Lue keskustelun säännöt.
Oletko asunut syntymästäsi asti samalla paikkakunnalla?
12.02.2023 |
Miltä se tuntuu, jos ihminen on jämähtänyt asumaan koko ikänsä samassa kunnassa, missä on syntynytkin?
Onko koskaan tuntunut siltä, että on menettänyt ns. jotain, jos ja kun ei ole tarvinnut ikinä muuttaa mihinkään muualle, ei työn, ei opiskelujen, eikä parisuhteen takia mihinkään kotipaikkakunnaltaan??
Kommentit (136)
Olin 10v, kun muutimme isäpuoleni työn perässä pk-seudulle kauniista järvimaisemista ja tänne olen jämähtänyt, koska tapasin mieheni hyvin nuorena ja hän ei täältä ikinä ole halunnut, eikä halua, lähteä, hän on syntyjään täältä.
Nyt 40+ iässä olen alkanut kaivata koko ajan enemmän ja enemmän "omiin sielunmaisemiini", mutta ei hyvältä näytä sen suhteen😢.
Leevien Pohjois-Karjala saa hanat aukeamaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Olen paluumuuttaja 40v jälkeen ja osa lapsuuden kavereista on asunut samalla paikkakunnalla ikänsä.
Jotenkin sen huomaa heti, ovat hyvin rajoitteisia ja tarkastelevat maailmaa pienin silmin, joka näkyy keskusteluissa. Ehkä turvallisuus on heille tärkeämpi, kuin seikkailut ja uudet asiat.
Lapsuudenystävä ei ole muuttanut pois, mutta hän on kyllä matkustanut paljon ja seuraa maailmanasioita.
Olen muuttanut töiden ja parisuhteen perässä Helsinkiin. Nyt eron, uuden kumppanin, naimisiinmenon ja lapsen saannin jälkeen olen alkanut kaipailemaan takaisin kotipaikkakunnalle.
Siellä olisi vanhemmat, sisko perheineen ja läheisimmät ystävät.
Miehellä vaan ei ole siellä kavereita eikä työtä niin hankala lähteä. Minä saisin omalta alalta töitä mistä vaan.
Olen jämähtänyt enkä ole tiennytkään että kaikkien pitäisi kulkea ympäriinsä ja ämpäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun. Enkä ole menettänyt mitään.
N42.
Et tiedä, koska et ole asunut muualla
Minulla on täällä kaikki mitä tarvitsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun. Enkä ole menettänyt mitään.
N42.
Et tiedä, koska et ole asunut muualla
Minulla on täällä kaikki mitä tarvitsen.
Niin. Ymmärrän hyvin, ettei porukat muuta, jos tosiaan on kaikki mitä tarvitsee. Ei sitä kannata muuttaa muuttamisen ilosta. Itse olen muuttanut, mutta mulla ei ollut kaikkea mitä tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisinpa. Synnyin ihanassa, kauniissa rannikkokaupungissa. Vanhempani olivat sinne muuttaneet, joten mitään suurempaa yhteisöä siellä meillä ei ollut, mutta ystäviä kyllä. Vanhempien erotessa muutimme kauas pk-seudun kehyskuntiin (vaihteli), missä toki viihdyin ok kun sain kavereita. Muutin sitten opintojen vuoksi kuivaan sisämaakaupunkiin enkä ole ikinä viihtynyt yhtä hyvin. Tuli sitten tavattua mies ja perustettua perhe täällä ja kun vanhempanikin muuttivat perässä niin en kehtaa lähteä. Jonain päivänä hankin pienen vapaa-ajanasunnon rannikolta, enää max 2 v odotettava.
Ovatko vanhempasi palanneet yhteen vai kumpikin halusi vain muuttaa samalle paikkakunnalle sinun kanssa?
Eivät ole palanneet yhteen, mutta toinen muutti viereiseen kaupunkiin kumppaninsa luo (ollakseen myös meitä lähempänä) muutava vuosi sitten. Toinen ihan kivenheiton päähän viime vuonna jäädessään eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut monilla eri paikkakunnilla, myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Tuntuisi oudolta jos olisi koko ikänsä asunut samalla paikkakunnalla. En osaa eläytyä ajatukseen.
