Miehellä ei mitään käsitystä parisuhteesta
Hänelle parisuhde on sitä että istutaan molemmat samassa huoneessa, toinen lukee kirjaa ja toinen katsoo läppäriltä sarjaa. Joku romanttinen parisuhdeaika on täysin vierasta. Ravintolaillalliset, yhdessä sylikkäin makoilu, se että olis läsnä toista varten ei vaan onnistuSeksiä pitäisi kyllä sitten saada aina kun herran mieli vaan tekee. Hänelle seksi = läheisyys. Hermostuu, eikä tunnu ollenkaan ymmärtävän mistä puhun, kun yritän selittää että asia ei ihan näin ole.
Ajatuksia?
Kommentit (347)
Parisuhteessa miehen tehtävä on kieriä kuin koulutettu sirkuspuudeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
No ei vienyt kyllä ravintolaillallisille silloinkaan tai muutenkaan kauheasti huomioinut. Olin itse aika nuori, enkä tajunnut vaatia parempaa kohtelu. Alkoholia käytettiin silloin aika paljon, ja humalassa puhui paljon ja oli enemmän läsnä, jos niin voi edes sanoa. Halusi myös nopeasti naimisiin ja lapsen. Siinä sitä sitten oltiin, eroa olen miettinyt tosi paljon näiden vuosien aikana, kunnes sitten taas arki vienyt taas hetkeksi, ja olen keskittynyt muihin asioihin. T. Ap
Halusi geeninsä eteenpäin ja saada vakituista seksiä. Jos mietit kerta eroa useasti niin miksi olet hänen kanssaan? Et selvästikään saa suhteesta sitä rakkautta mitä haet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Kuulostaa ihanalta mieheltä. Mun mielestä rakkaus on arkisia tekoja eikä jotain väkinäisiä kynttiläillallisia.
Rakkaus on myös sitä että ollaan toiselle läsnä (eikä tuijoteta leffailtana puhelinta).
Autismia? Tunneongelmia? Traumalapsuus? Asperger? Henkisesti kehittymötön?
Samankaltaisen miehen kanssa seurustelin. Yhteisestä ajasta suurimman osan olin hänelle kuin ilmaa, katsoi vain ohjelmiaan tai tuijotti kännykkäänsä. Ei tykännyt mistään läheisyydestä, joka ei johtanut seksiin. Kun tervehdin halaamalla, saattoi vetäytyä pois. Ei oikein halunnut keskustellakaan mistään. Sanoin asiasta, että en voi tuossa suhteessa hyvin ja kuinka pahalta tuo ilmana kohtelu tuntuu. Osasi sitten kyllä vääntää pitkiä selityksiä sanomatta oikeastaan mitään kunnollista asiaa aiheeseen. Käytös ei muuttunut. On eksä nykyään.
Kyl mä oon etsinyt kans romanttista sankarii, et sit aina rakastellaan ruusun terälehdillä vuoratulla sängyllä ja mies kehuu kuinka hyvä mä oon, no vain nyt kiukkunen vanhapiika, haukun miehiä kateellisena sioiksi.
tajusin vaan liian myöhään ettei elokuvat ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Kuulostaa ihanalta mieheltä. Mun mielestä rakkaus on arkisia tekoja eikä jotain väkinäisiä kynttiläillallisia.
Rakkaus on myös sitä että ollaan toiselle läsnä (eikä tuijoteta leffailtana puhelinta).
No älä tuijota :D
terkut halakopinolta kirjoitti:
Enemistö naisista on imenyt romantiikan nälkänsä vääristyneistä tv-sarjoista ja harlekiini- kirjallisuudestaan.
Enemistöä naisista ei parisuhteessa kiinnosta jostain syystä ne miehensä kiinnostukset ja omat entiset poikamies aikojen harrastukset vaan miehen tulisi lähteä naisen kotkotuksiin mukaan täydellä sielun palolla lopettaen sinkkuaikojensa harrastukset jotta yhteistä naisen määrittelemää laatuaikaa olisi.
