Miksi kouluista puuttuu niin paljon koulupsykologeja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainakin on huutava pula koulupsykologeista. Työ on tosi kiireistä ja raskasta, ja isomman palkan todella paremmilla työolosuhteilla saa yksityiseltä puolelta. Lisäksi perusterveydenhuolto on niin kuormittunut, että koulupsykologin pitää vastata kaikkiin mahdollisiin nuorten ongelmiin, kun he eivät pääse tarvittaviin hoitoihin pitkien jonojen vuoksi, eikä koulupsykologin työn edes ole tarkoitus olla mitään terapiatyötä.

Ymmärrän. Eli työ on kohtuuttoman raskasta ja työolosuhteet huonot. Kukaan ei siis halua sellaista työtä tietenkään tehdä. Mutta kun lain mukaan lapsilla on kuitenkin oikeus saada tukea. Niin sitä en ymmärrä, että miksi kummassa työolosuhteita ei sitten laiteta kuntoon. Ap

Työolojen suurin ongelma on liika työ. Sitä ei saada kuntoon ilman lisäresursseja eli lisää psykologeja. Niitä taas ei ole tulossa, koska työolot ovat huonot ja palkka parempi muualla. Ei tätä ongelmaa noin vain ratkaista.

Yhdellä psykologilla on usein yli 500 oppilaan määrä vastuullaan/hoidettavana. Työnkuva on todella kirjava.

Jos psykologi saisikin tehdä pelkkiä oppimisen ongelmiin liittyviä testauksia, aikataulut ehkä jotenkin pysyisivät.

Kun eteen osuu itsetuhoinen nuori, asiaa ei hoidetakaan ihan yhtäkkiä 45 min ajan puitteissa.

Raha ja työmäärä. Sama ongelma lastensuojelussa.

Kuka haluaa polttaa itsensä loppuun hyvän ja pitkän koulutuksen jälkeen huonoilla työoloilla ja kohtuuttomalla työmäärällä? Ja jos edes palkka ei ole kummoinen...

Ennemmin sitä tekee kotona rauhallisissa oloissa etätöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ainakin on huutava pula koulupsykologeista. Työ on tosi kiireistä ja raskasta, ja isomman palkan todella paremmilla työolosuhteilla saa yksityiseltä puolelta. Lisäksi perusterveydenhuolto on niin kuormittunut, että koulupsykologin pitää vastata kaikkiin mahdollisiin nuorten ongelmiin, kun he eivät pääse tarvittaviin hoitoihin pitkien jonojen vuoksi, eikä koulupsykologin työn edes ole tarkoitus olla mitään terapiatyötä.

Ymmärrän. Eli työ on kohtuuttoman raskasta ja työolosuhteet huonot. Kukaan ei siis halua sellaista työtä tietenkään tehdä. Mutta kun lain mukaan lapsilla on kuitenkin oikeus saada tukea. Niin sitä en ymmärrä, että miksi kummassa työolosuhteita ei sitten laiteta kuntoon. Ap

Työolojen suurin ongelma on liika työ. Sitä ei saada kuntoon ilman lisäresursseja eli lisää psykologeja. Niitä taas ei ole tulossa, koska työolot ovat huonot ja palkka parempi muualla. Ei tätä ongelmaa noin vain ratkaista.

Joo mutta jos oletetaan, että tällä hetkellä jossain kunnassa on vaikkapa kolme koulupsykologin virkaa (toimea?) ja palkka 3500 brutto. Niin jos sinne perustettaisiin kolme virkaa lisää ja palkka olisi 4500 brutto, niin eikö nuo molemmat ongelmat siinä tulisi ratkaistua?

Sama pula on meillä lastensuojelun sossuista. Kukaan ei halua työskennellä alalla. Palkat ovat pieniä ja se porukka minkä kanssa työskennellään on yksiä elukoita. Tappouhkailut päälle vielä. Meillä on iso määrä jo useassa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä, jotka ei niitä lapsiaankaan osaa kasvattaa. Näiden kanssa ei kukaan halua työskennellä kuntien pienillä palkoilla. Ja huomautan, että kyse on pitkälti kantasuomalsisista.

Vierailija kirjoitti:

Sama pula on meillä lastensuojelun sossuista. Kukaan ei halua työskennellä alalla. Palkat ovat pieniä ja se porukka minkä kanssa työskennellään on yksiä elukoita. Tappouhkailut päälle vielä. Meillä on iso määrä jo useassa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä, jotka ei niitä lapsiaankaan osaa kasvattaa. Näiden kanssa ei kukaan halua työskennellä kuntien pienillä palkoilla. Ja huomautan, että kyse on pitkälti kantasuomalsisista.

