Miksi meille valehdellaan että inflaatio on vähäistä tai että ruoan hinta olisi jopa laskenut kun kaikki näkevät kaupassa käytyään että hinnat ovat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä minua ottaa päästä on, että yhtään ainoaa juttua ei ole yhdessäkään lehdessä kauppojen keskusliikkeiden ennätysvoitoista suhteessa hintojen nousuun. Hintojen kallistumista kyllä päivitellään ja joka ikisessä tällaisessa jutussa mainitaan yleisellä tasolla "energian kallistuminen ja kustannusten nousu", mutta yhdessäkään ei tutkita ennätysvoittojen suhdetta hintojen nostamiseen. Ei edes yle ole tätä tutkinut, vaikka se ei ole riippuvainen mainosrahoista. Selvästi kaikki muut mediat sulkee suunsa mainosrahojen menetyksen pelossa. Hesarissa ei julkaistu edes kommenttia, jossa toin tämän kytköksen esille taas yhden hintojen kallistumista käsittelevän jutun kommenttiosiossa. Huu, voisi keskon sedät suuttua.

Hyvänen aika, täytyyhän liikeyritysten tehdä voittoa, kaikkina aikoina. Mikä peruste se olisi, että koska yrityksen myymien tuotteiden hinnat nousevat, voiton pitäisi jotenkin pienentyä. Hyväntekeväisyyttäkö pitäisi tehdä.

Niin, ehkä ne kauppiaat voisi silti tinkiä tuloksestaan. Mun lähikauppias tienaa voitosta pääomatuloja miljoonan vuodessa palkkansa lisäksi. Se kaikki on revitty niistä senteistä ja euroista joita kauppaan kannetaan ja matalapalkkatyöntekijöiden selästä.

Jos olisit itse tämä lähikauppiaasi, ajattelisitko samoin.

Jos minulla olisi jo ihan määrättömästi varallisuutta monen vuoden kauppiaana olon jälkeen, niin voisin tinkiä tämän vuoden tuloksesta. Lähelle on hiljattain tullut uusi lidl, sekä s-kauppa, joten luulisi pöljemmänkin kauppiaan tajuavan, että asiakkaat äänestää pian jaloillaan. Jonkinlainen taittumispiste on jo havaittavissa asiakasmäärissä.

Vierailija kirjoitti:

Hiljaa ja menkää boostereille.

Onko jäänyt vähän levy päälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenelle teille niin on valehdeltu? Kuka valehteli? Missä? Milloin?

Juuri näin, ruuan kallistuminen on alati ollut esillä.

Tekemällä tekaistu provoaloitus.

0/5

Ruoan kallistumisesta toki puhutaan jonkin verran mutta samalla väitetään että inflaatio on vain 10%. Jokainen näkee kauppareissullaan että ruoan hinta on noussut moninkertaisesti tuon väitetyn inflaation verran.

- - -

"Inflaation mittaus"

Kaikissa hyödykeryhmissä määritellään vielä tarkasti tosiasialliset tuotteet, joista hinnat kerätään. Kustakin tuotteesta kerätään useita hintoja eri puolelta maata. Kuukausittaisia hintahavaintoja on yli 50 000.

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_tlkt&e…

- - - -

Pointti on mielestäni se, että yksittäinen ihminen esimerkiksi S-markettiin pistäytymisen pohjalta ei mitenkään kykene inflaatiota hahmottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tee mieli ostella mitään luksusta kaupasta kun hinnat korkeella. Etenkin herkkujen hinnat raketoineet k market paltamossa. Jää kääretortut hyllyyn....

Makeisten ja herkkujen myynti on KASVANUT vaikka kaikissa kyselyissä ihmiset ovat kertoneet vähentäneensä herkkujen ostelua inflaation takia. Sen kyllä huomaa katukuvasta. Hyvä vaan jos sinulla jää kääretorttu hyllyyn, osta sillä rahalla kasviksia niin kroppa kiittää.

Karkinsyönti kohentaa oloa hetkellisesti. Silloin, kun tosielämä on melko ankeaa. Ja onhan karkinsyönnissä se hyvä puoli, että kukaan ei sen takia muutu aggressiiviseksi tai ala rikkoa paikkoja.

K-marketissa normaalikokoinen purkki sellaista nachojuustodippiä (jossa ei ole tippaakaan aitoa juustoa) maksoi jo 4 eur.

