Kääntäjän työ, työllistyykö?
Onko täällä ketään yliopistosta valmistunutta kääntäjää? Minkälaiset ovat työnäkymät? Esim. ruotsin tai englannin kääntäjät.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Olen kääntäjä. Palkkaa noin 4 000 euroa kuussa.
Missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jengi mikä teitä oikein vaivaa? Aloittaja kysyi työnäkymistä, ei siitä että onko toimeentulo mahdollinen tai mikä raha riittää elämiseen. Nämä molemmat edellä mainitut ovat subjektiivisia määreitä.
Aivan varmasti kääntäjänä VOI pärjätä, jotkut hyvinkin. Itse en lähtisi kääntäjäksi, enkä brändäisi itseäni kääntäjäksi, mutta työssäni it-alla käännän kaiken näköistä jatkuvasti, ja minulla on kääntäjän koulutus. Jos haluaa kaunokirjallisuutta kääntää, niin se on eri juttu. Asiatekstit myös eri juttu. Kaikessa on kyse siitä, mihin päätyy ja miten elämä vie, ja mikä oma intohimo on.
Joku sanoikin jo hyvin, että ota "ei humanistiset" sivuaineet ja lähde rakentamaan oman näköistä uraasi. Kukaan ei pysty sanomaan, epäonnistutko vai onnistutko erinomaisesti.
No tässä nyt vain on yritetty kertoa niistä työnäkymistä realistisesti. Itselleni iski se realismi ekan kerran opintojen aikana, kun sain tietää, että kaikkien elinkustannusten kallistuessa samaan aikaan esim. av-kääntäjien palkkiot olivat laskeneet kymmeniä prosentteja.
Myöhemmin olen ollut todella helpottunut siitä, etten itse ole se kääntäjä, joka saa kokonaisen kääntäjänsivun kääntämisestä vieraaseen kieleen vähemmän rahaa kuin mitä minulla on tuntipalkka tavallisessa toimistotyössä yleishallinnossa. Siis en itse todellakaan ole rahakkaassa ammatissa, mutta herranen aika: En kerta kaikkiaan tulisi tuollaisella toimeen.
Eniten itseäni harmittaa humanistisia aineita opiskelleena ja sieltä myös ihan maisteriksi valmistuneena se, että luvataan vaikka mitä uranäkymiä. Ei niitä ole kuin harvoille ja valituille. Loppuporukka pelastautuu kääntämisen opinnoista tyypillisimmin joko aineenopettajiksi tai sitten jollekin ihan muulle alalle.
Joo siis samaa mieltä, että kääntäjäksi ei kannata lähteä. Ihmettelin sitä, että miksi ihmiset yrittää keulia "korkeilla" palkoillaan, kun yleinen konsensus on, että kääntäjän duuni on vaivaan nähden huonosti palkattua ja töitä voi olla vaikea haalia, kunnon palkasta puhumattakaan.
Mutta että jos kielet kiinnostaa, niin ei tarvitse olle vain "kääntäjä kääntäjä", se lienee aloittajan hyvä ymmärtää. Ja että jos nyt pohtii että lähteekö kielialalle, niin jos listalta löytyy jotain ei-humanistiaineita niin ehkä niitä sitten mieluummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.
Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.
Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.
Sama! Tosin kyllä on työn jälkikin usein sekundaa, mutta eihän ne toimeksiantajat sitä tajua kun eivät ymmärrä käännettyä kieltä
Olen yrittänyt ehdottaa parempaa käännöstöimistoa mutta kuulema liian kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan leffoja ala kääntää. Tai kaunokirjallisuutta. Maksavat niistä taskurahaa palkkioksi.
Kaunokirjallisuuden kääntäjänä olen tienannut parhaimpina vuosina vähän alle 100.000e brutto. Se on tietenkin taskurahaa sinulle.
En usko.
Ole uskomatta. Ei minun tarvitse sinulle verotodistusta näyttää. Tosin tuohon summaan sisältyy myös tekijänoikeuskorvauksia ja apurahoja.
Apurahaa ei lasketa. Sulla oli megatulot, mutta olit apurahan tarpeessa? Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Freelancerina ala on ihan OK joustavalle ja ripeälle. Jos on kovin perfektionisti ja haluaa pelkästään tasokkaita, hyväpalkkaisia (tai edes ok-palkkaisia) töitä, niin en itse suosittelisi. Niin suuri osa siitä toimii "menee halvimmalle, joka tekee ihan siedettävää" -tyyliin. Palkankorotukset voi unohtaa.
Tai sitten pitää olla todella 100 % pilkunviilaaja-asiantuntija, joka tekee vain tietyn tason juttuja. En kyllä itse luottaisi näiden töiden saatavuuteen, niin paljon olen alaa nähnyt, että pidän nirsoilemattomuutta ainoana "selviytymisen takeena". Mutta todella intohimoisille kieli-ihmisille tämä on tietenkin vaihtoehto.