Tietenkään jos mies ei parisuhteessa osoita mitään romantiikkaa ja hellyyttä naistaan kohtaan on siinä joko luonnevikainen tai estynyt mies joka ei edusta tyypillistä suomi-iskelmiä kuuntelevia suomi-miehiä.
Nainen tykkää kun häntä pussaa ja hälle puhutaan.
Joo jos nainen haluaa ihan perusromantiikkaa ja hellyyttä puolisoltaan niin se on jo liikaa pyydetty. Miehet vinkuvat miesvihasta täällä päivät pitkät mutta kokoajan osoittavat etteivät välitä naisistaan. Naisen pitäisi kuitenkin teidän mielestä levittää jalat heti kun mies tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Kuulostaa ihanalta mieheltä. Mun mielestä rakkaus on arkisia tekoja eikä jotain väkinäisiä kynttiläillallisia.
Rakkaus on myös sitä että ollaan toiselle läsnä (eikä tuijoteta leffailtana puhelinta).
Pakko tuijottaa, kun muuten nukahtaisin.
t. miehesi
Vierailija kirjoitti:
Samankaltaisen miehen kanssa seurustelin. Yhteisestä ajasta suurimman osan olin hänelle kuin ilmaa, katsoi vain ohjelmiaan tai tuijotti kännykkäänsä. Ei tykännyt mistään läheisyydestä, joka ei johtanut seksiin. Kun tervehdin halaamalla, saattoi vetäytyä pois. Ei oikein halunnut keskustellakaan mistään. Sanoin asiasta, että en voi tuossa suhteessa hyvin ja kuinka pahalta tuo ilmana kohtelu tuntuu. Osasi sitten kyllä vääntää pitkiä selityksiä sanomatta oikeastaan mitään kunnollista asiaa aiheeseen. Käytös ei muuttunut. On eksä nykyään.
Nuo pitkät selitykset kuulostavat tutulta! Mitään ei kuitenkaan tunnu tajuavat vaikka keskustelua jatkettaisiin kuinka pitkään. Kieltää asiat tai vääntää ne jotenkin, alkaa puhua asian ohi. T. Ap
Kysy onko miehelle ok jos sinä halailet ja loikoilet sylikkäin jonkun muun miehen kanssa. Vastaus kertonee onko tuo miehen mielestä parisuhteeseen kuuluvaa toimintaa.
Ihanko oikeasti olette sitä mieltä, että pitkään jatkuneessa parisuhteessa ollaan koko ajan romanttisesti lähekkäin? Eikö ole lupa lukea kirjaa tai katsoa jotain sarjaa, mitä haluaa katsoa?
Vierailija kirjoitti:
Ihanko oikeasti olette sitä mieltä, että pitkään jatkuneessa parisuhteessa ollaan koko ajan romanttisesti lähekkäin? Eikö ole lupa lukea kirjaa tai katsoa jotain sarjaa, mitä haluaa katsoa?
Ei tarvi. Ymmärrätkö että on välimuotoja siinä ettei koskaan tai aina välillä. Tässä ketjussa on kritisoitu sitä että ei olla yhdessä muuta kuin seksin ajan. Koskettamisen pitäisi päättyä aina seksiin.
Voi lukea, voi käydä lenkillä jne. Mutta jos olisi toisen lähellä tai muuten aktiivisesti huomiosi puolisoaan vaikka 30 -60 min vuorokaudessa (ja aika tietysti tilanteesta ja ihmisistä riippuva). Kyllä siinä jäisi aikaa tehdä muutakin.