Hesen työntekijät saavat nyt painaa kaksi tuntia töitä saadakseen kerrosaterian vaikka ennen riitti yksi. Onko kerrosateria teistä kahden työtunnin arvoinen?

Vierailija kirjoitti:

Lidlissä tasan vuosi sitten ja tänään:

Halloum 2022: 2,09€> 2,59€

Tonnikala auringonkukkaöljyssä 1,39€> 1,89€

Kermajuusto 3,69-> 5,99€

Sokeri 0,69>0,99€

Sulatejuustoviipaleet 1,59€-> 2,19€

Perunamuussijauhe 1,59€ -> 2,59€

UHT maito 0,95€ > 1,69€

Vehnäjauho 0,69€-> 1,19€

On vähän enemmän kuin 8%.

Tämä on totta. Olenitsekin pitänyt kirjaa muutamista suosikkituotteistani. Hinnannousu alkoi  loppusyksyllä 2021 ja kiihtyi vuonna 2022.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lidlissä tasan vuosi sitten ja tänään:

Halloum 2022: 2,09€> 2,59€

Tonnikala auringonkukkaöljyssä 1,39€> 1,89€

Kermajuusto 3,69-> 5,99€

Sokeri 0,69>0,99€

Sulatejuustoviipaleet 1,59€-> 2,19€

Perunamuussijauhe 1,59€ -> 2,59€

UHT maito 0,95€ > 1,69€

Vehnäjauho 0,69€-> 1,19€

On vähän enemmän kuin 8%.

Törkein esimerkki Lidlistä viime vuoden lopulta oli, kun ostin eräänä päivänä käsipyyhesetin 3,99e. Seuraavana päivänä se täysin sama setti olikin 7,99e!! Ja ei, ei ollut sellainen punalapputarjouskaan. 

Tätä tapahtuu muissakin liikkeissä, esim. vaatekaupoissa. Jos sinulla ei tänään ole  varaa ostaa tiettyä tuotetta, niin rahaa saatuasi huomaat, että tuotteen hinta on paljon isompi. Liikkeessä käyntien välillä voi olla 1-3 päivää. Minulle on käynyt niin monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen monilla tässä ketjussa on mielikuva siitä, että inflaatio olisi jokin tavallisen kansan alistamisen muoto, jota "eliitti", "hallitus ja sen organisaatiot", eli nasevasti pelkästään "ne", salassa ja ilkeyttään tekevät.

Oikeasti kyseessä on normaali, läpikotaisin tutkittu kansantaloustieteellinen ilmiö.  

Samoin monelle hintojen nousua eli ostovoiman heikkenemistä kiroavalle tuntuu tulevan yllätyksenä, että liikeyritysten on pakko tehdä voittoa. Ruokakaupan kappalemääräinen kysyntä on vuodesta toiseen varsin sama, ja jos tuotteiden hinta nousee, kasvaa myös liikevaihto ja siten myös euromääräinen voitto.

Tämä taas on luonnollinen seuraus siitä, että eletään markkinataloudessa. Neuvostoliitossa kyllä pidettiin rssänlimpun eli liepuskan hinta samana vuodesta toiseen, lopulta alle tuotantokustannuksien.

Olit oikeassa siihen asti, kunnes aloit puhua voitoista. Suomessa on oligopoolinen markkina -> heikko kilpailu mahdollistaa sen, että kaupat vievät kustannukset heittämällä hintoihin ja inflaation turvin saattavat tehdä korotuksia niissäkin tuotekategorioissa, joissa tarvetta ei olisi. 

Toiseksi - kun ihmisten ostovoima laskee, on aika outoa olettaa, että tuotemyynti pysyisi automaattisesti samana. 

Yritykset saavat tehdä voittonsa, mutta tilanne, jossa voitot kasvavat oli lama tai nousukausi ei kyllä itseasiassa kerro terveestä markkinataloudesta vaan sen puutteesta. 

Kyllä, ruokakaupan alalla on 3 ison toimijan oligopoli. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä sen kanssa, että kustannukset viedään heittämällä hintoihin. Näin tehdään toki, tehdään niin kauan, kun tuotteet käyvät kaupaksi korkeammalla hinnalla. Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää hintatason myös oligopolissa.