Jotenkin nyt väistämättä tulee mieleen, että sekä koulupsykologipulan että lastensuojelun sossupulan juurisyy on sama tai ainakin syyt nivoutuu vahvasti toisiinsa. Kun molemmissa on kuitenkin kyse tukea tarvitsevien lasten auttamisesta. Onko siis niin, että oikeasti päättäjiä ja poliitikkoja ei viisi vähempää kiinnostaa tukea tarvitsevat lapset?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sama pula on meillä lastensuojelun sossuista. Kukaan ei halua työskennellä alalla. Palkat ovat pieniä ja se porukka minkä kanssa työskennellään on yksiä elukoita. Tappouhkailut päälle vielä. Meillä on iso määrä jo useassa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä, jotka ei niitä lapsiaankaan osaa kasvattaa. Näiden kanssa ei kukaan halua työskennellä kuntien pienillä palkoilla. Ja huomautan, että kyse on pitkälti kantasuomalsisista.

Hyvä huomautus, että valtaosa on kantasuomalaisia. On turha luulla, että kaikki ongelmat johtuvat ns. muukalaisista.

Kun homma ei hoidu kotona, se näkyy heti myös koulussa.

Liian pitkä ja rasittava jono hulluja.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni saa 5000 e / kk ja sa tehdä kaiken etänä

Miksi hän menisi 3000 e  / kk (tod. 1500 e / kk kun osa-aika) jos joutuu vielä kiertään usieta kouluja omalla autolla?

Ja maksaan bensat itse?

Sama, minunkin vaimoni on prostituoitu.

Vierailija kirjoitti:

Psykologeja koulutetaan liian vähän. Niistä on pulaa kaikkialla.

Tarvittaisiin poliittista päätöstä tuplata tai nelinkertaistaa opiskelijamäärät, mutta sitten psykologeista ei kilpailtaisi nostamalla palkkoja ja sen vuoksi psykologiliitto vastustaa koulutuspaikkojen määrän nostoa. 

Jos toimittais puhtaassa markkinataloudessa niin psykologien palkat hipois lääkäreiden palkkoja.

Vaikka psykologeja koulutettaisiin enemmän, niin ei ne silti suostuisi työskentelemään huonoissa työoloissa.

Vierailija kirjoitti:

Liian pitkä ja rasittava jono hulluja.

Ymmärtääkseni hullut ja hullujen jono ei varsinaisesti liity koulupsykologien työhön.

Ap

Sama tilanne on lastenpsykiatriassa. Lääkärin virkoja ei saada täytettyä. Samaan aikaan vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria on jonossa satoja joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama pula on meillä lastensuojelun sossuista. Kukaan ei halua työskennellä alalla. Palkat ovat pieniä ja se porukka minkä kanssa työskennellään on yksiä elukoita. Tappouhkailut päälle vielä. Meillä on iso määrä jo useassa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä, jotka ei niitä lapsiaankaan osaa kasvattaa. Näiden kanssa ei kukaan halua työskennellä kuntien pienillä palkoilla. Ja huomautan, että kyse on pitkälti kantasuomalsisista.

Jotenkin nyt väistämättä tulee mieleen, että sekä koulupsykologipulan että lastensuojelun sossupulan juurisyy on sama tai ainakin syyt nivoutuu vahvasti toisiinsa. Kun molemmissa on kuitenkin kyse tukea tarvitsevien lasten auttamisesta. Onko siis niin, että oikeasti päättäjiä ja poliitikkoja ei viisi vähempää kiinnostaa tukea tarvitsevat lapset?

Ap

Minusta näyttää siltä, että poliitikkoja ja päättäjiä ei oikeasti kiinnosta, jos kyse ei ole heidän oman kruununsa kiillottamisesta.

Otetaanpa esimerkiksi ensimmäinen koronakevät. Telkkari oli päivittäin pullollaan huolestuneita, asiantuntijaihmisiä. Heitä kaikkia huolestutti lasten suuri kärsimys kotona, kun mietittiin koulujen avaamista tai sulkujen jatkamista. Sen jälkeen huolet ovat sitten vähentyneet, vaikka lasten olot kodeissa ovat mitä ovat. Eipä paljon tunnu kiinnostavan.

