Pitääkö nykyään terveiden vanhusten tehdä lastensa kanssa joku edunvalvontasopimus?

Edunvalvoja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkää itsellenne, mitä tarkoittaa edunvalvonta. On aika iso prosessi laittaa vanhus edunvalvontaan. Ei sitä  niin vain tehdä, vaikka vanhus itsekin sitä haluaisi.

Eikä syyksi kelpaa esim. se, että vanhus jakaa rahojaan vaikka kenelle, ne ovat hänen rahojaan. Itsemääräämisoikeus on todella suuri, vaikka ihminen olisikin dementoitunut tai hänellä olisi joku muu harkintakykyä vaikeuttava sairaus.

Edunvalvonta tarkoittaa mm sitä, että edunvalvoja hoitaa KAIKKI vanhuksen ostokset, kerää kuitit ja raportoi ne kerran kuukaudessa edunvalvontavirastolle. Myös ruokalaskut, vaatteet  ym.    Kaikkien lähiomaisten pitää hyväksyä se edunvalvojan valinta, ellei haluta sitten virallista edunvalvojaa.

Lääkärin todistuksia tarvitaan myös. Ei ketään panna sen takia edunvalvontaan, ettei hän osaa käyttää kännykkää maksamiseen.

Pitäisi olla vähän  kevyempi järjestelmä kuin edunvalvonta esim. raha-asioiden hoitoon. Nythän ne käytönnössä hoidetaan niin, että joku perheessä käyttää vanhuksen  pankkikorttia ja nostaa hänelle käteistä rahaa ym, joissa on usein vaara, että rahoja voi mennä myös oman vaivannäön palkitsemiseen.

Raha-asioiden hoitoon kannattaa ilman muuta ottaa vanhukselta valtakirja ajoissa.  Tai vissiin pankissa voi tehdä vaikka tilinkäyttöoikeussopimuksen.

Suosittelisin, että sinä ottaisit asioista selvää ennen kuin tulet kirjoittaa tänne täyttä puppua.

No miten helposti se vanhus sitten oikeasti pistetään edunvalvontaan?

eri

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvoja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkää itsellenne, mitä tarkoittaa edunvalvonta. On aika iso prosessi laittaa vanhus edunvalvontaan. Ei sitä  niin vain tehdä, vaikka vanhus itsekin sitä haluaisi.

Eikä syyksi kelpaa esim. se, että vanhus jakaa rahojaan vaikka kenelle, ne ovat hänen rahojaan. Itsemääräämisoikeus on todella suuri, vaikka ihminen olisikin dementoitunut tai hänellä olisi joku muu harkintakykyä vaikeuttava sairaus.

Edunvalvonta tarkoittaa mm sitä, että edunvalvoja hoitaa KAIKKI vanhuksen ostokset, kerää kuitit ja raportoi ne kerran kuukaudessa edunvalvontavirastolle. Myös ruokalaskut, vaatteet  ym.    Kaikkien lähiomaisten pitää hyväksyä se edunvalvojan valinta, ellei haluta sitten virallista edunvalvojaa.

Lääkärin todistuksia tarvitaan myös. Ei ketään panna sen takia edunvalvontaan, ettei hän osaa käyttää kännykkää maksamiseen.

Pitäisi olla vähän  kevyempi järjestelmä kuin edunvalvonta esim. raha-asioiden hoitoon. Nythän ne käytönnössä hoidetaan niin, että joku perheessä käyttää vanhuksen  pankkikorttia ja nostaa hänelle käteistä rahaa ym, joissa on usein vaara, että rahoja voi mennä myös oman vaivannäön palkitsemiseen.

Raha-asioiden hoitoon kannattaa ilman muuta ottaa vanhukselta valtakirja ajoissa.  Tai vissiin pankissa voi tehdä vaikka tilinkäyttöoikeussopimuksen.

Suosittelisin, että sinä ottaisit asioista selvää ennen kuin tulet kirjoittaa tänne täyttä puppua.

