Pitääkö nykyään terveiden vanhusten tehdä lastensa kanssa joku edunvalvontasopimus?
Oma 60+ vanhempi selitti, että haluaa kuulemma tehdä tuollaisen sopimuksen ja kaksi omaa lastaan edunvalvojikseen. Kuulemma olivat pankissa käskeneet, kun muuten kukaan ei voi käyttää tiliä, jos itse on siihen tulevaisuudessa kyvytön. Onkohan tässä nyt taustalla jotain mistä vanhempi ei kertonut, diagnosoitu joku muistisairaus tai jotain. Vai joku pankin turhanpäiväinen vanhusten rahastushomma. Vai onko tuo ihan normaali käytäntö nykyään että kaikkien pitää tehdä tuollainen?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Varmasti. Nykyään pitää olla joka asiaan laki ja kaikenlaiset kalliit sopimukset. Että ihmisten aika saadaan tuhlautumaan kaikenmailman tiiliskiven paksuisiin sopimusehtojen lukemisiin ja sekoittaa koko pää. Ennen kaikkea että lakimiehille tulvii töitä ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Selvittäkää itsellenne, mitä tarkoittaa edunvalvonta. On aika iso prosessi laittaa vanhus edunvalvontaan. Ei sitä niin vain tehdä, vaikka vanhus itsekin sitä haluaisi.
Eikä syyksi kelpaa esim. se, että vanhus jakaa rahojaan vaikka kenelle, ne ovat hänen rahojaan. Itsemääräämisoikeus on todella suuri, vaikka ihminen olisikin dementoitunut tai hänellä olisi joku muu harkintakykyä vaikeuttava sairaus.
Edunvalvonta tarkoittaa mm sitä, että edunvalvoja hoitaa KAIKKI vanhuksen ostokset, kerää kuitit ja raportoi ne kerran kuukaudessa edunvalvontavirastolle. Myös ruokalaskut, vaatteet ym. Kaikkien lähiomaisten pitää hyväksyä se edunvalvojan valinta, ellei haluta sitten virallista edunvalvojaa.
Lääkärin todistuksia tarvitaan myös. Ei ketään panna sen takia edunvalvontaan, ettei hän osaa käyttää kännykkää maksamiseen.
Pitäisi olla vähän kevyempi järjestelmä kuin edunvalvonta esim. raha-asioiden hoitoon. Nythän ne käytönnössä hoidetaan niin, että joku perheessä käyttää vanhuksen pankkikorttia ja nostaa hänelle käteistä rahaa ym, joissa on usein vaara, että rahoja voi mennä myös oman vaivannäön palkitsemiseen.
Raha-asioiden hoitoon kannattaa ilman muuta ottaa vanhukselta valtakirja ajoissa. Tai vissiin pankissa voi tehdä vaikka tilinkäyttöoikeussopimuksen.
Suosittelisin, että sinä ottaisit asioista selvää ennen kuin tulet kirjoittaa tänne täyttä puppua.
-aloittaja[/quote]
Pankki ei tee edunvalvontavaltuutusta. Joillain pankeilla voi olla oikeusapupalveluita, jotka auttaa sen kanssa. Varsinaisesti se ei kuitenkaan ole pankkitoimintaa, eikä allekirjoitusten tarve ole pankkikohtainen vaan lain määräämä asia. Tilinkäyttövaltuutus on toinen asia, jossa voi olla pankkien välillä eroja. Mutta valtuutus on aika turha, kun verkkopankissa voi antaa tilinkäyttöoikeuden.[/quote] Okei. Mutta miten se laki voi määrätä että jotkut tarvii edunvalvojavaltuutettujen allekirjoitukset ja toiset vain edunvalvontavaltuutuksen tekijän ja todistajien allekirjoituksen? Vai onko kaikilla ketjun vastaajilla oikeasti omakohtaista kokemusta vai satuileeko täällä osa nyt?
