvasti raskausajan ja vauvavuoden olosuhteet muodostavat noita tarkkaavaisuuden pulmia ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Toki osa on geneettistä.