Onko ihminen yleensä joka matemaattisesti tai kielellisesti lahjakas?

Keskimäärin ihmiset eivät ole lahjakkaita missään. Jotkut ovat sitten matemaattisesti tai kielellisesti. Jotkin poikkeusyksilöt sitten jopa monissa asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.

Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.

Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.

Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.

On tosiaan merkittävä määrä henkilöitä, jotka ovat kielellisesti lahjakkaita, mutta eivät matemaattisesti. Luulen, että nämä henkiköt hahmottavat kielen rakenteita jotenkin muuten kuin kieliopin kautta. Eli kun matemaattisesti lahjakas päättelee kieliopin säännöillä, miten jokin asia sanotaan (toki hänen pitää siihen kyetäkseen tuntea myös ko. kielen sanoja), niin kielellisesti mutta ei matemaattisesti lahjakas osaa jotenkin luonnostaan - ehkä aikaisemmin kuulemiensa esimerkkien mallin perusteella - muodostaa haluamansa lauseen, vaikka hän ei välttämättä pysty perustelemaan, miksi asia sanotaan juuri noin.

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Vierailija kirjoitti:

Kielellisesti lahjakkaiden kielenkäyttö on usein luontevampaa, autenttisempaa ja sulavampaa kuin matemaattisesti lahjakkaiden. Matematiikassa taitavat opettelevat kielen säännöt pilkulleen, mutta elävä kieli ei silti aina kuulosta luontevalta. Tietysti monilahjakkaitakin on, joilla sujuu molemmat.

T. Ope

Et taida ihan ymmärtää, mitä on matemaattinen lahjakkuus, ja sotket sen pänttäämiseen. Matemaattinen lahjakkuus on sitä, että näkee yhteyksiä asioiden välillä. Sitä, että näkee rakenteita asioiden takana. Matemaattisesti lahjakkaan ei tarvitse opetella mitään sääntöjä ulkoa, koska hän ymmärtää säännön perustan. Itselleni koulu oli tämän takia aina hurjan helppoa. Läksyjä ei tarvinnut paljoa tehdä, eikä yliopistossakaan juurikaan lukea kokeisiin. Koska riitti, että ymmärsi. Toki hyvää muistiakin tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Okei, kiitos kun kerroit mielipiteesi. Se ei kauheasti tuonut kyllä mitään tähän keskusteluun.

Vaihtelee ihan perheenkin sisällä. Mulla 4 lasta (isoja jo). Kaikki erittäin lahjakkaita matematiikassa. Yksi keskiverto kielissä, kaksi huonoa kielissä ja yksi hyvä kielissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.

Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.

Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.

Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.

Oletko varma, että miehesi on huono matematiikassa, vai onko hän vain huono laskennossa?

Minä olen hyvä kielissä ja musiikissa, mutta minulla on todella huono työmuisti numeroiden kanssa. En muista edes omaa puhelinnumeroa.

Tein koulussa paljon huolimattomuusvirheitä numeroiden kanssa, ja etenkin numeroiden sijoittaminen kaavoihin oli yhtä tuskaa. Vasta lukion pitkässä matematiikassa viimeisillä algebrakursseilla, kun niitä kaavoja alettiin johtaa ymmärsin, kuinka ne toimivat, ja matematiikka alkoi tuntua kivalta. Matematiikanopettaja yritti saada minua alalle, mutta numerokammo oli liian syvällä.

Vierailija kirjoitti:

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Luetun ymmärtäminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.

Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.

Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.

Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.

Oletko varma, että miehesi on huono matematiikassa, vai onko hän vain huono laskennossa?

Minä olen hyvä kielissä ja musiikissa, mutta minulla on todella huono työmuisti numeroiden kanssa. En muista edes omaa puhelinnumeroa.