-aloittaja[/quote]
Näihin kahteen voisin nyt vielä kommentoida vähän lisää.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan määritellä myös muiden virallisten asioiden hoito esim. omaisuuden myyminen. Valtuutuksen voi tehdä myös itse, mutta jos on vähänkin monimutkaisempia taloudellisia asioita tms. niin suositellaan, että lakimies tarkastaa vielä, että asiakirjan muotoseikat ovat oikein. Joskus nimittäin valtuutus on laadittu väärin eikä maistraatti suostu sitä vahvistamaan.
Netistä löytyy paljon tietoa ja valtakirjamallejakin, joista näkee vaikka nuo tarvittavat allekirjoitukset. Ja maistraatista voi tiedustella vaikka soittamalla yksityiskohdista.
Käsitteet menevät monella sekaisin ja kysyjä ja vastaaja kuvittelevat puhuvansa samasta asiasta. Monesti ikäihmisten kohdalla (mitenkään heitä väheksymättä) saattaa tulla rikkinäinen puhelin-ilmiö. Pankissa on todennäköisesti puhuttu monenlaisista tavoista hoitaa asioita, tietoa on tullut liikaa, termit vaikeita jne. Se mitä käynnin jälkeen enää tästä kaikesta muistaa ja omaisilleen kertoo, voikin sitten olla aivan muuta kuin alunperin on ollut. Jatkossa voisi olla hyvä idea lähteä yhdessä tämmöisille käynneille, jos vain mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Paras, kevyin ja helpoin tapa auttaa vanhusta on se, että vanhus antaa tileihinsä käyttöoikeuden ja suomi.fi -palvelussa valtuudet hoitaa asioitaan. Suomi.fi:ssä on lista ja voi valita tarpeelliset asiat, kuten Kela, verot, ajoneuvot, kiinteistöt, yritykset, sijoitukset, terveydenhoito jne. ja jättää pois ne mitä ei tarvita.
Pankkiasiat on tehty aivan h3lvetin vaikeiksi hoitaa toisen puolesta, joten varautukaa ajoissa!!! Vaikka olisi aktiivisena edunvalvonta, mikä on tosi järeä keino ja edellyttää lääkärintodistuksen että sen saa vaikka olisi edunvalvontavaltuutus, niin kaikkea ei silti pysty tekemään toisen puolesta!
Monimutkaisin asia on e-laskut. Esim. mulla on käyttöoikeus vanhempani tiliin ja hoidan hänen laskunsa. Mä en silti näe e-laskusopimuksia, jotka hän on itse tehnyt, enkä pysty muokkaamaan niitä, eräpäiviä, summia tai katkaisemaan sopimusta. Näen ne e-laskut, jotka itse olen lisännyt. Tämä on oikeasti tosi hankala juttu, jos asuu kaukana autettavasta! Meille tämä selvisi vasta kun meni vakuutusmaksuja joita ei pitänyt enkä voinut tehdä niille mitään, eikä vanhus itse osannut. Toisen tunnuksilla tilin käyttö on laitonta, se on hyvä muistaa. Näissä on vielä se mutka, että kaikki laskuttajat ei hyväksy sitä, että ihminen jonka nimi ei ole laskussa tekisi e-laskusopimuksia toisen tilille. Mutta se ei käy ilmi, kun teet sitä e-laskusopimusta verkkopankissa. Sen saa tietää vasta kun tulee ekan laskun eräpäivä, kun sitä ei veloitetakaan.
Pankissa ei osata myöskään kertoa kaikkia asioita, vaan ne tulee eteen yllätyksenä. Auttajalla on pakko olla oma pankkitili samassa pankissa kuin autettavalla. OP on pankeista kaikista hankalin, koska jokainen paikallispankki on oma erillinen yrityksensä, suosittelen että vaihdatte ajoissa johonkin kansallisesti yhteneväisesti toimivaan pankkiin.
Ja hoitakaa nämä asiat ennen muistisairauksia jne. Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä tarvita.