Ruokakauppa on luonteeltaan epäsyklinen juuri siksi, että myydään ruokaa, jota kuluttajat tarvitsevat vuodesta toiseen suunnilleen saman verran, olipa hinta mikä hyvänsä. Samasta syystä hintojen nousun aiheuttama ostovoiman lasku ei juurikaan näy myynnin kappalemäärissä. Inflaation aiheuttama ostovoiman lasku siirtää kuluttajien kulutusta "salamista lauantaimakkaraan" ja toisaalta pois muusta kuin elämiselle välttämättömästä ruokakaupan kysynnästä.

Oligopolisella rakenteella on just tekemistä sen kanssa, että kaupat voivat tuotta niin suuria voittoja. Kilpailullisella markkinalla hintojen pitäisi ylipäätään painua kohti rajakustannuksia. Näin ei kuitenkaan tapahdu. 

Tämän lisäksi et tunnu nyt käsittävän sitä, että 

a) kaupat myyvät muutakin kuin ruokaa. Ne eivät elä pelkästään elintarvikkeista

b) kaikki elintarvikkeetkaan eivät ole välttämättömiä (esim. makeiset, alkoholi, jne.)

c) merkittävimpänä - kaikkien tuotteiden katteet eivät ole samat. 

Toki kaupanketjuja auttaa helposti se, että muuta kulutusta siirtyy helposti niille. Esim. hintojen nousu vähentää esim. ravintolapalveluiden käyttöä, mikä voi lisätä vähittäiskaupan alkoholimyyntiä tai ihmiset ostavat enemmän makeisia koska ne ovat edelleen edellusia mielihyvälähteitä. 

Jos kauppaketjut pystyvät kompensoimaan kaikki muuttujat, niin kyllä se kertoo markkinan heikkoudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Inflaation perustana ole ostoskori on huolella valittu, ettei se näyttäisi köyhään osuvaa todellista rahanarvon heikkenemistä.

Rikkailla ilmoitetut luvut ovat lähempänä totuutta.

Eräs suomalainen asiantuntija on puhunut tästä äskettäin. Kansalaisten pitäisi osata lukea ja tulkita uutisten sisältämää tietoa paljon syvällisemmin, jotta he ymmärtäisivät tämän asian. Päällisinpuolin uutisesta / artikkelista selviää, että asiat ovat valtakunnassa hyvin, mutta osaava henkilö näkee jotakin ihan muuta. Se voi olla yhden muutoksen vaikutus köyhiin, työttömiin, lapsiin, naisiin tai koulumaailmaan.

Lidl on nostanut suhteessa eniten halvimpien tuotteidensa hintoja. Epäilen koko hintavertailun tulosta, jonka mukaan Lidl oli muka halvin.

Tomaattimurska 0,24 --> 0,69 €

Linssit 1,69 € --> 2,09 € (Gogreenin linssit 1,99 K-marketissa)

Filekalapuikot 1,99 €--> 3, 75 €

vehnäsämpylä paistopisteestä 0,25 € --> 0, 39 €

calzone (paistopiste) 1,49 € --> 1,99 €

Tacokastike 0,89 € --> 1, 09 € (Pirkan tacokastike 0,85 €)

Nachot 0,99 € --> 1,99 € (K-extran lastut 1, 29 €)

Pakastepitsat 1,99 €--> 3,79 € (Pirkan pitsat 2,79€)

Hintavertailussa vertailtiin sellaisia tuotteita, joita en osta ja joiden hinta on pistetty tietoisesti alas, jotta Lidl voi yhä keulia "halvimpana". Sylettää. S-marketeista saat sentään bonusta 5%, Lidlistä 60 € ostaessasi saat ilmaisen tomaattimurskan (jonka arvo hetki sitten oli 0,24 €, muovikassi maksoi ennen enemmän, 0, 25 €).

Ruuan hinnan nousua peitellään koska kulutus ei saa laskea. Kulutus ei saa laskea vaikka kulutuksen laskeminen olisi tärkeää luonnon ja maapallon kestävyyden kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Palkat ei ole nousseet.

Ei vielä, palataan ensi viikolla asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen monilla tässä ketjussa on mielikuva siitä, että inflaatio olisi jokin tavallisen kansan alistamisen muoto, jota "eliitti", "hallitus ja sen organisaatiot", eli nasevasti pelkästään "ne", salassa ja ilkeyttään tekevät.

Oikeasti kyseessä on normaali, läpikotaisin tutkittu kansantaloustieteellinen ilmiö.  

Samoin monelle hintojen nousua eli ostovoiman heikkenemistä kiroavalle tuntuu tulevan yllätyksenä, että liikeyritysten on pakko tehdä voittoa. Ruokakaupan kappalemääräinen kysyntä on vuodesta toiseen varsin sama, ja jos tuotteiden hinta nousee, kasvaa myös liikevaihto ja siten myös euromääräinen voitto.

