Subjektiivista päivähoito-oikeutta " väärinkäyttävä" äiti vastaa hetken aikaa kysymyksiin

Sen vuoksi on oikein hoidatata lapsenne muualla?

Kannattaisi ehkä harkita noita hoito- ja tukiverkkoasioita ENNEN niiden lasten tekoa. Ja miehesi on syytä laittaa arvojärjestys uusiksi.

Kannattaa myös huolehtia siitä ehkäisystä jos ei halua enää lisää lapsia!

Tiedän jo nyt, että voin olla vain vuoden kotona toisen lapsen kanssa. Eli olen jo nyt miettinyt, että ratkaisevaa tulee olemaan, voiko molemmat lapset jatkaa samassa paikassa. Jos ei, voisi lapsi olla ehkä kotona.



Oikeasti en olisi edes " väärinkäyttäjä" , koska teen sen luontoista työtä, että tiedän jo nyt, että joudun tekemään työasioita myös äitiyslomalla. Eli jos vanhempi lapsi jatkaa hoidossa, se on siksi että vauvan päiväunien aikaan äiti tekee töitä.



Ja tästä herääkin ajatus, että eiköhän useimpien " virikelapsen" kotioloista löydy selitys tilanteelle, mikä ei ulospäin näy?! Äiti opiskelee? Äiti sairastelee? Isä sairastelee? Lapsi tarvitsee sosiaalisia kontakteja? Äiti hoitaa myös iäkkäitä vanhempiaan, ei vain lapsiaan?

Äiti pyörittää äitiyslomallaankin yritystä?



Jos on niin ikävä tilanne, että äiti vain hylkää 1,5 vuotiaan vauvan, kun taloon tulee uusi vauva, niin minusta se kertoo lähinnä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta eli menee kohtaan äiti sairastaa.

Hoitaja iltapäivisin ulkoiluttamaan lapsia niin saisit nukkua tai/ja iltapäivällä/iltaisin innokas teini naapurustosta leikkimään lasten kanssa pariksi tunniksi.



Kuten Dr. Phil sanoisi, kannattaisiko ajatella miehen työmäärän vähentämistä. Vähemmän rahaa mutta virkeämpi äiti. Elämä on täynnä vaihtoehtoja.

Älä välitä näistä sankariäideistä! Ymmärrän kyllä tilanteesi.



Meillä oli vuosi sitten ihan sama tilanne. Tein kuitenkin ratkaisun, että pidän esikoisen kotona. Nyt jälkikäteen ajateltuna tekisin kuitenkin toisin. Äitiyslomalle jäädessäni en nimittäin vielä tiennyt, kuinka rankka talvi miehelleni töiden puolesta tulee. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olin suurimman osan ajasta yksin kotona. Ilman autoa lähes aina ja huonojen bussiyhteyksien päässä. Meillä tuollainen kahden kolmen päivän hoitoviikko olisi helpottanut arkea kovasti. Hoitopäivien aikaan olisin vaikka päässyt käymään ruokakaupassa, kelassa, verotoimistossa ja muualla asioilla. Tai vaikkapa siivonnut vauvan päiväunien aikaan. Meillä tukiverkostot asuivat kaukana, avointa päiväkotia ei ole eikä esikoisella riittänyt ikä seurakunnan kerhoon.



Nämä täällä arvostelevat äidit ovat vain niitä, joilla vanhemmat ja sisarukset asuvat lähellä ja jotka eivät oikeast ole joutuneet selviytymään yksin. Helppohan se on heittää mukulat mummolle hoitoon ja mennä asioille tai itse rentoutumaan ja lepäämään.

Teen töitä aina silloin kun lapset nukkuvat ja erityisesti illalla kun lapset on nukkumassa ja mieheni kanssa olemme viettäneet parisuhdeaikaa :)

Minusta on uskomatonta, miten ihmiset kuvittelevat tietävänsä toisten elämäntilanteen muutaman yksityiskohdan perusteella.



Ja unohtavat, miten YLEENSÄ ihmiset toimivat kuitenkin lastensa parhaaksi. Ja jos joku ei siihen kykene, hänen lapselleen voi olla hyväksikin olla siellä päivähoidossa.



Kurjaa virikehoito on minusta vain silloin, jos vanhemmat joutuvat valitsemaan sen pakon edessä eli niin, ettei ole muita vaihtoehtoja kuin leikki-ikäisen pito 100% kotona TAI päivähoidossa. Välimuotoja pitäisi kehittää (kunnallista päiväkerhotoimintaa ja osapäivähoitoa) ja varmistaa, että sen päivähoitopaikan saa halutessaan uudelleen siitä tutusta päiväkodista sitten, kun hoito on taas vauvaloman jälkeen tarpeen.

Pari kertaa vuodessa isovanhemmat vierailevat (asuvat monen sadan kilometrin päässä) ja samoin pari kertaa vuodessa käymme siellä ja silloin saan hieman " omaa aikaa" , kun isovanhemmat hoitavat, mutta tuhlaan senkin olemalla perheen kanssa, harvinaista herkkua kun isovanhemmatkin lapsille ovat.



Kyse on aivan oman energian suuntaamisesta sinne mikä on tärkeää. Rakastan lapsiani yli kaiken ja haluan olla heidän kaikessa kehityksessä mukana.

meidän touhukkaan parivuotiaan pph:lle joka päivä ja olen vauvan kanssa kotona. Vauva on terve, mutta ollut huonosti nukkuva (tai paremminkin nukkumaton) ensimmäisen puoli vuotta. Yritän tässä toipua burnoutista kun ei ole miehen lisäksi ketään muuta hoitajaa lapsille (tuli yllätyksenä).