Tuossa tilinkäyttöoikeudessa on varmaan se parempi puoli, että jos sille vanhukselle annetaan lopulta vaikka viikko elinaikaa, niin rahoja voi siinä vaiheessa siirtää yhteisellä sopimuksella lasten ja lastenlasten tileille ja säästyy perintöveroilta. Edunvalvonnassa olevan rahoja valvotaan eikä varmasti saa siirtää edunvalvojien tai niiden lasten tilille mitään vaikka ne ois omia jälkeläisiä. Joutuu linnaan tai maksaan suuret korvaukset, jos menee niin tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras, kevyin ja helpoin tapa auttaa vanhusta on se, että vanhus antaa tileihinsä käyttöoikeuden ja suomi.fi -palvelussa valtuudet hoitaa asioitaan. Suomi.fi:ssä on lista ja voi valita tarpeelliset asiat, kuten Kela, verot, ajoneuvot, kiinteistöt, yritykset, sijoitukset, terveydenhoito jne. ja jättää pois ne mitä ei tarvita.
Pankkiasiat on tehty aivan h3lvetin vaikeiksi hoitaa toisen puolesta, joten varautukaa ajoissa!!! Vaikka olisi aktiivisena edunvalvonta, mikä on tosi järeä keino ja edellyttää lääkärintodistuksen että sen saa vaikka olisi edunvalvontavaltuutus, niin kaikkea ei silti pysty tekemään toisen puolesta!
Monimutkaisin asia on e-laskut. Esim. mulla on käyttöoikeus vanhempani tiliin ja hoidan hänen laskunsa. Mä en silti näe e-laskusopimuksia, jotka hän on itse tehnyt, enkä pysty muokkaamaan niitä, eräpäiviä, summia tai katkaisemaan sopimusta. Näen ne e-laskut, jotka itse olen lisännyt. Tämä on oikeasti tosi hankala juttu, jos asuu kaukana autettavasta! Meille tämä selvisi vasta kun meni vakuutusmaksuja joita ei pitänyt enkä voinut tehdä niille mitään, eikä vanhus itse osannut. Toisen tunnuksilla tilin käyttö on laitonta, se on hyvä muistaa. Näissä on vielä se mutka, että kaikki laskuttajat ei hyväksy sitä, että ihminen jonka nimi ei ole laskussa tekisi e-laskusopimuksia toisen tilille. Mutta se ei käy ilmi, kun teet sitä e-laskusopimusta verkkopankissa. Sen saa tietää vasta kun tulee ekan laskun eräpäivä, kun sitä ei veloitetakaan.
Pankissa ei osata myöskään kertoa kaikkia asioita, vaan ne tulee eteen yllätyksenä. Auttajalla on pakko olla oma pankkitili samassa pankissa kuin autettavalla. OP on pankeista kaikista hankalin, koska jokainen paikallispankki on oma erillinen yrityksensä, suosittelen että vaihdatte ajoissa johonkin kansallisesti yhteneväisesti toimivaan pankkiin.
Ja hoitakaa nämä asiat ennen muistisairauksia jne. Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä tarvita.
Tuossa tilinkäyttöoikeudessa on varmaan se parempi puoli, että jos sille vanhukselle annetaan lopulta vaikka viikko elinaikaa, niin rahoja voi siinä vaiheessa siirtää yhteisellä sopimuksella lasten ja lastenlasten tileille ja säästyy perintöveroilta. Edunvalvonnassa olevan rahoja valvotaan eikä varmasti saa siirtää edunvalvojien tai niiden lasten tilille mitään vaikka ne ois omia jälkeläisiä. Joutuu linnaan tai maksaan suuret korvaukset, jos menee niin tekemään.
Lisää huonoja ja paikkansapitämättömiä neuvoja. Ihan hatustako heitit?
Jos sitä rahaa siirtyy enemmän kuin verottomana saa lahjoittaa, siitä menee joko lahjavero tai perintövero. Perinnönjaossa perintöosuuteen lasketaan omaisuus, joka on siirretty tietyn ajan sisällä ennen kuolemaa. Muistaakseni pari vuotta oli se aika, en mene vannomaan. Veroa joutuu joka tapauksessa maksamaan, ja yleensä lahjavero on isompi kuin perintövero, joten ihan turhaa kikkailua, josta joutuu parhaassa tapauksessa vaikeuksiin kun näkyy kilometrin päähän että tarkoituksena on verojen välttely.
