Kääntäjän työ, työllistyykö?

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen valmistunut kääntäjäksi, ja tein hommaa alussa vuoden, sen jälkeen pitkään IT-alalla.  Nyt jos olisin lähdössä opiskelemaan, valitsisin jonkun muun alan. Taloudellisesti ajatellen olisi kannattanut mennä vaikka kauppakorkeakouluun tai oikikseen.

Mennä oikikseen? Sinne on tosi paljon vaikeampi päästä kuin kääntäjäksi opiskelemaan!

Oikeustieteessä pääsykoe on hankala rasti, sen jälkeen helpottaa. Kääntäjällä ei oikein koskaan helpota, ja auktorisointikin pitää nykyään uusia viiden vuoden välein ilmeisesti.

Aina näin sanotaan. Tai siis ne sanovat, joilla ei mitään omakohtaista kokemusta oikiksesta. Olen eri mieltä.

Pääsykoe ei ylivuotavan vaikea ole (itsekin menin ekalla), lukea tietty pitää samoin kuin itse koulussakin. Ehdottomasti hankalinta oli alkaa sitä teoreettista lukemista soveltaa käytäntöön työelämässä. Hankalaa se on välillä edelleenkin.

asianajaja, valmistunut 97

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Jos hinta on oikeasti melkein ilmainen, en usko prosessissa olevan mukana elävää kääntäjää. Toimistolla koordinaattori lyö tekstin kääntimeen ja lähettää tuloksen paluupostissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on annettu aika myönteinen kuva käännösalasta. Omat ja tuttujeni kokemukset ovat kaikkea muuta kuin ruusuisia, enkä suosittele kääntäjäksi ryhtymistä kenellekään. Miksi tehdä elämästään tieten tahtoen mahdollisimman hankalaa? Ylipäätään nykynuorille sanoisin, että opiskelkaa jotain muuta kuin humanistista alaa, jos haluatte työllistyä ja lisäksi saada vähintään kohtalaista palkkaa työstänne.

Tämä. Omasta aloitusryhmästäni tiedän vain pari tyyppiä, jotka oikeasti ryhtyivät kääntäjiksi, ja niilläkin oli siihen jokin muu vahva tausta tai sitten mies, joka elätti joko Suomessa tai ulkomailla opintojen jälkeen.

Olen aina itse ajatellut, että joko olisi pitänyt mennä opiskelemaan jotain ns. kovaa alaa (olisi minulla riittänyt taustapisteitäkin vaikka mihin) tai sitten repäistä oikein kunnon hörhöhumanismilla, koska lopputulos olisi ollut ihan sama. Paitsi ettei olisi tarvinnut nököttää jossain koulumaisissa käännösopinnoissa monta vuotta ihan turhaan.

Melkein kaikki tuntemani kääntämistä opiskelleet ovat joko vaihtaneet jonnekin kauppakorkeaan tai viestintään ennen valmistumista tai sitten tehneet aineenopettajan opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elättänyt itseni nyt 15 vuotta käännöstöillä, enimmäkseen asiatekstikäännöksillä englannin ja suomen välillä molempiin suuntiin. Suomeen päin olen kääntänyt myös ruotsista, ranskasta ja saksasta. Yliopistotutkinto minulla on aivan toiselta alalta, eli periaatteessa olen töissä lukiopohjalta. Jos joku asiakas kyselee tutkinnon perään, tämän koetaan olevan pikemminkin varoitusmerkki siitä, että kyseessä on poikkeuksellisen hankala asiakas, josta kannattaa pysyäkin loitolla.

Tekemällä täydellä teholla normaalia kahdeksan tunnin työpäivää pääsee suunnilleen keskituloiseksi, sillä ehdolla, että suostuu tekemään töitä milloin minkäkin aihepiirin parissa, jota ei itse saa valita. Yhtenä päivänä työn alla voi olla taidenäyttelyn luettelo, seuraavana päivänä nippu poliklinikkatekstejä, sitä seuraavana päivänä moottorisahan käyttöohje, sitä seuraavana ravintolaketjun ruokalistat.

Niin kauan kuin esimerkiksi Google Translaten mielestä "haen lakkaa satamasta kun lakkaa satamasta" on englanniksi "I apply to leave the port when it leaves the port", en näe, että tekoäly olisi viemässä minulta työt.

Minä taas luulen kyllä että tekoäly ennen pitkää tekee suuren osan käännöksistä. Jos katsoo GPT 3 chattia, niin näkee miten hurjasti tekoäly on kehittynyt. Se on ihan eri tasolla kuin vanhat konekäännösohjelmat. Ja olen itse siis kääntäjänkoulutuksen saanut ja tiedän, miten huonoja ne olivat. Ihmisen rooli tulee olemaan enemmän ja enemmän avustava.

Sopii yrittää kaunokirjallisuudessa.

Tekoäly pystyy generoimaan aika vakuuttavaa kaunokirjallista tekstiä ilman lähdetekstiäkin.

Yhden kappaleen verran ehkä kyllä. Punainen lanka katkeaa ja konteksti häviää hyvin nopeasti jos yrittää sivunkaan yli koherenttia tekstiä oli kieli mikä tahansa.

