Lue keskustelun säännöt.
Miehellä ei mitään käsitystä parisuhteesta
16.02.2023 |
Hänelle parisuhde on sitä että istutaan molemmat samassa huoneessa, toinen lukee kirjaa ja toinen katsoo läppäriltä sarjaa. Joku romanttinen parisuhdeaika on täysin vierasta. Ravintolaillalliset, yhdessä sylikkäin makoilu, se että olis läsnä toista varten ei vaan onnistuSeksiä pitäisi kyllä sitten saada aina kun herran mieli vaan tekee. Hänelle seksi = läheisyys. Hermostuu, eikä tunnu ollenkaan ymmärtävän mistä puhun, kun yritän selittää että asia ei ihan näin ole.
Ajatuksia?
Kommentit (347)
Enemistö naisista on imenyt romantiikan nälkänsä vääristyneistä tv-sarjoista ja harlekiini- kirjallisuudestaan.
Enemistöä naisista ei parisuhteessa kiinnosta jostain syystä ne miehensä kiinnostukset ja omat entiset poikamies aikojen harrastukset vaan miehen tulisi lähteä naisen kotkotuksiin mukaan täydellä sielun palolla lopettaen sinkkuaikojensa harrastukset jotta yhteistä naisen määrittelemää laatuaikaa olisi.
Tietenkään jos mies ei parisuhteessa osoita mitään romantiikkaa ja hellyyttä naistaan kohtaan on siinä joko luonnevikainen tai estynyt mies joka ei edusta tyypillistä suomi-iskelmiä kuuntelevia suomi-miehiä.
Nainen tykkää kun häntä pussaa ja hälle puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä tämä ketju miehellesi niin pääset hänestä helposti eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ehkä perusmies. Monet niistä on kykenemättömiä tunnistamaan tai käsittelemään omia tai toisten tunteita. Jotkut on vaan itsekkäitä.
Jotkut on vaan yksinkertaisia.
Joskus minä-puhe voi auttaa ( minä toivoisin että...., minulle tulisi hyvä mieli siitä että....).
Joskus pariterapia voi olla hyväksi.
Joskus on parempi lähteä, vaikka onkin yhteiset lapset.Harmi että ehdin seurustella sitten varmaan muutaman ei-perusmiehen kanssa ennen kuin tapasin nykyisen mieheni. Heidän kanssaan läheisyys oli mielestäni luontevampaa, he oikeasti antoivat aikaa minulle, olivat läsnä, keksivät erilaista tekemistä, laittoivat ihan varta vasten minulle joskus ruokaa, nauttivat siitä kun saivat esim katsoa jotain sarjaa kanssani, lisäksi sain joskus lahjoja ihan ilman syytäkin, käytiin yhdessä ravintoloissa syömässä, kylpylöissä, matkoilla.. ja paljon muita romanttisiakin juttuja. Juteltiin myös paljon henkeviä juttuja, nykyisen mieheni kanssa lähinnä riitatilanteissa saattaa jotain syvällisempää keskustelua syntyä. T. Ap
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Katso tarkemmin sinne peiliin. Et ole vielä katsonut riittävästi, kun koko ajan haet syitä miehestäsi, vaikka oikeasti vika on pääsi sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättäen miehet täällä kommentoimassa ovat sitä mieltä että parisuhde on vain sitä että saa pildeä eikä mitään muuta. Muuten ei välitetä eikä noteerata toista. En ihmettele että yhä useampi nainen valitsee sinkkuelämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Päätit kuitenkin jäädä suhteeseen, joten tuhraan vingut. Ihan on oma valintasi. Ero on aina vaihtoehto, mutta jos sitä ei käytä, sitten on turha rutista.
Voin kertoa että noi sun mainitsemat unelmaprinssitkin degeneroituu kun suhde jatkuu. Se on vähän valitettavaa, mutta valtaosa miehistä jaksaa panostaa suhteeseen alkuvaiheessa, mutta ei pitkässä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Katso tarkemmin sinne peiliin. Et ole vielä katsonut riittävästi, kun koko ajan haet syitä miehestäsi, vaikka oikeasti vika on pääsi sisällä.