Jo nelikymppisten pitäisi tehdä edunvalvontavaltakirja. Jo haluaa tietää asiasta ,netissä on tietoa valtavasti. Kysyä voi vaikka muistiliitosta tai lakiasiantuntijalta. Se pitää tehdä oikein.
Paljon tapahtuu äkkikuolemia jo nuoremmillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras, kevyin ja helpoin tapa auttaa vanhusta on se, että vanhus antaa tileihinsä käyttöoikeuden ja suomi.fi -palvelussa valtuudet hoitaa asioitaan. Suomi.fi:ssä on lista ja voi valita tarpeelliset asiat, kuten Kela, verot, ajoneuvot, kiinteistöt, yritykset, sijoitukset, terveydenhoito jne. ja jättää pois ne mitä ei tarvita.
Pankkiasiat on tehty aivan h3lvetin vaikeiksi hoitaa toisen puolesta, joten varautukaa ajoissa!!! Vaikka olisi aktiivisena edunvalvonta, mikä on tosi järeä keino ja edellyttää lääkärintodistuksen että sen saa vaikka olisi edunvalvontavaltuutus, niin kaikkea ei silti pysty tekemään toisen puolesta!
Monimutkaisin asia on e-laskut. Esim. mulla on käyttöoikeus vanhempani tiliin ja hoidan hänen laskunsa. Mä en silti näe e-laskusopimuksia, jotka hän on itse tehnyt, enkä pysty muokkaamaan niitä, eräpäiviä, summia tai katkaisemaan sopimusta. Näen ne e-laskut, jotka itse olen lisännyt. Tämä on oikeasti tosi hankala juttu, jos asuu kaukana autettavasta! Meille tämä selvisi vasta kun meni vakuutusmaksuja joita ei pitänyt enkä voinut tehdä niille mitään, eikä vanhus itse osannut. Toisen tunnuksilla tilin käyttö on laitonta, se on hyvä muistaa. Näissä on vielä se mutka, että kaikki laskuttajat ei hyväksy sitä, että ihminen jonka nimi ei ole laskussa tekisi e-laskusopimuksia toisen tilille. Mutta se ei käy ilmi, kun teet sitä e-laskusopimusta verkkopankissa. Sen saa tietää vasta kun tulee ekan laskun eräpäivä, kun sitä ei veloitetakaan.
Pankissa ei osata myöskään kertoa kaikkia asioita, vaan ne tulee eteen yllätyksenä. Auttajalla on pakko olla oma pankkitili samassa pankissa kuin autettavalla. OP on pankeista kaikista hankalin, koska jokainen paikallispankki on oma erillinen yrityksensä, suosittelen että vaihdatte ajoissa johonkin kansallisesti yhteneväisesti toimivaan pankkiin.
Ja hoitakaa nämä asiat ennen muistisairauksia jne. Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä tarvita.
Tuossa tilinkäyttöoikeudessa on varmaan se parempi puoli, että jos sille vanhukselle annetaan lopulta vaikka viikko elinaikaa, niin rahoja voi siinä vaiheessa siirtää yhteisellä sopimuksella lasten ja lastenlasten tileille ja säästyy perintöveroilta. Edunvalvonnassa olevan rahoja valvotaan eikä varmasti saa siirtää edunvalvojien tai niiden lasten tilille mitään vaikka ne ois omia jälkeläisiä. Joutuu linnaan tai maksaan suuret korvaukset, jos menee niin tekemään.
Lisää huonoja ja paikkansapitämättömiä neuvoja. Ihan hatustako heitit?
Jos sitä rahaa siirtyy enemmän kuin verottomana saa lahjoittaa, siitä menee joko lahjavero tai perintövero. Perinnönjaossa perintöosuuteen lasketaan omaisuus, joka on siirretty tietyn ajan sisällä ennen kuolemaa. Muistaakseni pari vuotta oli se aika, en mene vannomaan. Veroa joutuu joka tapauksessa maksamaan, ja yleensä lahjavero on isompi kuin perintövero, joten ihan turhaa kikkailua, josta joutuu parhaassa tapauksessa vaikeuksiin kun näkyy kilometrin päähän että tarkoituksena on verojen välttely.