Miten ihmiset eivät hahmota, että määreiden ei koskaan - aina/jatkuvasti, on muitakin määreitä. Esimerkiksi silloin tällöin tai joskus. Useimpiin asioihin nuo viimeksi mainitut soveltuvat parhaiten. Tämä ihmetykseni pätee muihinkin ketjuihin. Pitäisikö näistä perusasioista läpäistä joku koe, ennenkuin saa luvan keskustella muiden kanssa?
Eli taas ongelma on se, että et saa juntattua omaa tahtoasi miehen päähän. Sinun käsitys parisuhteesta on mielestäsi se normaali ja oikea ja paha mies ei tätä ymmärrä, joten olet uhri. Mitään sinun ei tarvitse muuttaa, vaan ainoastaan miehen. Onko erolla jo uhkailtu?
Perustarina.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmiset eivät hahmota, että määreiden ei koskaan - aina/jatkuvasti, on muitakin määreitä. Esimerkiksi silloin tällöin tai joskus. Useimpiin asioihin nuo viimeksi mainitut soveltuvat parhaiten. Tämä ihmetykseni pätee muihinkin ketjuihin. Pitäisikö näistä perusasioista läpäistä joku koe, ennenkuin saa luvan keskustella muiden kanssa?
Moni jäänyt teinin tasolle ja ajattelee asioista täysin mustavalkoisesti. Sitten on tuo yksi katkeroitunut tolvana joka spämmää joka toisen ketjun täyteen epätoivoista vihaansa naisia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Mun Asperger -mies on romanttisin kiehnääjä ikinä, niin kummastuttaa törmätä oletuksiin, että hellyys ja läheisyys ois heille vaikeita (toki tiedän, että joillekin on).
Vierailija kirjoitti:
Eli taas ongelma on se, että et saa juntattua omaa tahtoasi miehen päähän. Sinun käsitys parisuhteesta on mielestäsi se normaali ja oikea ja paha mies ei tätä ymmärrä, joten olet uhri. Mitään sinun ei tarvitse muuttaa, vaan ainoastaan miehen. Onko erolla jo uhkailtu?
Perustarina.
Eiköhän parisuhteen perustarina ole se, että kaksi erilaista ihmistä haluaa ottaa toisen tarpeet huomioon ja tehdä kompromisseja yhteiselämän mahdollistamiseksi niissä rajoissa, jotka tuntuvat mahdollisilta omat arvot, tarpeet ja voimavarat huomioiden. Tässä kompromissien tekemisessä ja toisen huomioimisessa pyritään tasapuolisuuteen kumppaneiden kesken.
Sitten kun edellä mainittu ei onnistu, se on eron perustarina.
Ei kai kukaan ryhdy parisuhteeseen kuvitellen, että toisen tarpeita ei täydy ottaa huomioon? Itse en ainakaan kuvittele, että voin tuoda kenenkään elämään lisäarvoa elämällä omaa elämääni ja huomioimalla vain omat tarpeeni.
Vierailija kirjoitti:
Eli taas ongelma on se, että et saa juntattua omaa tahtoasi miehen päähän. Sinun käsitys parisuhteesta on mielestäsi se normaali ja oikea ja paha mies ei tätä ymmärrä, joten olet uhri. Mitään sinun ei tarvitse muuttaa, vaan ainoastaan miehen. Onko erolla jo uhkailtu?
Perustarina.
En mä ainakaan mitään uhkaillut vaan jätin tunnekylmän miehen kun tajusin että on täysin väärä ihminen mulle. Elämäni paras päätös ja nykyään ihana mies vierellä. Ja eron jälkeen yksinoleminenkin oli tietty hyvää aikaa. Ei sitä ollut huonossa suhteessa ollessa ihan kokonaan edes tajunnut kuinka surkeaa elämä oli, ihminen sopeutuu kuitenkin tiettyyn pisteeseen saakka
Nuorena et tiennyt mitä tahdot ja ajauduin tekemään lapsia kun joku niitä kanssasi halusi? Ei kuulosta ihan parhaalta mahdolliselta alulta parisuhteelle.