No siinä mielessä, että en ole onnellinen ja silti jatkan tässä suhteessa, joka ei todennäköisesti tule muuttumaan, koska ei ole koskaan ollut tämän parempi. Mutta ei se meidän suhdetta tosiaan korjaa, kun katson pääni sisälle. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen miehet täällä kommentoimassa ovat sitä mieltä että parisuhde on vain sitä että saa pildeä eikä mitään muuta. Muuten ei välitetä eikä noteerata toista. En ihmettele että yhä useampi nainen valitsee sinkkuelämän.
Yllättäen naiset täällä hakevat aina vikaa miehistä huomaamatta, että itse ovat itsensä ko. tilanteeseen ajaneet. Valitkaa ihmeessä se sinkkuelämä älkääkä joka päivä parkuko täällä, miten mies sitä ja mies tätä ja mies ei koskaan ja minä aina jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ehkä perusmies. Monet niistä on kykenemättömiä tunnistamaan tai käsittelemään omia tai toisten tunteita. Jotkut on vaan itsekkäitä.
Jotkut on vaan yksinkertaisia.
Joskus minä-puhe voi auttaa ( minä toivoisin että...., minulle tulisi hyvä mieli siitä että....).
Joskus pariterapia voi olla hyväksi.
Joskus on parempi lähteä, vaikka onkin yhteiset lapset.Harmi että ehdin seurustella sitten varmaan muutaman ei-perusmiehen kanssa ennen kuin tapasin nykyisen mieheni. Heidän kanssaan läheisyys oli mielestäni luontevampaa, he oikeasti antoivat aikaa minulle, olivat läsnä, keksivät erilaista tekemistä, laittoivat ihan varta vasten minulle joskus ruokaa, nauttivat siitä kun saivat esim katsoa jotain sarjaa kanssani, lisäksi sain joskus lahjoja ihan ilman syytäkin, käytiin yhdessä ravintoloissa syömässä, kylpylöissä, matkoilla.. ja paljon muita romanttisiakin juttuja. Juteltiin myös paljon henkeviä juttuja, nykyisen mieheni kanssa lähinnä riitatilanteissa saattaa jotain syvällisempää keskustelua syntyä. T. Ap
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Miten jaksat tuollaista, kun tiedät että muunlaisiakin miehiä on olemassa? Itse olen mielummin yksin kuin huonossa suhteessa. Ja aina on vielä mahdollista löytää hyvä suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Katso tarkemmin sinne peiliin. Et ole vielä katsonut riittävästi, kun koko ajan haet syitä miehestäsi, vaikka oikeasti vika on pääsi sisällä.
No siinä mielessä, että en ole onnellinen ja silti jatkan tässä suhteessa, joka ei todennäköisesti tule muuttumaan, koska ei ole koskaan ollut tämän parempi. Mutta ei se meidän suhdetta tosiaan korjaa, kun katson pääni sisälle. T. Ap
Edelleen epäselvää, miksi olet ko. suhteessa? Masokismista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ehkä perusmies. Monet niistä on kykenemättömiä tunnistamaan tai käsittelemään omia tai toisten tunteita. Jotkut on vaan itsekkäitä.
Jotkut on vaan yksinkertaisia.
Joskus minä-puhe voi auttaa ( minä toivoisin että...., minulle tulisi hyvä mieli siitä että....).
Joskus pariterapia voi olla hyväksi.
Joskus on parempi lähteä, vaikka onkin yhteiset lapset.Harmi että ehdin seurustella sitten varmaan muutaman ei-perusmiehen kanssa ennen kuin tapasin nykyisen mieheni. Heidän kanssaan läheisyys oli mielestäni luontevampaa, he oikeasti antoivat aikaa minulle, olivat läsnä, keksivät erilaista tekemistä, laittoivat ihan varta vasten minulle joskus ruokaa, nauttivat siitä kun saivat esim katsoa jotain sarjaa kanssani, lisäksi sain joskus lahjoja ihan ilman syytäkin, käytiin yhdessä ravintoloissa syömässä, kylpylöissä, matkoilla.. ja paljon muita romanttisiakin juttuja. Juteltiin myös paljon henkeviä juttuja, nykyisen mieheni kanssa lähinnä riitatilanteissa saattaa jotain syvällisempää keskustelua syntyä. T. Ap
Kuulostaa minun puolisoltani. Hän osoittaa rakkauttaan voitelemalla sukseni ja huoltamalla (pyynnöstä) pyöräni. Mutta usein tunnen olevani ilmaa. Hän on älyllisesti normaali ja fiksukin, mutta toisen huomiointi arjessa on vaan useimmiten liian vaikeaa.