Nyt on taas vaalit tulossa eli jopa alkaa lasten asiat taas vähitellen olemaan kaikkien yhteinen huoli. Pian se huoli on kuitenkin ohi.

Johtuu ihan työolojen mahdottomuudesta. Työalueet ovat valtavia ja sirpaleisia, useita kierrettäviä kouluja joista puuttuu usein mm. asianmukaiset työtilat. Työnkuva todella laaja ja työn vaativuus kova. Työn määrä valtava, jatkuva riittämättömyyden tunne. Erikoissairaanhoito ei vedä, joten perustasolla työskennellään hyvin haastavien asioiden kanssa. Tämä kaikki matalaan palkkaukseen yhdistettynä selittänee tilanteen. 

t. psykologi toiselta sovellusalalta

Lastensuojelussa ummistetaan täysin silmät ja sossujen työmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Olen jo täysin kyllästynyt, vaikka vasta hiljan aloittanut alalla. Onneksi voi äänestää jaloillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian pitkä ja rasittava jono hulluja.

Ymmärtääkseni hullut ja hullujen jono ei varsinaisesti liity koulupsykologien työhön.

Ap

Kyllä se siten liittyy, että tuossa joku ehkä käytti todella vaikeasti oireilevista lapsista ja nuorista värikästä ilmaisua "hullut".

Voi, kunpa tietäisitte, miten vaikeasti oireilevia ihmisiä tavallisissa luokissa on. Ja miten paljon heitä on! Sinne heidät on heitetty tavallisen OPETTAJAN (ei siis psykiatrinen sairaanhoitaja) vastuulle muun yli 20 oppilaan sekaan. Ihana inkluusio!

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä psykologilla on usein yli 500 oppilaan määrä vastuullaan/hoidettavana. Työnkuva on todella kirjava.

Jos psykologi saisikin tehdä pelkkiä oppimisen ongelmiin liittyviä testauksia, aikataulut ehkä jotenkin pysyisivät.

Kun eteen osuu itsetuhoinen nuori, asiaa ei hoidetakaan ihan yhtäkkiä 45 min ajan puitteissa.

Käytännössä kaikilla koulupsykologeilla on yli 500 oppilaan vastuualue. Harvassa paikassa päästään edes siihen elokuussa voimaan astuvaan n. 800 oppilaan alueeseen. Olen itse koulupsykologi ja puuttuvista työntekijöistä johtuen alueella on n. 1500 oppilasta ja 4 koulua.

Sijaisuuksiin (edes pitkiin) ei todellakaan voi kuvitellakkaan saavansa ketään, koska toimiinkaan ei tule yhtään hakijaa.

Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.

Vierailija kirjoitti:

Pieni apu olisi, jos kasvatuspsykologit olisivat päteviä koulupsykologeiksi. Itsellänikin psykologian (pitkälti samat kurssit, joita psykologiksi opiskelevatki käyvät) opintojen lisäksi kasvatustiedettä ja erityispedagogiikkaa, mutta en ole pätevä erityisopettajaksi enkä koulupsykologiksi. Meitä on melko paljon, ja omasta tuttavapiiristä olisi moni valmis tekemään koulupsykologin hommia. Osaisimme ihan hyvin tehdä esimerkiksi autismi- ja adhd-testejä lapsille ja nuorille ja purkaa näin sumaa.

Seuraava kysymys onkin, miksi niin monella lapsella on lääkitystä vaativia keskittymis- ja/tai tarkkaavaisuusoireita? Mistä asia johtuu? Miten se voidaan korjata?

On huolestuttavaa, että esim. tavallisen luokan oppilaista neljäsosalla on adhd-lääkitys. Voisiko tämän lääkityksen korvata se, että kiinnitettäisiin huomiota lapsen elinympäristöön (=koti), varhaislapsuuteen ja vapaa-ajan käyttöön? Onko vapaa-ajassa liikaa ruutua ja liian vähän unta, oikeita sosiaalisia kontakteja, liikuntaa ja terveellistä ravintoa? Jos lapseni olisi saamassa adhd-lääkityksen, tekisin kyllä ensin kaikkeni sen eteen, jos elinympäristöä korjaamalla voisin vaikuttaa lapseni oireiden määrään.

Jos nepsy-lapsia olisi nykyistä vähemmän, koulupsykologeja tarvittaisiin nykyistä vähemmän.