Jos pystyy suhtautumaan siihen leipäduunina ja ottaa vastaan lähes kaiken, niin ihan OK kaikin puolin, tulotkin voivat olla ihan OK (lapsettomalle, jolla pienet asumismenot). On siinä hyviäkin puolia paljon, mutta EI sovi turvallisuushakuiselle, joka haluaa olla akateemisuuden jalustalla. Oma-aloitteinen pitää olla ja erittäin joustava.
Lisäksi yhä enemmän on konekäännösten editointia, joten se on hyvin suorittavaa duunia usein.
Monelle leffanystävälle houkutteleva mahdollisuus tienata rahaa katsomalla vaikkapa konekäännetty elokuva ja korjata virheet. Voisin ottaa itsekin toimeksiannon. (Mistä aloittaa?)
Ei toimi. Iso osa aikaa menee leffakäännöksissä tiivistämiseen. Sitä ei kone osaa tehdä. Ja täytyy huolehtia, että ne tekstitykset ehtii keskimääräinen lukija lukeakin.
Tekoäly ei kyllä ole vielä hetkeen viemässä kääntäjien ja tulkkien töitä. Toki siitä voi olla apua työvälineenä. Tekoäly ei kuitenkaan edelleenkään ymmärrä konteksteja, ja erityisesti tulkkauksessa on tärkeää ymmärtää myös sosiaalinen tilanne missä ollaan, ja osata tarvittaessa esim. mukauttaa tulkkausta helpommin ymmärrettäväksi.
Ihan asiatekstikäännöksessäkin on yllättävän paljon kohtia, missä tekoäly helposti töppää. Esim. kääntääkö se käyttöohjeessa käytettävän mutterin juuri sen alan standardien ja kyseisen käyttötarkoituksen mukaiseksi, vai joksikin ihan muuksi - teollisuudessa väärä vaihtoehto voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Yleensä tällaiset yksityiskohdat vaativat käätäjältä pientä selvitystyötä, jota tekoäly ei tajua tehdä. Myöskään virallisia, auktorisoituja käännöksiä ei tekoälyä tietenkään voi laittaa tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly ei kyllä ole vielä hetkeen viemässä kääntäjien ja tulkkien töitä. Toki siitä voi olla apua työvälineenä. Tekoäly ei kuitenkaan edelleenkään ymmärrä konteksteja, ja erityisesti tulkkauksessa on tärkeää ymmärtää myös sosiaalinen tilanne missä ollaan, ja osata tarvittaessa esim. mukauttaa tulkkausta helpommin ymmärrettäväksi.
Ihan asiatekstikäännöksessäkin on yllättävän paljon kohtia, missä tekoäly helposti töppää. Esim. kääntääkö se käyttöohjeessa käytettävän mutterin juuri sen alan standardien ja kyseisen käyttötarkoituksen mukaiseksi, vai joksikin ihan muuksi - teollisuudessa väärä vaihtoehto voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Yleensä tällaiset yksityiskohdat vaativat käätäjältä pientä selvitystyötä, jota tekoäly ei tajua tehdä. Myöskään virallisia, auktorisoituja käännöksiä ei tekoälyä tietenkään voi laittaa tekemään.
Ei tietenkään tulkkien työtä, mutta uskon, että kyllä tekoälyn saa kouluttamalla tunnistamaan konteksteja. Ei niitä konteksteja niin suunnatonta määrää ole, ja keinoäly suoriutuu paljon vaikeammistakin tehtävistä. Tulevaisuudessa ihmisen tehtävä tulee aina enemmän olemaan vain kielentarkistajan. Tietysti on todella vaikeita tekstejä, joita varten pitää olla ihminen, kuten erikoisaloja, mutta kaikki tekstit eivät ole tällaisia. Kyllä google kääntäjän kehitys on jo vähentänyt tarvetta kääntäjän töihin. Niin, ja minulla siis on kääntäjän koulutus.
Olen työskennellyt ruotsin ja erään toisen indoeurooppalaisen kielen kääntäjänä noin 15 vuotta ja olen ollut koko tämän ajan lähes täystyöllistetty (yrittäjänä). Oman kokemukseni mukaan töitä siis kyllä riittää. Ansiotaso vaihtelee ainakin omalla kohdallani sen mukaan, miten pitkiä tekstit ovat (suurista projekteista kertyy tuloa enemmän kuin pienemmästä "silpusta"). Alalla on mahdollista päästä ihan hyville ansioille, jos sanahinta on riittävän korkea ja saa vakioasiakkaita ja usein suuria toimeksiantoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan leffoja ala kääntää. Tai kaunokirjallisuutta. Maksavat niistä taskurahaa palkkioksi.
