Onko ihminen yleensä joka matemaattisesti tai kielellisesti lahjakas?

Olen aina ollut huono matematiikassa (en osaa kertotauluakaan vielä kunnolla). Olen vain tullut siihen tulokseen että mun aivoissa on joku laiska kohta liittyen siihen, tai sitten se ei ole minua kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakas on yleensä luonnostaan hyvä myös kieliopissa, koska siinä on samanlaista loogista juttua kuin matematiikassa. Anoppi teki työuransa lukion englannin kielen opettajana aikana, jolloin nuoret eivät vielä osanneet englantia yhtä suvereenisti kuin nykyisin. Jos hän sai valita, niin hän otti aina matematiikka- eikä kielilinjan luokan opetettavakseen, koska hänen mukaansa matematiiklalinjalaiset olivat englannissa parempia kuin kielilinjalaiset.

Siihen aikaan siis matematiikkalinjalaisiksi sanottiin niitä, joilla oli pitkä matematiikka. Kielilinjalaisilla oli taas kaikille pakollisten äidinkielen, ruotsin ja kahden vieraan kielen lisäksi vielä ylimääräinen vieras kieli.

Mielenkiintoista. Sellaiset kielet, joissa selkeä ja looginen kielioppi, ovat varmasti helpommin opittavissa matemaattisesti lahjakkaille.

Kaikki kielet ovat helpompia matemaattisesti lahjakkaille. Mieti vaikka ranskan kielen sanoja. Ne on helppo pilkkoa palasiksi, mistä tunnistaa latinan kielen alkuperän ja merkityksen, ja pystyt helposti ymmärtämään uuden sanan etymologian, ja se auttaa hurjasti kielten oppimisessa.

Matemaattisesti lahjakkaat pärjäävät tutkitusti hyvin myös musiikissa.

Mistä voisi johtua se, että joku on tosi musikaalinen ja kielellisestikin lahjakas, mutta matematiikka tuottaa haasteita? Mieheni on siis muusikko ja puhuu sujuvasti kolmea eri kieltä ja on muutenkin verbaalisesti taitava, mutta aina ollut huono matematiikassa.

On olemassa lukihäiriön kaltainen häiriö, joka aiheuttaa lukusokeutta. Ei liity älykkyyteen. Tai sitten ei vain koskaan ole syystä tai toisesta motivoitunut matikasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ollut huono matematiikassa (en osaa kertotauluakaan vielä kunnolla). Olen vain tullut siihen tulokseen että mun aivoissa on joku laiska kohta liittyen siihen, tai sitten se ei ole minua kiinnostanut.

Kertotaulu on ulkoa opettelua. Sen osaaminen ei oikeastaan edes suoraan kerro matemaattisista taidoista.

Riippuu lahjakkuuden määritelmästä. Henkilöarvoinniessa keskitasoksi määritellään isein 68% osuus gaussin käyrän keskialueesta. Tällöin ja tällä tavalla määriteltynä 16% vastaajista on ns. lahjakas mitatulla kompetenssialueella, esim. matemaattinen päättely. Onko ns. yleensä olemista? Siis että vain 16% täyttää jollain tavalla tuon määritelmän.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ollut huono matematiikassa (en osaa kertotauluakaan vielä kunnolla). Olen vain tullut siihen tulokseen että mun aivoissa on joku laiska kohta liittyen siihen, tai sitten se ei ole minua kiinnostanut.

Kertotaulun osaaminen ei liity millään tavalla matemaattiseen lahjakkuuteen. Sen enempää kuin mikään muukaan, mitä alakoulun matikan tunneilla tehdään. Ei myöskään se, osaako tehdä kauniita kirjaimia kaunokirjoitusvihkoon korreloi millään tavalla sen kanssa, onko joku hyvä kirjailija.

Vierailija kirjoitti:

Olen kielellisesti lahjakas mutta en matemaattisesti.

Tai sitten sinua kiinnostaa enemmän kielet.

Miten sitten tunneälykkyys? Sosiaalinen lahjakkuus? Mielestäni nämä ovat myös melkein yhtä tärkeitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitten tunneälykkyys? Sosiaalinen lahjakkuus? Mielestäni nämä ovat myös melkein yhtä tärkeitä asioita.

Eivät liity tähän keskusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lahjakkuuden määritelmästä. Henkilöarvoinniessa keskitasoksi määritellään isein 68% osuus gaussin käyrän keskialueesta. Tällöin ja tällä tavalla määriteltynä 16% vastaajista on ns. lahjakas mitatulla kompetenssialueella, esim. matemaattinen päättely. Onko ns. yleensä olemista? Siis että vain 16% täyttää jollain tavalla tuon määritelmän.

Gaussin käyrän eli normaalijakauman käyttö on ainakin luovuuden osalta ongelmallinen, sillä luovuus noudattaa selvästi hyvin oikealle vinoa jakaumaa, jota voidaan kuvata log-normaalijakaumalla. Sama pätee muuten superälykkäiden osalta; älykkyysosamäärät näillä jakautuvat log-normaalisti, eikä normaalisti. 