Tämä taas on luonnollinen seuraus siitä, että eletään markkinataloudessa. Neuvostoliitossa kyllä pidettiin rssänlimpun eli liepuskan hinta samana vuodesta toiseen, lopulta alle tuotantokustannuksien.

Olit oikeassa siihen asti, kunnes aloit puhua voitoista. Suomessa on oligopoolinen markkina -> heikko kilpailu mahdollistaa sen, että kaupat vievät kustannukset heittämällä hintoihin ja inflaation turvin saattavat tehdä korotuksia niissäkin tuotekategorioissa, joissa tarvetta ei olisi. 

Toiseksi - kun ihmisten ostovoima laskee, on aika outoa olettaa, että tuotemyynti pysyisi automaattisesti samana. 

Yritykset saavat tehdä voittonsa, mutta tilanne, jossa voitot kasvavat oli lama tai nousukausi ei kyllä itseasiassa kerro terveestä markkinataloudesta vaan sen puutteesta. 

Kyllä, ruokakaupan alalla on 3 ison toimijan oligopoli. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä sen kanssa, että kustannukset viedään heittämällä hintoihin. Näin tehdään toki, tehdään niin kauan, kun tuotteet käyvät kaupaksi korkeammalla hinnalla. Kysynnän ja tarjonnan laki määrittää hintatason myös oligopolissa.

Ruokakauppa on luonteeltaan epäsyklinen juuri siksi, että myydään ruokaa, jota kuluttajat tarvitsevat vuodesta toiseen suunnilleen saman verran, olipa hinta mikä hyvänsä. Samasta syystä hintojen nousun aiheuttama ostovoiman lasku ei juurikaan näy myynnin kappalemäärissä. Inflaation aiheuttama ostovoiman lasku siirtää kuluttajien kulutusta "salamista lauantaimakkaraan" ja toisaalta pois muusta kuin elämiselle välttämättömästä ruokakaupan kysynnästä.

Oligopolisella rakenteella on just tekemistä sen kanssa, että kaupat voivat tuotta niin suuria voittoja. Kilpailullisella markkinalla hintojen pitäisi ylipäätään painua kohti rajakustannuksia. Näin ei kuitenkaan tapahdu. 

Tämän lisäksi et tunnu nyt käsittävän sitä, että 

a) kaupat myyvät muutakin kuin ruokaa. Ne eivät elä pelkästään elintarvikkeista

b) kaikki elintarvikkeetkaan eivät ole välttämättömiä (esim. makeiset, alkoholi, jne.)

c) merkittävimpänä - kaikkien tuotteiden katteet eivät ole samat. 

Toki kaupanketjuja auttaa helposti se, että muuta kulutusta siirtyy helposti niille. Esim. hintojen nousu vähentää esim. ravintolapalveluiden käyttöä, mikä voi lisätä vähittäiskaupan alkoholimyyntiä tai ihmiset ostavat enemmän makeisia koska ne ovat edelleen edellusia mielihyvälähteitä. 

Jos kauppaketjut pystyvät kompensoimaan kaikki muuttujat, niin kyllä se kertoo markkinan heikkoudesta. 

Myös oligopoli on kilpailullinen markkina. Tällä sanalla ehkä viittaat täydelliseen markkinaan, jossa todellakin hinnoittelu on lähellä rajakustannuksia. Nyt on vain niin, että täydellistä markkinaa ei esiinny käytännössä kuin bulkkituotteiden tukkukaupassa ja perunan torimyynnissä, jos oikein sielläkään. 

Mainitsemasi seikat a, b, c ovat triviaaleja itsestäänselvyyksiä. Tietystikin ketjun aiheena oleva inflaatio koskettaa muutakin kuin ruokaa, muutakin kuin välttämättömyyshyödykkeitä ja katteiltaan erilaisia tuotteita. Tietystikin osa isojen vähittäiskaupparyhmien liikevaihdosta ja siten katteesta tulee muusta kuin ruuasta, se ei muuta tosiasiaa liiketoiminnan epäsyklisyydestä eli suhdannevaihtelusta suhteellisen riippumattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Missä sellaista väitetään? Eiköhän jokainen tiedä, että nyt on ennätysinflaatio.