Kuulostaa ihanalta mieheltä. Mun mielestä rakkaus on arkisia tekoja eikä jotain väkinäisiä kynttiläillallisia.
Mun mies oli just tollanen.
Erosin 22 v jälkeen kun se ei muuttunut.
Hän on nyt yksin ja onneton. Minä yksin ja onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger?
Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.
Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?
Olen pohtinut myös tätä Asperger-vaihtoehtoa, kun olen koittanut keksiä selitystä näille meidän ongelmille, tai sille että aina on tuntunut vähän siltä että parisuhteesta jää jotain puuttumaan. Toisaalta näyttää tunteensa, osaa olla ihmisten kanssa ihan normaalisti jne. Ei kyllä mitenkään selkeästi ainakaan sellainen ole. T. Ap
Katsopa välillä peiliin. Syy tuohon tunteeseen löytyy sieltä. Ihminen ei voi muuttaa kuin itseään.
Olen katsonut tosi paljon peiliin, enää en oikeastaan jaksa. Olen todennut sen, että en osaa mitenkään korjata tilannetta, koska mies ei ymmärrä mitä vailla olen, vaikka kuinka yritän selittää. Alkuvuosina yritin vaikka ja mitä. Huomioin miestäni monin eri keinoin, annoin itse miehelle läheisyyttä jne. Mutta mitään en juurikaan saanut mieheltä takaisin. Mies otti tyytyväisenä kaiken vastaan, piti ehkä jopa hieman itsestäänselvyytenä, ei ollut mitenkään liikuttunut tms jos hänelle jotain suurempaa lahjaa esim hankin. Saattoi vaan tokaista jotenkin ai kiitos toki ihan iloisena, mutta toisaalta vähän ehkä jopa kiusaantuneena. En tiedä? Ei hän itse mitään kommentoinut. Toisaalta ei ole mitään pyytänytkään. Paitsi seksiä. Sekin ehkä vähän outoa? T. Ap
Katso tarkemmin sinne peiliin. Et ole vielä katsonut riittävästi, kun koko ajan haet syitä miehestäsi, vaikka oikeasti vika on pääsi sisällä.
No siinä mielessä, että en ole onnellinen ja silti jatkan tässä suhteessa, joka ei todennäköisesti tule muuttumaan, koska ei ole koskaan ollut tämän parempi. Mutta ei se meidän suhdetta tosiaan korjaa, kun katson pääni sisälle. T. Ap
No omapa on valintasi. Vika on siis täysin pääsi sisällä. Mutta kai tämä sitten tuottaa sinulle nautintoa, että saat uikuttaa asiasta, jonka olet itse valinnut.
Samanlainen mies oli. No yritin puhua nätisti, rumasti, huutaa, olla hiljaa. Ei vaan muuttanut käyttäytymistään ja ps. saatiin lapsikin. Ei sopeutunut perhe elämään yhtään. Jatkoi vaan omaa elämäänsä. Ei vaan pystynyt muuttamaan rutiinejaan edes lapsen takia. Ei olla yhdessä enää ja lapsi on vielä pieni. Saa hän katsoa elokuviaan kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli just tollanen.
Erosin 22 v jälkeen kun se ei muuttunut.
Hän on nyt yksin ja onneton. Minä yksin ja onnellinen.
En ole onneton. Nautin suuresti, kun tajusit viimein lähteä.
t. exäsi
Hyvä parisuhde sisältää yhteistä unelmointia, yhteistä tekemistä, fyysistä läheisyyttä ja seksiä.
Jos yksi tai useampi näistä puuttuu, se usein vaikuttaa myös niihin muihin. Tässä on tavallinen selitys sille "miksi vaimo ei halua seksiä".
T. Päivystävä parisuhdepskologi
No kuka valitsi sinulle tuon nykyisen miehesi noiden unelmaprinssien sijaan? Tuskin sinua ase ohimolla pakotettiin nykyiseen suhteeseen. Elämä on valintoja ja sinä valitsit tuon suhteen. Elä nyt valintojesi kanssa tai tee jotain asialle.