Suurimmilla osalla ei ole mitään mahdollisuutta asua samalla paikkakunnalla syntymästä asti, jos ei ole sattunut syntymään pk-seudulle tai isompaan kaupunkiin, vaan on jouduttu lähtemään opiskelun ja työn perässä muualle.
Ja oma lukunsa on maaseutu, jossa yksi perillinen sai tilan tai talon käyttöönsä ja jumittautui sinne, kun muut joutuivat luopumaan perinnöstään yhden hyväksi ja joutuivat opiskelun tai leivän perässä muuttamaan ympäri Suomea. Edelleenkin tapahtuu näitä sukupolven vaihdoksia ja lapsia kohdellaan epätasa-arvoisesti, erityisesti tyttöjä, eikä siinä ole valinnan mahdollisuuksia, asuuko synnyinseudulla vai onko pakko muuttaa muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Kyse pienestä paikkakunnasta, joka kuntaliitoksella liitetty isompaan kaupunkiin. Onhan se ehkä joidenkin mielestä säälittävää. Itse en sitä mieti niin, mun elämä on vaan mennyt näin. Joskus käväisee mielessä, et oishan sitä voinut muuttaa aikainaan, niin kuin suurin osa kavereistakin. Mut oisko elämä erilaista, ei voi tietää. Mut ei musta isoon kaupunkiin ole asumaan. Saman kylän pojan kanssa aikoinaan aloin seurustelemaan, opiskeltiin ja saatiin täältä työpaikat ja ostettiin talo, perustettiin perhe. Vielä samalla kokoonpanolla asutaan täällä 22v jälkeen.
En usko, että omat lapset tänne jäävät. Enkä pidä mahdottomana ajatusta, että eläkepäivillä muuttaisi lähemmäs lapsia, missä sitten ikinä asuvatkaan ja heille ok.
Helsinkiläiset eivät muuta muualle. Heidän ei tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on aloittajan mielestä jämähtämistä?
On se tietyllä tavalla ns. "juurilleen jämähtämistä" asua koko elämänsä samalla paikkakunnalla, mihin on aikoinaan syntynytkin. Toisaalta ihmiselle tekee hyvää asua elämänsä aikana kaukana synnyinpaikaltaan, sillä ihmiset ovat kuitenkin erilaisia jo puhumansa murteen takia. Jos koko ikänsä asuu samalla paikkakunnalla, niin jopa asennoituminen muualta muuttaneisiin ihmisiin voi olla jollain tavalla kompleksinen.
Itse olen asunut muuallakin kuin syntymäkunnassani, ja muuttanut monellekin paikkakunnalle monien vuosien ajaksi, ja nytkin asun muualla kuin siellä, missä olen syntynyt ja viettänyt alkuosan elämästäni, ja sekään paikkakunta ei ollut oman sukuni eli omien vanhempieni syntymäpaikkakunta.Kaveri asuu paikkakunnalla, jossa käy paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia turisteja. Kaikenlaista murretta ja kieliä kuulee sillä paikkakunnalla eikä tarvitse lähteä muualle niitä kuuntelemaan.
Itsellä on tuollainen lähtökohta lapsuuskodista, mutta olen asunut eri paikkakunnilla, myös ulkomailla. Kuulin eri murteita ja eri kieliä lapsena- ja näin niin paljon erilaisia ihmisiä ympäri maailmaa jo syntymästäni asti, että Helsinki tuntui aika juntilta paikalta. Älkää suuttuko.
(Asuin sielläkin monta vuotta.)
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset eivät muuta muualle. Heidän ei tarvitse.
Monelle helsinkiläiselle saattaisi tehdä ihan hyvää käväistä asumassa muuallakin. Vois kokeilla Suomessa vähintään paria muutakin paikkaa eri ilmansuunnilla ja kaukana toisistaan, sekä asua ulkomaillakin. Maailmankuva ja ihmiskäsitys avartuisi. No, kaikki helsinkiläiset eivät ole juntteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset eivät muuta muualle. Heidän ei tarvitse.
Monelle helsinkiläiselle saattaisi tehdä ihan hyvää käväistä asumassa muuallakin. Vois kokeilla Suomessa vähintään paria muutakin paikkaa eri ilmansuunnilla ja kaukana toisistaan, sekä asua ulkomaillakin. Maailmankuva ja ihmiskäsitys avartuisi. No, kaikki helsinkiläiset eivät ole juntteja.