Kielellistä lahjakkuutta on todella hankala mitata, koska taitoa on helpompi kehittää kuin matemaattista käyttämällä kieltä paljon. Ilmaisu perustuu paljolti siihen mitä oppii toisilta ja siksi paljon lukevilla on yleensä laajempi sanavarasto. Hyvä muisti on edellytys kielten oppimisessa nopeasti. Palikkatesteissäkin voi kehittyä harjoittelemalla paljon, mutta jossain kulkee rima.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lahjakkuuden määritelmästä. Henkilöarvoinniessa keskitasoksi määritellään isein 68% osuus gaussin käyrän keskialueesta. Tällöin ja tällä tavalla määriteltynä 16% vastaajista on ns. lahjakas mitatulla kompetenssialueella, esim. matemaattinen päättely. Onko ns. yleensä olemista? Siis että vain 16% täyttää jollain tavalla tuon määritelmän.

Eli vain 16% ihmisistä on jompaa kumpaa? Monessa tapauksessa vielä sama ihminen on molempia?

Matematiikan osaajat on yleensä älykkäitä

Ja niille kieltenopetus helppoja jos vähääkään kiinnostaa. Tietty on joita ei kiinnosta yhtään.

Kiinnostus johonkin on se avaintekijä

Miten koulussa vaikuttaa siltä, että moni poika on matemaattisesti suht lahjakas, mutta ei sitten muuten välttämättä koulussa kovin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan osaajat on yleensä älykkäitä

Ja niille kieltenopetus helppoja jos vähääkään kiinnostaa. Tietty on joita ei kiinnosta yhtään.

Kiinnostus johonkin on se avaintekijä

Onko tosiaan näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä matematiikan osaaminen korreloi ainakin vieraiden kielien, musiikin ja urheilun kanssa. Minkä tahansa näistä treenaaminen myös kehittää myös muita osaamisalueita.

Tuon musiikin ja matematiikan yhteyden tiesinkin, mutta myös urheilu?

Yhteys löytyy reaktioaikojen kautta. Älykkäillä on muita nopeampi reaktioaika. Ja treenaamisen vaikutus taas näkyy aivojen rakenteissa: jos lapsella on vaikeuksia kynän käytössä, hänelle suositellaan metsässä retkeilyä, koska motoriikka kehittyy karkeasta hienoon.

Urheilulla siis viittasin tällaiseen tavoitteelliseen ja monimutkaiseen motoriseen toimintaan. Pelkkä puntinnosto ei taida älyä kehittää.

Mulla matemaattiset aineet ovat olleet helppoja, mutta kielissä on ollut vaikeuksia. Esim. ranska on ollut todella vaikea kieli mulle opiskella ihan jo ääntämisen takia. Kieli menee vaan solmuu. Kyllä minä sitä ymmärrän, mutta itselle puhuminen ja kirjoittaminen on hyvin vaikeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten koulussa vaikuttaa siltä, että moni poika on matemaattisesti suht lahjakas, mutta ei sitten muuten välttämättä koulussa kovin hyvä.

Ei vaikuta. Opetan matemaattisia aineita, ja ne pojat, jotka pärjäävät parhaiten minun tunneillani, pärjäävät yleensä hienosti muuallakin. On äärimmäisen harvinaista, että joku olisi hyvä vain matikassa. Ja matikan arviointi on hyvin objektiivista. Kokeessa ei pärstäkerroin vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä matematiikan osaaminen korreloi ainakin vieraiden kielien, musiikin ja urheilun kanssa. Minkä tahansa näistä treenaaminen myös kehittää myös muita osaamisalueita.

Tuon musiikin ja matematiikan yhteyden tiesinkin, mutta myös urheilu?

Yhteys löytyy reaktioaikojen kautta. Älykkäillä on muita nopeampi reaktioaika. Ja treenaamisen vaikutus taas näkyy aivojen rakenteissa: jos lapsella on vaikeuksia kynän käytössä, hänelle suositellaan metsässä retkeilyä, koska motoriikka kehittyy karkeasta hienoon.

Urheilulla siis viittasin tällaiseen tavoitteelliseen ja monimutkaiseen motoriseen toimintaan. Pelkkä puntinnosto ei taida älyä kehittää.

Mulla matemaattiset aineet ovat olleet helppoja, mutta kielissä on ollut vaikeuksia. Esim. ranska on ollut todella vaikea kieli mulle opiskella ihan jo ääntämisen takia. Kieli menee vaan solmuu. Kyllä minä sitä ymmärrän, mutta itselle puhuminen ja kirjoittaminen on hyvin vaikeaa. 

Ääntäminen on vain yksi osa kieltä. Älykkyytesi näkyy juuri kyvyssäsi ymmärtää.

Minä ainakin olin koulussa hyvä sekä kielissä että matematiikassa.

Kielellisesti lahjakkaiden kielenkäyttö on usein luontevampaa, autenttisempaa ja sulavampaa kuin matemaattisesti lahjakkaiden. Matematiikassa taitavat opettelevat kielen säännöt pilkulleen, mutta elävä kieli ei silti aina kuulosta luontevalta. Tietysti monilahjakkaitakin on, joilla sujuu molemmat.

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan osaajat on yleensä älykkäitä

Ja niille kieltenopetus helppoja jos vähääkään kiinnostaa. Tietty on joita ei kiinnosta yhtään.

Kiinnostus johonkin on se avaintekijä

Onko tosiaan näin?

Matematiikan oppimisessa on mielestäni tärkeä löytää intohimo matematiikkaa kohtaan, muutoin sitä ei kunnolla opi. Suurimmalla osalla ihmisistä matematiikasta muodostuu todellinen inhokki viimeistään lukiossa. Kyllä kaikki kunnollinen oppiminen edellyttää innostusta asiaan,