Koulukapina kytee Helsingissä - Vanhemmat valmiita muuttamaan muualle

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Lapsillensa menestystä elämässä haluavat vanhemmat ovat aina löytäneet ne parhaat koulut. Meidätkin sisarusten kanssa lapsina "sijoitettiin" 70-luvulla SYKkiin vaikka asuimme muualla Helsingissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä musiikki- ja erikoisluokat on tähän mennessä ollut täynnä venäläisiä tai venäläisperäisiä. Minnekäs ne nyt sijoittuu..

Erikoisluokat ovat täynnä lahjakkaita oppilaita joilla on vahva motivaatio oppia kyseistä painotusta. Kuvataide, musiikki, urheilu, ilmaisutaito, kielipainotteiset jne. Syntyperällä tai äidinkielellä ei juurikaan merkitystä.

T. Erikoisluokkia käyvien köyhä äiti

Erikoisluokat ovat epätasa-arvoa joten jo siitäkin syystä ne tulee lopettaa. Tällä mekanismilla lapset jaetaan parempiin ja huonompiin mikä johtaa eriarvoistumiseen

Jos oma lapsesi on laiska eikä kovin lahjakas tai innostunut mistään, miksi minun motivoituneen innostuneen lahjakkaan lapsen pitäisi kulkea sinun lapsesi tahtiin???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, just sain koululta wilmaviestin, että julkisuuden tiedot painotuluokkien rjaamisesta/muuttamisesta eivät vastaa Helsingin aikeita. Helsinki ei aio muuttaa painotussysteemiään.

Helsinki valehtelee aina, varsinkin opetusvirasto.

Olen ollut mm kouluverkkotarkastelu-illassa, jossa vanhemmat yksimielisesti sataprosenttisesti vastustivat hanketta yhdistää kolme koulua jättikouluksi.

Opetusvirasto julkisti illan tuloksena että vanhemmat yksimielisesti sataprosenttisesti kannattivat yhdistämishanketta ja pitivät sitä hyvänä.

Onneksi yksi isä oli videoinut koko illan - virasto perui hankkeen hipihiljaa.

Olisihan se kaiheeta, jos pitäis uskoa faktoja ja lopettaa öyhötys.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öö, just sain koululta wilmaviestin, että julkisuuden tiedot painotuluokkien rjaamisesta/muuttamisesta eivät vastaa Helsingin aikeita. Helsinki ei aio muuttaa painotussysteemiään.

Helsinki valehtelee aina, varsinkin opetusvirasto.

Olen ollut mm kouluverkkotarkastelu-illassa, jossa vanhemmat yksimielisesti sataprosenttisesti vastustivat hanketta yhdistää kolme koulua jättikouluksi.

Opetusvirasto julkisti illan tuloksena että vanhemmat yksimielisesti sataprosenttisesti kannattivat yhdistämishanketta ja pitivät sitä hyvänä.

Onneksi yksi isä oli videoinut koko illan - virasto perui hankkeen hipihiljaa.

Olisihan se kaiheeta, jos pitäis uskoa faktoja ja lopettaa öyhötys.

Mitä sinä horiset? Virkamies ei saa valehdella.

Jättikoulussa ei kukaan voi hyvin. Ei lapset, ei aikuiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Ei ollut vaan paljon pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Peruskouluihinko oli keskiarvorajat?

Muuttakaa Etelä-Hkiin, Laruun, Pakilaan, Katajanokalle, Krunikkaan, miten Töölö.

Vierailija kirjoitti:

Nämä painotetut luokathan ovat nimenomaan mahdollisuus. Itse asumme suoraan sanottuna huonolla alueella, lastani kiusattiin koulussa. Painotusluokalle pääsy oli pelastus. Yläaste on sujunut paljon paremmissa merkeissä.

Täällä sama. Lapsi halusi onneksi itse painotusluokalle eri kouluun. Pääsi kiusaajistaan eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Et nyt oikein ymmärtänyt mistä erosta oli kyse. Ei tarvinnut päästä ns. kovaan kouluun saadakseen kohtuullisen hyvää opetusta kohtuullisesti oppimista tukevassa ympäristössä.  Nykyisissä ongelmakouluissa opettajan aika ei riitä opettamaan kuin kaikista heikoimmin menestyviä, luokat ovat suuria ja levottomia, suuri osa ei puhu suomea kuin auttavasta ja sekaan on lykätty sen lisäksi vielä kaikki nekin joille oikea paikka erinäisistä syistä olisi erityisopetus pienryhmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Peruskouluihinko oli keskiarvorajat?