Tein koulussa paljon huolimattomuusvirheitä numeroiden kanssa, ja etenkin numeroiden sijoittaminen kaavoihin oli yhtä tuskaa. Vasta lukion pitkässä matematiikassa viimeisillä algebrakursseilla, kun niitä kaavoja alettiin johtaa ymmärsin, kuinka ne toimivat, ja matematiikka alkoi tuntua kivalta. Matematiikanopettaja yritti saada minua alalle, mutta numerokammo oli liian syvällä.

Nimenomaan näin. Matemaattinen ajattelu on ihan muuta kuin peruslaskutoimituksia. Tai sääntöjen ulkoaopettelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.

Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.

Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.

Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.

Oletko varma, että miehesi on huono matematiikassa, vai onko hän vain huono laskennossa?

Minä olen hyvä kielissä ja musiikissa, mutta minulla on todella huono työmuisti numeroiden kanssa. En muista edes omaa puhelinnumeroa.

Tein koulussa paljon huolimattomuusvirheitä numeroiden kanssa, ja etenkin numeroiden sijoittaminen kaavoihin oli yhtä tuskaa. Vasta lukion pitkässä matematiikassa viimeisillä algebrakursseilla, kun niitä kaavoja alettiin johtaa ymmärsin, kuinka ne toimivat, ja matematiikka alkoi tuntua kivalta. Matematiikanopettaja yritti saada minua alalle, mutta numerokammo oli liian syvällä.

Niin en osaa sanoa. Ei hän siis varmaan aivan umpisurkea matematiikassa ole, koska on tehnyt sellaista työtäkin, jossa joutui sitä käyttämään, mutta lukion lyhyt matikkakin tuotti vaikeuksia, eikä sitä edes kirjoittanut.

Hän ei kyllä tosiaan muista varmaan lasten syntymäpäiviäkään, puhumattakaan henkilötunnuksista jne. Jotain muutakin vaikeutta saattaa hahmottamisen/työmuistin kanssa olla, en osaa sanoa.

Onko oikeasti niin että matemaattisesti lahjakkaat ovat älykkäimpiä?

Vierailija kirjoitti:

Kielellisesti lahjakkaiden kielenkäyttö on usein luontevampaa, autenttisempaa ja sulavampaa kuin matemaattisesti lahjakkaiden. Matematiikassa taitavat opettelevat kielen säännöt pilkulleen, mutta elävä kieli ei silti aina kuulosta luontevalta. Tietysti monilahjakkaitakin on, joilla sujuu molemmat.

T. Ope

Et taida ihan ymmärtää, miten matemaattisesti lahjakkaat oppivat. Ei minun tarvinnut "opetella kielen sääntöjä pilkulleen". Riitti, että yhden kerran kuulin jonkin kielioppisäännön. Sen jälkeen muistin sen koko kouluajan (ja toki sen jälkeenkin, mutta kyllä nyt vuosikymmenissä osa säännöistä unohtuu, jos kieltä ei aktiivisesti käytä). Lisäksi osasin päätellä uusia sääntöjä aikaisemmin oppimieni pohjalta.

Mutta kielen luontevuuden ja sujuvuuden suhteen olet varmasti oikeassa. Siihen kun tarvitsee myös joukon kielelle ominaisia sanontoja, jotka eivät noudata mitään sääntöjä, vaan jotka joutuu opettelemaan ulkoa. Kielellisesti lahjakkaalle tällaiset ulkoa opeteltavat jutut jäävät varmasti helpommin päähän.

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeasti niin että matemaattisesti lahjakkaat ovat älykkäimpiä?

Äo:ltaan kyllä. Koska se perustuu loogiseen päättelykykyyn.

Itse en ollut erityisen hyvä matematiikassa, äo 124. Lapseni (aikuisia) ovat ja kaikilla äo yli 130.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla molempia.

Totta, mutta aika harvinaista. Meillä 1 tyttäristä ja vävy molempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielellisesti lahjakkaiden kielenkäyttö on usein luontevampaa, autenttisempaa ja sulavampaa kuin matemaattisesti lahjakkaiden. Matematiikassa taitavat opettelevat kielen säännöt pilkulleen, mutta elävä kieli ei silti aina kuulosta luontevalta. Tietysti monilahjakkaitakin on, joilla sujuu molemmat.