No ainakin ennen sitä paria vuotta ennen kuolemaa saa siirtää ilman veroja useita tuhansia euroja. Edunvalvojina toimivien lasten tilille ei varmasti saa siirtää yhtään mitään. Siinä on ihan erilainen ja paljon tarkempi valvomisprosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Niin jotkut iloisia että valtio saa enemmän veroja, kuten sinä ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras, kevyin ja helpoin tapa auttaa vanhusta on se, että vanhus antaa tileihinsä käyttöoikeuden ja suomi.fi -palvelussa valtuudet hoitaa asioitaan. Suomi.fi:ssä on lista ja voi valita tarpeelliset asiat, kuten Kela, verot, ajoneuvot, kiinteistöt, yritykset, sijoitukset, terveydenhoito jne. ja jättää pois ne mitä ei tarvita.
Pankkiasiat on tehty aivan h3lvetin vaikeiksi hoitaa toisen puolesta, joten varautukaa ajoissa!!! Vaikka olisi aktiivisena edunvalvonta, mikä on tosi järeä keino ja edellyttää lääkärintodistuksen että sen saa vaikka olisi edunvalvontavaltuutus, niin kaikkea ei silti pysty tekemään toisen puolesta!
Monimutkaisin asia on e-laskut. Esim. mulla on käyttöoikeus vanhempani tiliin ja hoidan hänen laskunsa. Mä en silti näe e-laskusopimuksia, jotka hän on itse tehnyt, enkä pysty muokkaamaan niitä, eräpäiviä, summia tai katkaisemaan sopimusta. Näen ne e-laskut, jotka itse olen lisännyt. Tämä on oikeasti tosi hankala juttu, jos asuu kaukana autettavasta! Meille tämä selvisi vasta kun meni vakuutusmaksuja joita ei pitänyt enkä voinut tehdä niille mitään, eikä vanhus itse osannut. Toisen tunnuksilla tilin käyttö on laitonta, se on hyvä muistaa. Näissä on vielä se mutka, että kaikki laskuttajat ei hyväksy sitä, että ihminen jonka nimi ei ole laskussa tekisi e-laskusopimuksia toisen tilille. Mutta se ei käy ilmi, kun teet sitä e-laskusopimusta verkkopankissa. Sen saa tietää vasta kun tulee ekan laskun eräpäivä, kun sitä ei veloitetakaan.
Pankissa ei osata myöskään kertoa kaikkia asioita, vaan ne tulee eteen yllätyksenä. Auttajalla on pakko olla oma pankkitili samassa pankissa kuin autettavalla. OP on pankeista kaikista hankalin, koska jokainen paikallispankki on oma erillinen yrityksensä, suosittelen että vaihdatte ajoissa johonkin kansallisesti yhteneväisesti toimivaan pankkiin.
Ja hoitakaa nämä asiat ennen muistisairauksia jne. Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä tarvita.
Tuossa tilinkäyttöoikeudessa on varmaan se parempi puoli, että jos sille vanhukselle annetaan lopulta vaikka viikko elinaikaa, niin rahoja voi siinä vaiheessa siirtää yhteisellä sopimuksella lasten ja lastenlasten tileille ja säästyy perintöveroilta. Edunvalvonnassa olevan rahoja valvotaan eikä varmasti saa siirtää edunvalvojien tai niiden lasten tilille mitään vaikka ne ois omia jälkeläisiä. Joutuu linnaan tai maksaan suuret korvaukset, jos menee niin tekemään.
Lisää huonoja ja paikkansapitämättömiä neuvoja. Ihan hatustako heitit?
Jos sitä rahaa siirtyy enemmän kuin verottomana saa lahjoittaa, siitä menee joko lahjavero tai perintövero. Perinnönjaossa perintöosuuteen lasketaan omaisuus, joka on siirretty tietyn ajan sisällä ennen kuolemaa. Muistaakseni pari vuotta oli se aika, en mene vannomaan. Veroa joutuu joka tapauksessa maksamaan, ja yleensä lahjavero on isompi kuin perintövero, joten ihan turhaa kikkailua, josta joutuu parhaassa tapauksessa vaikeuksiin kun näkyy kilometrin päähän että tarkoituksena on verojen välttely.