Oppikouluihin oli keskiarvorajat. Ja vielä 1960-luvulla myös pääsykokeet. Mä menin oppikouluun 1972 ja oli eka vuosi, kun ei ollut enää pääsykokeita vaan keskiarvon perusteella valittiin. 

Vierailija kirjoitti:

S2 on rikkaus, ei mulla muuta

Termi S2 on eriarvoistava, pitää keksiä uusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä musiikki- ja erikoisluokat on tähän mennessä ollut täynnä venäläisiä tai venäläisperäisiä. Minnekäs ne nyt sijoittuu..

Erikoisluokat ovat täynnä lahjakkaita oppilaita joilla on vahva motivaatio oppia kyseistä painotusta. Kuvataide, musiikki, urheilu, ilmaisutaito, kielipainotteiset jne. Syntyperällä tai äidinkielellä ei juurikaan merkitystä.

T. Erikoisluokkia käyvien köyhä äiti

Erikoisluokat ovat epätasa-arvoa joten jo siitäkin syystä ne tulee lopettaa. Tällä mekanismilla lapset jaetaan parempiin ja huonompiin mikä johtaa eriarvoistumiseen

Jos oma lapsesi on laiska eikä kovin lahjakas tai innostunut mistään, miksi minun motivoituneen innostuneen lahjakkaan lapsen pitäisi kulkea sinun lapsesi tahtiin???

Mun lapsi ei ole erikoisen laiska, muttei myöskään lahjakas. En näe kertakaikkiaan mitään perustelua sille miksi lahjakkaampi lapsi ei saisi saada tasoistaan opetusta siitä huolimatta. Mitä ihmettä. Perusopetuksen tulee olla laadukasta kaikille, mutta ehdottomasti pitäisi fasilitoida lahjakkuutta tasoryhmillä. Yliopistoilla on jo tiettyihin tiedekuntiin vaikeuksia löytää professoreja suomenkielisistä, koska osaamistaso ei vaan kertakaikkiaan riitä. Matematiikka hyvä esimerkki.

Nyt ne sossut ja vassut hemmetti pois hallituksesta sotkemasta ja tasapäistämästä kaikkea. Mitään muuta ole saaneet aikaiseksi kuin surkeutta ja toivottomuutta tasapuolisesti.

Laiiavathan monet maat lapsensa tänne opiskelemaan, miksi suomalainen ei saisi valita opinahjoaan. Minulle yksi rehtori  sanoi aikanaan, että tällä maalla ei ole varaa hukata lahjakkuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Tänne kirjoittelevista ei juuri kukaan muuta yhtään mihinkään vaan ainoastaan pieksää suuta.

En tietenkään muuta. Muutin pois jo 18 vuotta sitten 😄

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Peruskouluihinko oli keskiarvorajat?

Oppikouluihin oli keskiarvorajat. Ja vielä 1960-luvulla myös pääsykokeet. Mä menin oppikouluun 1972 ja oli eka vuosi, kun ei ollut enää pääsykokeita vaan keskiarvon perusteella valittiin. 

70-luvulla 2/3 ikäluokasta meni oppikouluun, joten ei se rima kuitenkaan kovin korkealla ollut.

Vierailija kirjoitti:

Öö, just sain koululta wilmaviestin, että julkisuuden tiedot painotuluokkien rjaamisesta/muuttamisesta eivät vastaa Helsingin aikeita. Helsinki ei aio muuttaa painotussysteemiään.

miten kouluissa infotaan mihin yläasteeseen. Meillä poika päätti itse mihin painotettuun menee mm fysiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen tästä ketjusta oppii että keskiluokan tekopyhä kaksinaismoralismi on pohjatonta.

Se on kuin betoni, sitä ei voi läpäistä. Massiivista egoa.

Multikulttuuri on rikkaus, mutta minun lapseni ansaitsee parempaa!

Heh heh, moni keskiluokkainen on sitä mieltä, että monikulttuuri ei ole rikkaus. Kotoutumattomista kehitysmaalaisista ei ole mitään hyötyä tälle maalle. Samaa sanovat minun tuntemani, hyvin kotoutuneet ulkomaalaistaustaiset.