T. Ope

Et taida ihan ymmärtää, mitä on matemaattinen lahjakkuus, ja sotket sen pänttäämiseen. Matemaattinen lahjakkuus on sitä, että näkee yhteyksiä asioiden välillä. Sitä, että näkee rakenteita asioiden takana. Matemaattisesti lahjakkaan ei tarvitse opetella mitään sääntöjä ulkoa, koska hän ymmärtää säännön perustan. Itselleni koulu oli tämän takia aina hurjan helppoa. Läksyjä ei tarvinnut paljoa tehdä, eikä yliopistossakaan juurikaan lukea kokeisiin. Koska riitti, että ymmärsi. Toki hyvää muistiakin tarvitaan.

Tarkoitatko yhteyksien näkemisellä ja näkee rakenteita asioiden takana muussakin kuin matematiikassa? Eli jos näkee muuallakin näitä hyvin niin se liittyisi matemaattiseen lahjakkuuteen?

Mielenkiinnosta kysyn. Itse olen kaltaisesi ihminen, mutta yliopistossa opiskelin muuta kuin matematiikkaa. Pärjäsin hyvin pitkässä matematiikassa lukiossa, mutta muissa aineissa ilman lukemista pelkällä päättelykyvyllä ja muistilla. En ole ikinä ajatellut, että analyyttisyyteni ja päättelykyky liittyisi matemaattisiin taitoihin.

T. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Okei, kiitos kun kerroit mielipiteesi. Se ei kauheasti tuonut kyllä mitään tähän keskusteluun.

Kaippa lahjakkuuden määritteleminen on jopa olennaisinta tai ainakin ensimmäinen askel tässä keskustelussa. Pseudolahjakkuudet toki mielellään muisteloivat mielellään omia kouluaikoja tai ylistävät penikoittensa olematonta lahjakkuutta. Mutta jos ulos menee ja silmänsä avaa niin voipi huomata että maailma kaipaisi enemmån lahjakkuutta tai ihan vaan älliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Okei, kiitos kun kerroit mielipiteesi. Se ei kauheasti tuonut kyllä mitään tähän keskusteluun.

Kaippa lahjakkuuden määritteleminen on jopa olennaisinta tai ainakin ensimmäinen askel tässä keskustelussa. Pseudolahjakkuudet toki mielellään muisteloivat mielellään omia kouluaikoja tai ylistävät penikoittensa olematonta lahjakkuutta. Mutta jos ulos menee ja silmänsä avaa niin voipi huomata että maailma kaipaisi enemmån lahjakkuutta tai ihan vaan älliä.

Ihminen joka puhuu penikoista ei ainakaan anna itsestään kovin älykästä kuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Ei päde minuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai täällä pidetään jotain 16% opiskelijamassasta lahjakkuuksina. Itse näen asian enemmän niin että lahjakkuus on jotain poikkeuksellista ja niitä löytyy enemmänkin yksi maakuntaa kohden.

Okei, kiitos kun kerroit mielipiteesi. Se ei kauheasti tuonut kyllä mitään tähän keskusteluun.

Kaippa lahjakkuuden määritteleminen on jopa olennaisinta tai ainakin ensimmäinen askel tässä keskustelussa. Pseudolahjakkuudet toki mielellään muisteloivat mielellään omia kouluaikoja tai ylistävät penikoittensa olematonta lahjakkuutta. Mutta jos ulos menee ja silmänsä avaa niin voipi huomata että maailma kaipaisi enemmån lahjakkuutta tai ihan vaan älliä.

Niin, kaikki tai kaikkien lapset eivät voi olla lahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeasti niin että matemaattisesti lahjakkaat ovat älykkäimpiä?

Keskimäärin varmaan kyllä.