Ja minkä takia kukaan haluaisi lukea tekoälyn kirjoittamaa kaunokirjallisuutta? Tuskin siitä ihminen hirveästi mitää saa.

Veikkaan että tällä hetkellä e-kirjamarkkinoilla on monta yrittäjää tehdä easy buckseja: anna tekoälylle huippuideasi ja sekunnin päästä romaani on valmis. Tekoäly tekee kansitaiteenkin ja ei muuta kuin julkaisemaan.

Juu ei ehkä sittenkään vielä :D

Kirjoittamisessa olen huomannut AI:n toimivan luovan jumiutuksen avaajana: syötä viimeisin sivu luovaa tekstiäsi tekoälyyn ja ihmettele mihin teksti yhtäkkiä singahtaa. Jos singahdus ei nappaa, kokeile uutta iteraatiota samasta tekstistä.

Kuvien saralla tekoäly vaikuttaisi toimivan paremmin ideoiden synnyttäjänä. Mitään uutta se ei voi luoda koska se ei koe. Se antaa palautetta sen materiaalin perusteella mitä siihen syötetään. Äly se ei ole. Upea apuväline se on jos pääsee sen yli että se oikeasti *osaa* jotain mitä me emme *vielä* osaa

*Vai osaammeko sittenkin koska osaamme toimia yhteistyössä sen kanssa?

AI ei mielestäni ole uhka vaan mahdollisuus siis.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Jos hinta on oikeasti melkein ilmainen, en usko prosessissa olevan mukana elävää kääntäjää. Toimistolla koordinaattori lyö tekstin kääntimeen ja lähettää tuloksen paluupostissa.

Näin voisi luulla, mutta yllättävää kyllä se elävä kääntäjä siellä on taustalla.  On välillä saatu nimi ja yhteystiedotkin, kun on tullut jotain kysyttävää käännöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Tilaa käännös Fiverr-palvelusta ja laskuta siitä asiakkaalta nelinkertainen hinta. Profit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.

Ei sillä rikastu mutta tulee toimeen ja työllistyy.

Freelancerina ala on ihan OK joustavalle ja ripeälle. Jos on kovin perfektionisti ja haluaa pelkästään tasokkaita, hyväpalkkaisia (tai edes ok-palkkaisia) töitä, niin en itse suosittelisi. Niin suuri osa siitä toimii "menee halvimmalle, joka tekee ihan siedettävää" -tyyliin. Palkankorotukset voi unohtaa.

Tai sitten pitää olla todella 100 % pilkunviilaaja-asiantuntija, joka tekee vain tietyn tason juttuja. En kyllä itse luottaisi näiden töiden saatavuuteen, niin paljon olen alaa nähnyt, että pidän nirsoilemattomuutta ainoana "selviytymisen takeena". Mutta todella intohimoisille kieli-ihmisille tämä on tietenkin vaihtoehto.

Jos pystyy suhtautumaan siihen leipäduunina ja ottaa vastaan lähes kaiken, niin ihan OK kaikin puolin, tulotkin voivat olla ihan OK (lapsettomalle, jolla pienet asumismenot). On siinä hyviäkin puolia paljon, mutta EI sovi turvallisuushakuiselle, joka haluaa olla akateemisuuden jalustalla. Oma-aloitteinen pitää olla ja erittäin joustava.

Lisäksi yhä enemmän on konekäännösten editointia, joten se on hyvin suorittavaa duunia usein.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi yhä enemmän on konekäännösten editointia, joten se on hyvin suorittavaa duunia usein.

Niin, tästä unohtui sanoa. Tosiaan asiatekstikääntämisessä on nykyään jo asiakkaita, jotka tilaavat itse tekemälleen konekäännökselle nimenomaan pelkän editoinnin virheettömäksi kieleksi. Mutta siitäkin maksetaan; ei niin paljoa kuin itse tehdystä käännöksestä, mutta ei toisaalta myöskään niin vähän, että se olisi ainakaan toistaiseksi mikään valtava koko ajan läsnä oleva uhka toimeentulolle.

t: 32

Vierailija kirjoitti:

Freelancerina ala on ihan OK joustavalle ja ripeälle. Jos on kovin perfektionisti ja haluaa pelkästään tasokkaita, hyväpalkkaisia (tai edes ok-palkkaisia) töitä, niin en itse suosittelisi. Niin suuri osa siitä toimii "menee halvimmalle, joka tekee ihan siedettävää" -tyyliin. Palkankorotukset voi unohtaa.

Tai sitten pitää olla todella 100 % pilkunviilaaja-asiantuntija, joka tekee vain tietyn tason juttuja. En kyllä itse luottaisi näiden töiden saatavuuteen, niin paljon olen alaa nähnyt, että pidän nirsoilemattomuutta ainoana "selviytymisen takeena". Mutta todella intohimoisille kieli-ihmisille tämä on tietenkin vaihtoehto.