No ainakin ennen sitä paria vuotta ennen kuolemaa saa siirtää ilman veroja useita tuhansia euroja. Edunvalvojina toimivien lasten tilille ei varmasti saa siirtää yhtään mitään. Siinä on ihan erilainen ja paljon tarkempi valvomisprosessi.
Mikä niissä veroissa pelottaa? Ei ne niin valtavat ole. Periaate on, että lapsilla ei ole oikeutta vanhempiensa rahoihin, ja hyvä periaate onkin. Jokainen myös maksaa verot rahoistaan, sai ne sitten millä tavalla ja mistä lähteestä tahansa. Hyvä asia sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Niin jotkut iloisia että valtio saa enemmän veroja, kuten sinä ilmeisesti.
Jokaisen kuuluu noudattaa lakia, jopa sinun. Sinulla ei ole oikeutta vanhempiesi rahoihin, ne ovat heidän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras, kevyin ja helpoin tapa auttaa vanhusta on se, että vanhus antaa tileihinsä käyttöoikeuden ja suomi.fi -palvelussa valtuudet hoitaa asioitaan. Suomi.fi:ssä on lista ja voi valita tarpeelliset asiat, kuten Kela, verot, ajoneuvot, kiinteistöt, yritykset, sijoitukset, terveydenhoito jne. ja jättää pois ne mitä ei tarvita.
Pankkiasiat on tehty aivan h3lvetin vaikeiksi hoitaa toisen puolesta, joten varautukaa ajoissa!!! Vaikka olisi aktiivisena edunvalvonta, mikä on tosi järeä keino ja edellyttää lääkärintodistuksen että sen saa vaikka olisi edunvalvontavaltuutus, niin kaikkea ei silti pysty tekemään toisen puolesta!
Monimutkaisin asia on e-laskut. Esim. mulla on käyttöoikeus vanhempani tiliin ja hoidan hänen laskunsa. Mä en silti näe e-laskusopimuksia, jotka hän on itse tehnyt, enkä pysty muokkaamaan niitä, eräpäiviä, summia tai katkaisemaan sopimusta. Näen ne e-laskut, jotka itse olen lisännyt. Tämä on oikeasti tosi hankala juttu, jos asuu kaukana autettavasta! Meille tämä selvisi vasta kun meni vakuutusmaksuja joita ei pitänyt enkä voinut tehdä niille mitään, eikä vanhus itse osannut. Toisen tunnuksilla tilin käyttö on laitonta, se on hyvä muistaa. Näissä on vielä se mutka, että kaikki laskuttajat ei hyväksy sitä, että ihminen jonka nimi ei ole laskussa tekisi e-laskusopimuksia toisen tilille. Mutta se ei käy ilmi, kun teet sitä e-laskusopimusta verkkopankissa. Sen saa tietää vasta kun tulee ekan laskun eräpäivä, kun sitä ei veloitetakaan.
Pankissa ei osata myöskään kertoa kaikkia asioita, vaan ne tulee eteen yllätyksenä. Auttajalla on pakko olla oma pankkitili samassa pankissa kuin autettavalla. OP on pankeista kaikista hankalin, koska jokainen paikallispankki on oma erillinen yrityksensä, suosittelen että vaihdatte ajoissa johonkin kansallisesti yhteneväisesti toimivaan pankkiin.
Ja hoitakaa nämä asiat ennen muistisairauksia jne. Edunvalvontavaltuutusta ei välttämättä tarvita.
Tuossa tilinkäyttöoikeudessa on varmaan se parempi puoli, että jos sille vanhukselle annetaan lopulta vaikka viikko elinaikaa, niin rahoja voi siinä vaiheessa siirtää yhteisellä sopimuksella lasten ja lastenlasten tileille ja säästyy perintöveroilta. Edunvalvonnassa olevan rahoja valvotaan eikä varmasti saa siirtää edunvalvojien tai niiden lasten tilille mitään vaikka ne ois omia jälkeläisiä. Joutuu linnaan tai maksaan suuret korvaukset, jos menee niin tekemään.