Arvostan tosi paljon Suomen luontoa. Olen viihtynyt kaikkialla missä olen asunut, mutta villi luonto on minun juttuni. Pitää olla elämyksiä kauneutta ja väljyyttä. Joko sellainen ympäristö, tai suuri kaupunki.
sama
Parikymppisenä olin asunut jo kuudella paikkakunnalla. Syntymäkaupungistani en mitään muista kun olin vain 3kk kun muutimme pois.
Nuorena tuli ajelehdittua siellä sun täällä ja sitten 21-vuotiaana tulin työpaikan perässä Helsinkiin. Nyt täällä vierähtänyt jo 34 vuotta. Pois en lähde, viihdyn erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset eivät muuta muualle. Heidän ei tarvitse.
Monelle helsinkiläiselle saattaisi tehdä ihan hyvää käväistä asumassa muuallakin. Vois kokeilla Suomessa vähintään paria muutakin paikkaa eri ilmansuunnilla ja kaukana toisistaan, sekä asua ulkomaillakin. Maailmankuva ja ihmiskäsitys avartuisi. No, kaikki helsinkiläiset eivät ole juntteja.
Tuota kokeilua estää se, että monella pienellä paikkakunnalla on pakko ostaa se talo. Tulee aika kallis kokeilu, jos tai kun ei saa sitä sitten seuraavalle enää kaupan. Vuokra-asuntokanta ei ole maalaiskunnissa mikään kovin kummoinen.
Ulkomaat voi olla enemmän ok varsinkin, jos ymmärtää laittaa asuntonsa Helsingissä vuokralle siksi aikaa eikä myy kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset eivät muuta muualle. Heidän ei tarvitse.
Monelle helsinkiläiselle saattaisi tehdä ihan hyvää käväistä asumassa muuallakin. Vois kokeilla Suomessa vähintään paria muutakin paikkaa eri ilmansuunnilla ja kaukana toisistaan, sekä asua ulkomaillakin. Maailmankuva ja ihmiskäsitys avartuisi. No, kaikki helsinkiläiset eivät ole juntteja.
Arvostan tosi paljon Suomen luontoa. Olen viihtynyt kaikkialla missä olen asunut, mutta villi luonto on minun juttuni. Pitää olla elämyksiä kauneutta ja väljyyttä. Joko sellainen ympäristö, tai suuri kaupunki.
sama
Suomessa on kaunis saaristo ja isoimmista kaupungeista suurin osa on meren rannalla, josta sinne on pääsy erilaisilla yhteysaluksilla. Tämä puoli luonnosta on se mielenkiintoinen ja monipuolinen itselleni. Toisena sitten kansallispuistot ja muu luonnon virkistyskäyttö.
Kaikilla pikkupaikkakunnilla ei itsestään selvästi ole yhtä hienoja mahdollisuuksia luontoelämyksiin tai niihin pääseminen on hankalaa, vaatii omatoimisuutta ja vaikka omaa venettä. Myöskään jotkut avohakatut ja moneen kertaan uusitut talousmetsät eivät ole yhtä hieno näkymä kuin suojellut luontokohteet, joihin pääsee kaupunkiliikenteen bussilla polun päähän.
Monet muuttajat jäävät vähän irrallisiksi. Suurin osa sukulaisista on tullut tänne muualta, ja aina ajattelen miten outoa on lähteä kokonaan juuriltaan. Vaikka ovatkin hyvin pärjänneet ja saaneet ystäviä. No, jotkut eivät ole viihtyneet kotiseudulla.
Olen muuttanut elämäni aikana n.30 kertaa, paikkakuntia noin 10, maita 2. Kouluaikana kävin 7 eri koulua. Nyt olen palannut takaisin lappiin reilun 20 pk-seudulla vietetyn vuoden jälkeen. Ja vieläkään en tiedä mihin tie vielä vie.
En. Olen paluumuuttaja 40v jälkeen ja osa lapsuuden kavereista on asunut samalla paikkakunnalla ikänsä.
Jotenkin sen huomaa heti, ovat hyvin rajoitteisia ja tarkastelevat maailmaa pienin silmin, joka näkyy keskusteluissa. Ehkä turvallisuus on heille tärkeämpi, kuin seikkailut ja uudet asiat.