Jos pystyy suhtautumaan siihen leipäduunina ja ottaa vastaan lähes kaiken, niin ihan OK kaikin puolin, tulotkin voivat olla ihan OK (lapsettomalle, jolla pienet asumismenot). On siinä hyviäkin puolia paljon, mutta EI sovi turvallisuushakuiselle, joka haluaa olla akateemisuuden jalustalla. Oma-aloitteinen pitää olla ja erittäin joustava.

Lisäksi yhä enemmän on konekäännösten editointia, joten se on hyvin suorittavaa duunia usein.

Monelle leffanystävälle houkutteleva mahdollisuus tienata rahaa katsomalla vaikkapa konekäännetty elokuva ja korjata virheet. Voisin ottaa itsekin toimeksiannon. (Mistä aloittaa?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.

Ok, no sitten joku kääntäjä on ehkä saanut meiltä esim. suomi-englantikäännöksestä yhdestä kokonaisesta kääntäjänsivusta itselleen bruttona max. 17 euroa. Mutta leipä on palasina maailmalla vai miten se menikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.

10-15% on aika hyvä prosentti ja tarkoittaa että ala tarvitsee kilpailua ja heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.

Ok, no sitten joku kääntäjä on ehkä saanut meiltä esim. suomi-englantikäännöksestä yhdestä kokonaisesta kääntäjänsivusta itselleen bruttona max. 17 euroa. Mutta leipä on palasina maailmalla vai miten se menikään.

Verrokiksi se, että kaupan alan lakkouutisten mukaan se kassa saa 13 e tunti. 

Jengi mikä teitä oikein vaivaa? Aloittaja kysyi työnäkymistä, ei siitä että onko toimeentulo mahdollinen tai mikä raha riittää elämiseen. Nämä molemmat edellä mainitut ovat subjektiivisia määreitä.

Aivan varmasti kääntäjänä VOI pärjätä, jotkut hyvinkin. Itse en lähtisi kääntäjäksi, enkä brändäisi itseäni kääntäjäksi, mutta työssäni it-alla käännän kaiken näköistä jatkuvasti, ja minulla on kääntäjän koulutus. Jos haluaa kaunokirjallisuutta kääntää, niin se on eri juttu. Asiatekstit myös eri juttu. Kaikessa on kyse siitä, mihin päätyy ja miten elämä vie, ja mikä oma intohimo on.

Joku sanoikin jo hyvin, että ota "ei humanistiset" sivuaineet ja lähde rakentamaan oman näköistä uraasi. Kukaan ei pysty sanomaan, epäonnistutko vai onnistutko erinomaisesti.

Lisäksi haluan jakaa life hackin: varmaan jokaisella yliopistolla on oma kääntäjien ainejärjestö, ota niihin yhteyttä ja kysele nykyisten opiskelijoiden fiiliksiä siitä, mitä opiskelu oikeasti on: olisiko kivan kuuloinen juttu sulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen vielä hallintopuolelta voin kertoa, että todellakin ihmettelen, miten käännöstoimistoille toimeksiantoja tekevät ihmiset oikein tulevat toimeen. Ne hinnat, mitä meilläkin maksetaan käännöksistä firmoille ovat ihan naurettavan alhaalla. Puhutaan ihan parista kympistä per käännetty yleistajuinen teksti, suuntana suomesta englantiin tai ruotsiin. Ne kääntäjät varmaan itse saavat niistä käännöksistään korkeintaan vitosen.

Asiatekstikäännöksissä on sanahinnat, jotka hieman vaihtelevat kieliparin mukaan ja lähtökielen luonteen mukaan (artikkelien ja prepositioiden täyttämissä kielissä, kuten englannissa, on enemmän sanoja virkettä kohti kuin suomessa). Tyypillisesti kääntäjän saama sanahinta on luokka 10 senttiä, eli vitosen saa kääntämällä tuon yllä lainaamani viestin mittaisen tekstin. Siinä on 51 sanaa.

Minä olen saanut kokonaisen kääntäjänsivun mittaisia tekstejä ison työnantajani kilpailuttamina käännöstoimistoilta niin halvalla, että kääntäjälle siitä ei todennäköisesti jää oikein mitään. Sitä en toki itse tiedä, miten paljon se toimisto vetää siitä välistä, mutta arvelisin, että vähintään puolet.

Ei missään tapauksessa noin paljoa. Silloin kukaan ei ylipäänsä suostuisi tekemään töitä minkään toimiston kautta, vaan jokaisella olisi oma toimistonsa. Oma kokemukseni on, että toimiston siivu on tyypillisesti ehkä jotain 10–15 prosenttia. Itse olen mieltänyt sen siedettäväksi korvaukseksi siitä, että yksi iso sählingin taso on pois välistä eikä tarvitse olla suorassa yhteydessä asiakkaiden kanssa.

10-15% on aika hyvä prosentti ja tarkoittaa että ala tarvitsee kilpailua ja heti.

Kyllä se on aika normaalia luokkaa oleva kateprosentti palvelualoilla. (Olen kääntänyt monesti myös vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä ja taseita...)

Asiakkaiden suuntaan merkittävää hintakilpailua ei juurikaan ole, ala on niin kilpailtu. Kilpailu tapahtuu enemmän laadulla, toimitusajoilla ja luotettavuudella.