Lisää huonoja ja paikkansapitämättömiä neuvoja. Ihan hatustako heitit?
Jos sitä rahaa siirtyy enemmän kuin verottomana saa lahjoittaa, siitä menee joko lahjavero tai perintövero. Perinnönjaossa perintöosuuteen lasketaan omaisuus, joka on siirretty tietyn ajan sisällä ennen kuolemaa. Muistaakseni pari vuotta oli se aika, en mene vannomaan. Veroa joutuu joka tapauksessa maksamaan, ja yleensä lahjavero on isompi kuin perintövero, joten ihan turhaa kikkailua, josta joutuu parhaassa tapauksessa vaikeuksiin kun näkyy kilometrin päähän että tarkoituksena on verojen välttely.
No ainakin ennen sitä paria vuotta ennen kuolemaa saa siirtää ilman veroja useita tuhansia euroja. Edunvalvojina toimivien lasten tilille ei varmasti saa siirtää yhtään mitään. Siinä on ihan erilainen ja paljon tarkempi valvomisprosessi.
4999 euroa saa siirtää ilman veroja joka kolmas vuosi. Siis lapselle tai kelle tahansa. Edunvalvojille ei varmasti, koska siinähän katsotaan ettei tilinhaltija ole enää itse kykenevä tekemään päätöksiä eli siirto katsotaan että edunvalvoja on itse siirtänyt omasta päätöksestään omalle tililleen rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Niin jotkut iloisia että valtio saa enemmän veroja, kuten sinä ilmeisesti.
Jokaisen kuuluu noudattaa lakia, jopa sinun. Sinulla ei ole oikeutta vanhempiesi rahoihin, ne ovat heidän.
Mikä oikeus valtiolla sitten on mun vanhempien itse tienaamiin rahoihin? Ei mitään oikeutta. Niistä on jo verot aikoinaan maksettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Niin jotkut iloisia että valtio saa enemmän veroja, kuten sinä ilmeisesti.
Jokaisen kuuluu noudattaa lakia, jopa sinun. Sinulla ei ole oikeutta vanhempiesi rahoihin, ne ovat heidän.
Mikä oikeus valtiolla sitten on mun vanhempien itse tienaamiin rahoihin? Ei mitään oikeutta. Niistä on jo verot aikoinaan maksettu.
Aika kauas karkaat nyt aiheesta. Tuo sinun argumentti on monesti toistettu, mutta aivan järjetön. Niin kuin jo sanoin, jokainen maksaa verot saamistaan rahoista, saipa ne mistä tahansa. Vanhempasi maksaa verot omista tuloistaan, sinä omistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvittäkää itsellenne, mitä tarkoittaa edunvalvonta. On aika iso prosessi laittaa vanhus edunvalvontaan. Ei sitä niin vain tehdä, vaikka vanhus itsekin sitä haluaisi.
Eikä syyksi kelpaa esim. se, että vanhus jakaa rahojaan vaikka kenelle, ne ovat hänen rahojaan. Itsemääräämisoikeus on todella suuri, vaikka ihminen olisikin dementoitunut tai hänellä olisi joku muu harkintakykyä vaikeuttava sairaus.
Edunvalvonta tarkoittaa mm sitä, että edunvalvoja hoitaa KAIKKI vanhuksen ostokset, kerää kuitit ja raportoi ne kerran kuukaudessa edunvalvontavirastolle. Myös ruokalaskut, vaatteet ym. Kaikkien lähiomaisten pitää hyväksyä se edunvalvojan valinta, ellei haluta sitten virallista edunvalvojaa.
Lääkärin todistuksia tarvitaan myös. Ei ketään panna sen takia edunvalvontaan, ettei hän osaa käyttää kännykkää maksamiseen.
Pitäisi olla vähän kevyempi järjestelmä kuin edunvalvonta esim. raha-asioiden hoitoon. Nythän ne käytönnössä hoidetaan niin, että joku perheessä käyttää vanhuksen pankkikorttia ja nostaa hänelle käteistä rahaa ym, joissa on usein vaara, että rahoja voi mennä myös oman vaivannäön palkitsemiseen.