Ennätys on vielä kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Lidl on nostanut suhteessa eniten halvimpien tuotteidensa hintoja. Epäilen koko hintavertailun tulosta, jonka mukaan Lidl oli muka halvin.

Tomaattimurska 0,24 --> 0,69 €

Linssit 1,69 € --> 2,09 € (Gogreenin linssit 1,99 K-marketissa)

Filekalapuikot 1,99 €--> 3, 75 €

vehnäsämpylä paistopisteestä 0,25 € --> 0, 39 €

calzone (paistopiste) 1,49 € --> 1,99 €

Tacokastike 0,89 € --> 1, 09 € (Pirkan tacokastike 0,85 €)

Nachot 0,99 € --> 1,99 € (K-extran lastut 1, 29 €)

Pakastepitsat 1,99 €--> 3,79 € (Pirkan pitsat 2,79€)

Hintavertailussa vertailtiin sellaisia tuotteita, joita en osta ja joiden hinta on pistetty tietoisesti alas, jotta Lidl voi yhä keulia "halvimpana". Sylettää. S-marketeista saat sentään bonusta 5%, Lidlistä 60 € ostaessasi saat ilmaisen tomaattimurskan (jonka arvo hetki sitten oli 0,24 €, muovikassi maksoi ennen enemmän, 0, 25 €).

Kannattaisi verrata kg-hintoja, niin saisi järkeviä tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lidl on nostanut suhteessa eniten halvimpien tuotteidensa hintoja. Epäilen koko hintavertailun tulosta, jonka mukaan Lidl oli muka halvin.

Tomaattimurska 0,24 --> 0,69 €

Linssit 1,69 € --> 2,09 € (Gogreenin linssit 1,99 K-marketissa)

Filekalapuikot 1,99 €--> 3, 75 €

vehnäsämpylä paistopisteestä 0,25 € --> 0, 39 €

calzone (paistopiste) 1,49 € --> 1,99 €

Tacokastike 0,89 € --> 1, 09 € (Pirkan tacokastike 0,85 €)

Nachot 0,99 € --> 1,99 € (K-extran lastut 1, 29 €)

Pakastepitsat 1,99 €--> 3,79 € (Pirkan pitsat 2,79€)

Hintavertailussa vertailtiin sellaisia tuotteita, joita en osta ja joiden hinta on pistetty tietoisesti alas, jotta Lidl voi yhä keulia "halvimpana". Sylettää. S-marketeista saat sentään bonusta 5%, Lidlistä 60 € ostaessasi saat ilmaisen tomaattimurskan (jonka arvo hetki sitten oli 0,24 €, muovikassi maksoi ennen enemmän, 0, 25 €).

Kannattaisi verrata kg-hintoja, niin saisi järkeviä tuloksia.

Elämä on valintoja, Lidlin noin 4% markkinaosuuden perusteella voi päätellä että 96 %:lla suomalaisista ruokakorin hinta laskee dramaattisesti ruokakauppaa vaihtamalla.

S-marketissa saarioisten valmiskeitot , viime vuonna 1.79€, eilen 2.49€ , nousua 39%.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äsken k-marketissa. Kotimaiset tomaatit 7,70€/kg.

Arvatenkin, jäi ostamatta. Taitavat päätyä biojätteisiin noilla hinnoilla?

Nyt joko tuottaja tai kauppias kusee omiin muroihin. Sähköhintapiikki oli ja meni, mutta ylilyöntihinnat jäi.

Aika hurja. Meillä on 5.49e/kg

Meillä 7,80e/kg.

Inflaatio on hiipunut ja ruoan ostohinta kaupoille on halventunut mutta kauppa ei ole pienentänyt jälleenmyyntihintojaan. Miksipä pienentäisivät, kun ihmiset ostavat kalliillakin.

Tästä on kyse, kauppojen AHNEUDESTA.

Meillä on kartelli K- ja S-ketjut. Lidl onnistuneesti lyö kiilaa väliin mutta olisipa hyvä jos joku muukin eurooppalainen edullinen ketju kuten Coop tulisi Suomeen, näyttäisivät närhen munat K- ja S-ketjuille. Virossa Coop jo onkin.

Kohtapuoliin alkaa olla tilanne, että suomalaiset eivät mene Viroon halvan viinan vaan halvan ruoan perässä.

Vanhana muistan, kun jopa Jyväskylästä asti ajettiin Haaparantaan ruotsin puolelle ostamaan halpaa voita. Ehkä kohta alkaa ruokaralli lahden yli Viroon. . .