No miten helposti se vanhus sitten oikeasti pistetään edunvalvontaan?

eri

Edunvalvonta on ihan äärimmäinen keino, jossa pitää olla lääkärin suositus. Pitää siis olla niin pitkälle dementoitunut tai muuten henkinen tila taantunut, ettei kykene päättämään omista asioistaan. Sen takia onkin parempi antaa tilinkäyttöoikeus ja tehdä suomi.fi:ssä tarvittavat valtuutukset. Ne voi tehdä paljon aikaisemmassa vaiheessa ja säästää vanhuksen ja itsensä paljolta stressiltä.

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvoja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkää itsellenne, mitä tarkoittaa edunvalvonta. On aika iso prosessi laittaa vanhus edunvalvontaan. Ei sitä  niin vain tehdä, vaikka vanhus itsekin sitä haluaisi.

Eikä syyksi kelpaa esim. se, että vanhus jakaa rahojaan vaikka kenelle, ne ovat hänen rahojaan. Itsemääräämisoikeus on todella suuri, vaikka ihminen olisikin dementoitunut tai hänellä olisi joku muu harkintakykyä vaikeuttava sairaus.

Edunvalvonta tarkoittaa mm sitä, että edunvalvoja hoitaa KAIKKI vanhuksen ostokset, kerää kuitit ja raportoi ne kerran kuukaudessa edunvalvontavirastolle. Myös ruokalaskut, vaatteet  ym.    Kaikkien lähiomaisten pitää hyväksyä se edunvalvojan valinta, ellei haluta sitten virallista edunvalvojaa.

Lääkärin todistuksia tarvitaan myös. Ei ketään panna sen takia edunvalvontaan, ettei hän osaa käyttää kännykkää maksamiseen.

Pitäisi olla vähän  kevyempi järjestelmä kuin edunvalvonta esim. raha-asioiden hoitoon. Nythän ne käytönnössä hoidetaan niin, että joku perheessä käyttää vanhuksen  pankkikorttia ja nostaa hänelle käteistä rahaa ym, joissa on usein vaara, että rahoja voi mennä myös oman vaivannäön palkitsemiseen.

Raha-asioiden hoitoon kannattaa ilman muuta ottaa vanhukselta valtakirja ajoissa.  Tai vissiin pankissa voi tehdä vaikka tilinkäyttöoikeussopimuksen.

Suosittelisin, että sinä ottaisit asioista selvää ennen kuin tulet kirjoittaa tänne täyttä puppua.

No miten helposti se vanhus sitten oikeasti pistetään edunvalvontaan?

eri

Se olikin suunnilleen ainoa asia, joka tuossa ensimmäisessä lainatussa viestissä oli oikein. Edunvalvontaan ei saa ketään helpolla, vaan siihen pitää olla lääkärin todistus, että henkilö ei ole enää kykenevä hoitamaan raha-asioitaan. Sen jälkeen viestissä olikin sitten joukko virheitä alkaen edunvalvontavirastosta siihen, että edunvalvoja muka hoitaisi kaikki vanhuksen ostokset.

AP, luehan tämä:

https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen

Ja tämä: https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta

DVV:lle voi myös soittaa jos mietityttää.

Läheisesi on fiksu ja ymmärtänyt pitää huolta teidän omaisten selviytymisestä sitten kun tulevaisuudessa hän ei pysty hoitamaan itse omia asioitaan.

Kannattaa myös keskustella mahdollisesta ennakkoperinnön jakamisesta. Suomessa palvelutaloasumiseen tai hoivakotiin on useimmissa kunnissa varallisuusrajat, ne ylittävä jonottaa sitten vähän pidempään. Ja kunta vie sitten rikkaamman rahat palveluasumisen isompina vuokrina. Eli siinä vaiheessa kun joutuu laitokseen, on hyvä olla mahdollisimman vähän rahasto- tai osakesäästöjä. Rahaa voi lahjoittaa omaisilleen ilman perintöveroa tietyn määrän vuodessa.