Raha-asioiden hoitoon kannattaa ilman muuta ottaa vanhukselta valtakirja ajoissa. Tai vissiin pankissa voi tehdä vaikka tilinkäyttöoikeussopimuksen.
Miksi kirjoitat asiasta, josta et tiedä mitään? Oikeasti raportti tehdään kerran vuodessa. Silloinkaan ei tarvita ensimmäistäkään kuittia päämiehen käyttövaroista. Se riittää, että hän on saanut ne käyttöönsä. Kaikista muista maksuista kuten ruokakaupan laskusta jää tosite tiliotteelle, ja se riittää.
Tiedän, olen tehnyt sitä.
Kevyempi vaihtoehto on tilinkäyttöoikeus valtakirjalla. Jos se toimii, ei aina edunvalvontaa määrätä.
Ei tarvii edes kerran vuodessa tehdä sitä raporttia, jos niin ei erikseen määrätä edunvalvontavaltakirjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite oon luullut että homma menee niin, että jos vanhempi saa vaikka Alzheimerin tai aivoinfarktin eikä kykene hoitamaan asioitaan enää, niin lapsista tulee automaattisesti niiden asioiden hoitajia. Onkohan se ennen mennyt niin? Luulin että tuollaiset edunvalvontavaltuutukset on vaan sellaisille, jotka haluaa määrätä jonkun muun kuin oman lapsen hoitamaan asioitaan.
Paljon yksinkertaisempaa ois ainakin. Lapsethan ne rahat kuitenkin lopulta perii. Mutta valtio haluaa pitää rahoistaan kiinni. Muutenhan se lapsi saattais ne humputella johonkin juuri ennen vanhemman kuolemaa ja valtiolla jäis verot saamatta.
Tämän viestin perusteella on kyllä erinomaista, että lapsilla ei ole automaattisesti oikeutta vanhempiensa rahoihin. Ne rahat on niiden vanhempien, ei lapsilla ole oikeutta tehdä niillä mitään veroja välttääkseen. Lapset ei aina peri koko omaisuutta vaan vain lakiosuuden.
Niin jotkut iloisia että valtio saa enemmän veroja, kuten sinä ilmeisesti.
Jokaisen kuuluu noudattaa lakia, jopa sinun. Sinulla ei ole oikeutta vanhempiesi rahoihin, ne ovat heidän.
Mikä oikeus valtiolla sitten on mun vanhempien itse tienaamiin rahoihin? Ei mitään oikeutta. Niistä on jo verot aikoinaan maksettu.
Monet kiertääkin tuota ja maksattaa vielä keski-ikäisenäkin vanhemmillaan omat laskunsa. Siitä ei mene perintöveroja.
Ehdottomasti suosittelen edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Itse olin aikoinani ennen oman toimiston perustamista (reippaasti yli 10 v sitten) Hgin kaupungin yleinen edunvalvoja. Meitä oli silloin muistaakseni 8 vai 9 edunvalvojaa. Jokaisella meistä oli lähes 800 päämiestä..... En luulen, että ei tilanne ole paljoa helpottanut.
Voi hyvin arvata, ettei siinä kovinkaan yksilöllistä palvelua voinut tarvita.
Paljon parempi, että valtuutettuna toimii henkilö, joka tuntee päämiehen ja tietää tämän yksilölliset tarpeet.
asianajaja
Siis luulenpa, että tilanne ei ole paljoa helpottanut.
asianajaja
Miksi kirjoitat asiasta, josta et tiedä mitään? Oikeasti raportti tehdään kerran vuodessa. Silloinkaan ei tarvita ensimmäistäkään kuittia päämiehen käyttövaroista. Se riittää, että hän on saanut ne käyttöönsä. Kaikista muista maksuista kuten ruokakaupan laskusta jää tosite tiliotteelle, ja se riittää.
Tiedän, olen tehnyt sitä.
Kevyempi vaihtoehto on tilinkäyttöoikeus valtakirjalla. Jos se toimii, ei aina edunvalvontaa määrätä.