Kaunokirjallisuuden kääntäjänä olen tienannut parhaimpina vuosina vähän alle 100.000e brutto. Se on tietenkin taskurahaa sinulle.
En usko.
Ole uskomatta. Ei minun tarvitse sinulle verotodistusta näyttää. Tosin tuohon summaan sisältyy myös tekijänoikeuskorvauksia ja apurahoja.
Apurahaa ei lasketa. Sulla oli megatulot, mutta olit apurahan tarpeessa? Just.
Kaunokirjallisten kääntäjien ansiot taitavat aika suurilta osin tulla apurahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.
Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.
Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.
Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.
Minä olen toiminut kääntäjänä 20 vuotta ja saanut joskus vahingossa käännöstoimistolta asiakkaille tarkoitettuja tarjouksia hintoineen, ja toimistot ovat järjestään veloittaneet asiakkailta vähintään saman verran lisää kuin mitä minä veloitan niiltä. Lisäksi olen keskustellut asiasta isoissa suomalaisissa yrityksissä olevien tuttujen kanssa ja he sanovat samaa. 10-15 prosenttia ei riitä mitenkään toimiston katteeksi, ihmettelen, mistä olet saanut tuollaisen käsityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha koittaa Mun apajia!
t. TekoälyTämä on edessä monella muullakin alalla. Masentavaa, että teknologia jonka piti palvella ihmisiä viekin todelta monelta työpaikan.
No, ei ole vielä tekoälyä, joka tekisi riittävän hyvää käännöstä tai kielenhuoltoa. Kyllä esim. kaikki kirjat edelleen käännetään ihmisvoimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elättänyt itseni nyt 15 vuotta käännöstöillä, enimmäkseen asiatekstikäännöksillä englannin ja suomen välillä molempiin suuntiin. Suomeen päin olen kääntänyt myös ruotsista, ranskasta ja saksasta. Yliopistotutkinto minulla on aivan toiselta alalta, eli periaatteessa olen töissä lukiopohjalta. Jos joku asiakas kyselee tutkinnon perään, tämän koetaan olevan pikemminkin varoitusmerkki siitä, että kyseessä on poikkeuksellisen hankala asiakas, josta kannattaa pysyäkin loitolla.
Tekemällä täydellä teholla normaalia kahdeksan tunnin työpäivää pääsee suunnilleen keskituloiseksi, sillä ehdolla, että suostuu tekemään töitä milloin minkäkin aihepiirin parissa, jota ei itse saa valita. Yhtenä päivänä työn alla voi olla taidenäyttelyn luettelo, seuraavana päivänä nippu poliklinikkatekstejä, sitä seuraavana päivänä moottorisahan käyttöohje, sitä seuraavana ravintolaketjun ruokalistat.
Niin kauan kuin esimerkiksi Google Translaten mielestä "haen lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta" on englanniksi "I apply to leave the port when it leaves the port", en näe, että tekoäly olisi viemässä minulta työt.
Minä taas luulen kyllä että tekoäly ennen pitkää tekee suuren osan käännöksistä. Jos katsoo GPT 3 chattia, niin näkee miten hurjasti tekoäly on kehittynyt. Se on ihan eri tasolla kuin vanhat konekäännösohjelmat. Ja olen itse siis kääntäjänkoulutuksen saanut ja tiedän, miten huonoja ne olivat. Ihmisen rooli tulee olemaan enemmän ja enemmän avustava.
Sopii yrittää kaunokirjallisuudessa.
Tekoäly pystyy generoimaan aika vakuuttavaa kaunokirjallista tekstiä ilman lähdetekstiäkin.
Yhden kappaleen verran ehkä kyllä. Punainen lanka katkeaa ja konteksti häviää hyvin nopeasti jos yrittää sivunkaan yli koherenttia tekstiä oli kieli mikä tahansa.
Minusta tuo GPT 3 tekee äimistyttävän koherentteja tarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha koittaa Mun apajia!
t. TekoälyTämä on edessä monella muullakin alalla. Masentavaa, että teknologia jonka piti palvella ihmisiä viekin todelta monelta työpaikan.
No, ei ole vielä tekoälyä, joka tekisi riittävän hyvää käännöstä tai kielenhuoltoa. Kyllä esim. kaikki kirjat edelleen käännetään ihmisvoimin.
Suurin osa kääntämisestä, joilla kääntäjät elävät, ei ole kaunokirjallisuutta eikä tv-kääntämistä, vaikka ne ovat näkyvin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.
Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.
Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.
Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.
