Kampaajakäynnin "suorittaminen" -sosiaalinen ahdistus
Miksi kampaajalla, hierojalla, kosmetologilla yms. käynti ahdistaa mua? Tuntuu, että siellä pitäisi osata jutella työntekijän kanssa mukavia ja olla jotenkin kiva asiakas. Mieluiten istuisin hiljaa ja vaikka lukisin kirjaa, mutta pelkään, että olen sitten ihan juntti mölli, joka ei osaa käyttäytyä. Siispä tunnen vastuuta siitä, että leppoisa small talk pysyy yllä ja samalla mua uuvuttaa. Länsimaisen ihmisen ahdinko??!
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Tässä business-idea jollekin. Introverttikampaamo, jossa kampaaja lupaa olla hölisemättä koko palvelun ajan.
Loistava idea! "Hiljaisuuden kampaamo", jossa ainoa keskustelu käydään alussa, kun sovitaan työstä. Lopuksi peukku ylös tai alas. Ei tarvii keksiä mitään teennäistä, jolla kehua lopputulosta tyyliin kylläpä tuli kiva tai ihana muutos tai jotain muuta päälleliimattua skeidaa.
Joissain kampaamoissa voi valita hiljaisen palvelun.
Teeskentele kuulovammaa. Ehkä vähän epäkorrektia, mutta voisi toimia isossa kaupungissa, jossa ei ole pelkoa törmätä kampaajaan lasten päiväkodissa tai vanhempainillassa.
Itse ainakin alan läräämään lehteä heti, kun on saatu pakollinen suunnitteluvaihe ohi. Useimmat kampaajat kyllä ymmärtävät pointin, eivätkä sen jälkeen hölise turhia. Kuormittavaa se silti on introvertille ja sosiaalisesti ahdistuneelle!
Voi sanoa kampaajalle, hierojalle että nyt olen hoidon aikana ihan hiljaa , omiin ajatuksiin vaipuneena. Olen tehnyt niin joskus väsyneenä. Toimii .Yleensä on kiva rupatella niitä näitä.
Onneksi olen löytänyt kampaajan, joka osaa lukea asiakasta. Alun nopean small talkin ja suunnittelun jälkeen saan rauhassa lukea lehtiä. Jokunen lause tulee lisäksi vaihdettua 2 h kestävän käynnin aikana mutta siinäpä se.
Minä selaan puhelinta enkä juurikaan puhu mitään enkä koe tuosta mitään huonoa omaatuntoa. Ystävällinen kuitenkin olen.
Olen sosiaalinen, mutta kaipaan hiljaisuutta meluisan työpäivän jälkeen. Pakollisten alkulöpinöiden jälkeen sekä minä että kampaaja saamme rauhan keskittyä. Alan lukea lehteä (korona-aikana ei ollut lehtiä, jolloin luin kännykästä uutisia).
Vielä on hakusessa hieroja, joka ymmärtäisi hiljaisuuden tarpeen. Siinä makuuasennossa on näet hankala alkaa lukea. :D
Vierailija kirjoitti:
Joissain kampaamoissa voi valita hiljaisen palvelun.
Missä tällaisia kampaamoja on, ei ole tullut vastaan? Kuulostaa ihanan rentouttavalta.
Kampaamoissa on usein vielä meteli ja hälinä, kun kaikki laitteet ulisee ja taustalla vielö pölöttää/ soi joku hemmetin radio😨
Siinä sitten kampaaja vielä yrittää olla "mukava" ja kyselee ummet lammet, ettei asiakkaalla olis tylsää - voi huoh.
Joo, mulla sama ongelma. Ahdistaa myös istua mm. luennoilla, jos sattuu luennoitsijan näköpiiriin...
"Oma" parturi ei onneksi juurikaan juttele. Toki kyselee mitä haen, miten olen pitänyt hiuksia, kertoo mitä meinaa tehdä jne. mutta ei ole vielä ainakaan yrittänyt mitään small talkia vääntää.
Istun yleensä silmät kiinni, tiedä sitten auttaako tiedostamaan että yritän rentoutua.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin alan läräämään lehteä heti, kun on saatu pakollinen suunnitteluvaihe ohi. Useimmat kampaajat kyllä ymmärtävät pointin, eivätkä sen jälkeen hölise turhia. Kuormittavaa se silti on introvertille ja sosiaalisesti ahdistuneelle!
Odota kunnes introverttiys menee pois muodista. Nythän se on in.
Onneksi en ole nainen niin parturikäynti kestää kymmenen minuuttia:D
Vierailija kirjoitti:
Minä selaan puhelinta enkä juurikaan puhu mitään enkä koe tuosta mitään huonoa omaatuntoa. Ystävällinen kuitenkin olen.
V..,u miten noloa olla nenä puhelimessa kiinni aikuisella ihmisellä
Jep. Ja mä kun nautin siitä että mun hiuksiin ja päähän kosketaan. Se on niin rentouttavaa, mutta velvollisuuden tunto kampaajan kanssa höpöttelystä pilaa kokemuksen. Toisaalta voisi olla mukavakin kuunnella, jos kampaaja puhuisi jotain hiuksiin liittyviä hoito-ohjeita tai muita vinkkejä. Mutta ainakin mun kohdalle on osunut sellaisia, jotka utelevat missä olen töissä, mitäs tein perheen kanssa lomalla jne.
Mä en juttele kampaajien kanssa mitään, tietysti jos kysyy jotain niin vastaan mahdollisimman lyhyesti. Käyn aina eri paikassa eikä ne kyllä yleensä pahemmin mitään puhu. Mulla on sosiaalisten tilanteiden kammo, mutta onneksi käyn vain kerran vuodessa kampaajalla ja tsemppaamalla jotenkin selviän niistä. Hieronnat, kosmetologit sun muut on luojan kiitos vapaaehtoisia eli ei mulle kiitos niitä ikinä.
Ei sun tarvitse jutella ellet halua. Ilmaiset vain tahtosi selkeästi ja pyydät vaikka jotain lukemista.
Mm. tämän vuoksi vältän kampaamoissa käyntejä. Hiusten latvoja on joskus kotiparturissakin naksittu ja hiusväriä itse laitettu. Kampaajalle kun menee, niin höpöttää koko ajan ja olisi pakko olla sosiaalinen, vaikka ei aina jaksaisi. On ollut myös näitä, jotka arvostelee hiuksia (vaikka omasta mielestä hyvännäköiset, saa näistä kehuja muilta ihmisiltä eli tuskimpa niin kamalat). Käynnin pitäisi olla miellyttävä. Ei sitä esim. hammaslääkärissäkään jaksa kuunnella jos jotain höpötetään saati jos joku arvostelee, että ompa sinulla nyt vähän kellertävät hampaat ja kamala tähän on hammaskiveäkin tullut, ja tuo rivistö on kyllä nyt vähän vino, että kyllä on ruman näköiset hampaat. Todella mukava asiakaskohtaaminen ja sellainen, että tulen uusiksikin?!
Tässä business-idea jollekin. Introverttikampaamo, jossa kampaaja lupaa olla hölisemättä koko palvelun ajan.