Kyllä! Opiskelin englanninkielisen tutkinnon ja reilu puolet vuosikurssista olivat alunperin jostain muualta kuin Suomesta. Afrikka, Aasia, Itä-Eurooppa yleisimmät lähtöalueet. Heidän asenteensa loisivia tai rikollisia ihmisiä kohtaan oli todella tuomitseva! Eivät he ole tällaisesta sossulandiasta kotoisin, joten kun ovat työllään tai asemansa puolesta päässeet opiskelemaan kehittyneempään valtioon, ei heillä varsinkaan riitä myötätuntoa eikä ymmärrystä omia maanmiehiäkään kohtaan, jotka elävät toisten lompakolla.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Ei tämä kyllä mikään uusi asia ole. Jo 1960- ja 1970-luvuilla pääkaupunkiseudulla oli parempia kouluja ja huonompia kouluja eikä ollut mikään hämmästelyn aihe, jos vanhemmat halusivat lapsensa parempiin kouluihin. 

Tuohon aikaan se huonon ja hyvän koulun ero oli kuitenkin paljon pienempi kuin nykyään.

Kyllä se ennen oli suurempi. Meillä "taviksilla" ei ollut mitään mahdollisuutta ns koviin kouluihin jos ei keskiarvo yli 9. Mutta jos lahjakkuutta noin muuten jollain suunnalla, pystyi hakemaan painotusluokille. Ilmaisutaidon luokasta tuli elämäni pelastus.

Peruskouluihinko oli keskiarvorajat?

Oppikouluihin oli keskiarvorajat. Ja vielä 1960-luvulla myös pääsykokeet. Mä menin oppikouluun 1972 ja oli eka vuosi, kun ei ollut enää pääsykokeita vaan keskiarvon perusteella valittiin. 

70-luvulla 2/3 ikäluokasta meni oppikouluun, joten ei se rima kuitenkaan kovin korkealla ollut.

Eihän rima korkea ollutkaan, jos ei ollut väliä, mihin kouluun meni. Pointtiha just olikin se, että jo silloin oli parempia kouluja ja huonompia kouluja. Parempiin kouluihin vaadittiin myös parempi keskiarvo. 

Ihminen kykenee oppimaan muita kieliä korkeintaan niin hyvin mikä on hänen äidinkielensä taso ja ymmärrys.

S2 lapsille äidinkieli on joku muu. Sen lisäksi heidän pitää tietenkin oppia suomen kieli.

Eikö ole järjetöntä, ettei kaikkea heidän kieliresurssiaan pistetä s2 (tai joillain alueilla r2 -kieleen) ?

Mutta ei, nämä "kaikenlaisista rankoistakin taustoista" olevat laitetaan myös pakko-toinenkotimainenkieli opetukseen (ja tietenkin toki myös englanti).

Eikö olisi järkevämpää siirtää nuo toinenkotimainen-resurssit kaikki siihen "ensimmäinensuomalainenkieli" vahvistamiseen?

"Kaikilla on subjektiivinen oikeus lukio-opiskeluihin missä vaaditaan myös "pakkoruotsi"" -perusteella tätä ei voida tehdä.

Tämä sama ratkaisu olisi hyvä myös suomalaisille "kätevillekäsistään" tyypeille. Jos vaikka oppisivat ymmärtämään oikeasti lukemaansa äidinkielellään kun saisivat siihen ylimääräistä panostusta ? He eivät tule ikinä tarvitsemaan saati käyttämään gå-gick-gått + spotpa -eiikinäopittua pakkoruotsia

On aivan hölmöä ajatella että "tasa-arvo on kaikkien etu" kun se ei ole edes noiden näissä asioissa heikompien etu.

Tasokurssit esim matematiikka missä matikassa-heikommat saisivat keskittyä prosenttilaskuihin ja oppisivat ymmärtämään edes oman taloutensa pyörittämisen ja toisaalta matematiikassa etevämmåt voisivat sitten porhaltaa eteenpäin tilastotieteen ihmeisiin.

Molempi ryhmä saisi hyvässä opetuksessa onnistumisen tunteita ja optimaalisesti tietotaitoa millä pärjätä elämässä.

Ei kukaan oikeasti halua olla se "ryhmän tyhmin perässävedettävä"