Ok, no sitten joku kääntäjä on ehkä saanut meiltä esim. suomi-englantikäännöksestä yhdestä kokonaisesta kääntäjänsivusta itselleen bruttona max. 17 euroa. Mutta leipä on palasina maailmalla vai miten se menikään.
Aika halvalla näkyy menevän. Itselläni on alin taksa ollut suomi-englanti-käännöksiin 0,13e per sana, eikä ole ollut töistä pulaa. Suorilta asiakkailta voi veloittaa helposti enemmänkin. Jos itse myy työnsä niin halvalla, ettei sillä enää elä, niin onko se asiakkaan syy vai ehkä kääntäjän oma moka? Ei se ole toimistojenkaan tai muidenkaan asiakkaiden etu, että kääntäjät vaihtaa muihin hommiin ja tilalle tulee huonompia ja kokemattomampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.
Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.
Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.
Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.
Minä olen toiminut kääntäjänä 20 vuotta ja saanut joskus vahingossa käännöstoimistolta asiakkaille tarkoitettuja tarjouksia hintoineen, ja toimistot ovat järjestään veloittaneet asiakkailta vähintään saman verran lisää kuin mitä minä veloitan niiltä. Lisäksi olen keskustellut asiasta isoissa suomalaisissa yrityksissä olevien tuttujen kanssa ja he sanovat samaa. 10-15 prosenttia ei riitä mitenkään toimiston katteeksi, ihmettelen, mistä olet saanut tuollaisen käsityksen.
Siitä, että myös minä olen saanut vahingossa niitä tarjouksia hintoineen. Siltä ainoalta toimistolta, jolle olen työskennellyt freelancerina vuodesta 2007. Ei ollut 50 prosenttia, ei edes lähelle.
Minä työskentelen AV-kääntäjänä. Kyllähän se tietysti paljon itsestä riippuu, mitä tienaa. Käännettävällä tekstillä on tietysti myöskin merkitystä: kuinka nopeasti työn saa tehtyä. Mutta ihan normaalin toimistotyöläisen palkoille olen päässyt. Plussaa minulle on oma aikataulu ja itsenäinen etätyö kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt ainakaan leffoja ala kääntää. Tai kaunokirjallisuutta. Maksavat niistä taskurahaa palkkioksi.
Kaunokirjallisuuden kääntäjänä olen tienannut parhaimpina vuosina vähän alle 100.000e brutto. Se on tietenkin taskurahaa sinulle.
En usko.
Ole uskomatta. Ei minun tarvitse sinulle verotodistusta näyttää. Tosin tuohon summaan sisältyy myös tekijänoikeuskorvauksia ja apurahoja.
Apurahaa ei lasketa. Sulla oli megatulot, mutta olit apurahan tarpeessa? Just.
En usko minäkään. Sain joku vuosi sitten tekijänoikeuskorvauksia yli 10 000 e ja apurahaa liki 10 000 e ja käänsin minkä ehdin mutta siltikään en kyllä 100 000 egen tuloihin päässyt enkä pääse, sen verran koville otti se vuosi. Tuollaiset tulot edellyttäisi että olet saanut käännöspalkkioita noin 80 000 euron edestä, ja jos keskiverto käännöspalkkio per kirja on 6000-8000 euroa, niin olisit kääntänyt ainakin 10 kirjaa vuodessa. Just.
Jos kuitenkin kääntäjän työ kiinnostaa, vaikka useita negatiivisiakin kokemuksia täällä näkee niin mitä yliopistoa suosittelette? Onko kuinka paljon opintoja, joita voisi suorittaa etänä?
Entä se kielentutkijan linja, onko kellään sieltä kokemuksia? Miten työllistyy ja millaista työ käytännössä on?
No tässä nyt vain on yritetty kertoa niistä työnäkymistä realistisesti. Itselleni iski se realismi ekan kerran opintojen aikana, kun sain tietää, että kaikkien elinkustannusten kallistuessa samaan aikaan esim. av-kääntäjien palkkiot olivat laskeneet kymmeniä prosentteja.
Myöhemmin olen ollut todella helpottunut siitä, etten itse ole se kääntäjä, joka saa kokonaisen kääntäjänsivun kääntämisestä vieraaseen kieleen vähemmän rahaa kuin mitä minulla on tuntipalkka tavallisessa toimistotyössä yleishallinnossa. Siis en itse todellakaan ole rahakkaassa ammatissa, mutta herranen aika: En kerta kaikkiaan tulisi tuollaisella toimeen.
Eniten itseäni harmittaa humanistisia aineita opiskelleena ja sieltä myös ihan maisteriksi valmistuneena se, että luvataan vaikka mitä uranäkymiä. Ei niitä ole kuin harvoille ja valituille. Loppuporukka pelastautuu kääntämisen opinnoista tyypillisimmin joko aineenopettajiksi tai sitten jollekin ihan muulle alalle.