Oletko ajatellut, että kaikkien miehet eivät välttämättä tiedä työstään vielä siinä vaiheessa, kun lapsia hankitaan? Tai osa tekee sellaista työtä, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Tai osa isistä joutuu matkustamaan toisille paikkakunnille tekemään työtä, koska sitä ei omalla paikkakunnalla ole. Ja on olemassa isiä, joilla työ on jatkuvasti liikkuvaa? Jotkut isät taas matkustavat jatkuvasti eivätkä voi itse siihen lainkaan vaikuttaa.



t eräs matkustava äiti

Nykyään vaan on tämä kermaperse sukupolvi jotka ei jaksa tehdä mitään, mutta hei miksi ette saatana osaa sitten ehkäistä tai jaksa käydä abortoimassa? Onko se liikaa vaadittu?



2 haastavan lapsen äiti joka sairastaa vakavaa sairautta ja jolla ei ole luonnollista tukiverkkoa mutta hyvin on selvitty ja rakkaudella pärjätty.



Pienestä ne jotkut väsyy.

Ehkä joissakin tapauksissa ei ole vaihtoehtoa, mutta yleensä on.

Onko pakko alkaa yrittäjäksi tuollaisessa elämäntilanteessa vai voisiko kenties odottaa muutaman vuoden?

Ehkä mies on aina töissä, kun ei halua olla kotona???

t. 42

Vierailija:

Oletko ajatellut, että kaikkien miehet eivät välttämättä tiedä työstään vielä siinä vaiheessa, kun lapsia hankitaan? Tai osa tekee sellaista työtä, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Tai osa isistä joutuu matkustamaan toisille paikkakunnille tekemään työtä, koska sitä ei omalla paikkakunnalla ole. Ja on olemassa isiä, joilla työ on jatkuvasti liikkuvaa? Jotkut isät taas matkustavat jatkuvasti eivätkä voi itse siihen lainkaan vaikuttaa.

t eräs matkustava äiti

Hänellä on oma yritys, menestyväkin sellainen. Ja kuten kaikki tiedämme, yrittäjä on usein naimisissa yrityksensä kanssa.

Me käytimme ehkäisyä. Minulla oli kuparikierukka, tulin raskaaksi siitä huolimatta.

Tukiverkkomme koostuu työssäkäyvistä isovanhemmista, jotka asuvat eri paikkakunnalla (45 km täältä). Mielummin maksan esikoiseni hoidosta kaupungille, kun kuormitan isovanhempia.

ap

Vierailija:

Sen vuoksi on oikein hoidatata lapsenne muualla?

Kannattaisi ehkä harkita noita hoito- ja tukiverkkoasioita ENNEN niiden lasten tekoa. Ja miehesi on syytä laittaa arvojärjestys uusiksi.

Kannattaa myös huolehtia siitä ehkäisystä jos ei halua enää lisää lapsia!

Minäkin jätin matkustelevan työni, koska halusin pyhittää tämän ajan perheelle ja pienille lapsille (siis vaihdoin työpaikkaa sellaiseen, jossa voin vaikuttaa työaikaani). Miehenikin kieltäytyy (!!!) matkatöistä, että saa olla perheensä kanssa kun lapset ovat pieniä.



Ei se ole mistään ylhäältä annettu tuo työn tekeminen tai työssä matkustaminen. Priorisoimistakin voi tehdä ilman kärjistystä joko ura tai sitten perhe. Voi siis olla uraa ennen lapsia ja sen jälkeen kun lapset ovat isompia. Tai tehdä uraa 8-16 välillä. Ja voin vakuuttaa omasta ja lähipiirin kokemuksista, että se vaatii ainoastaan itsensä sitoutumisen asiaan.

vaikka onhan joukossa asiattomuuksiakin. Itselläni on neljä lasta, kaksi koulussa ja vauva ja kaksivuotias kotona. Olen aina ollut kotihoidon kannalla ja ihmetellyt äitejä, jotka vievät lapsensa vauvan " tieltä" päiväkotiin. Nyt vauvan synnyttyä olen kuitenkin osittain muuttanut mieltäni ts. ymmärrän niitä jotka näin tekevät, vaikka en aina hyväksyisikään.

Kotona oleminen on raskasta työtä, ainakin useamman lapsen kanssa. Kaikki aika menee siivotessa, pyykätessä ja ruokaa laittaessa ym. Iltaisin olen monesti niin väsynyt, että menen nukkumaan heti kun lapset ovat nukahtaneet. Meillä lapset ovat helppoja ja terveitä ja mieskin tekee ihan kahdeksan tunnin työpäivää.

Ymmärrän siis, että esim. moniallergisten tai koliikkivauvojen äidit voivat olla todella väsyneitä! Silloinhan voidaan jo puhua sosiaalisista syistä viedä lapsi päiväkotiin.

Eri asia on, jos äiti vie muuten vaan alle kolmevuotiaan sisaruksen vauvan tieltä, kokopäivälapseksi hoitoon. Jokainen kuitenkin tekee omat ratkaisunsa. Näistä asioista on ihan hyvä puhua julkisesti ja mielellään tuomitsematta. Voihan olla, että joku pieni lapsi saa jäädä vielä kotiinkin, kun vanhemmat ajattelevat asioita vähän tarkemmin.

Hyviä päivänjatkoja kaikille keskustelijoille!



Terv. Kotiäiti ja lastentarhanopettaja

Ja kuopus ei vielä tarvitse muita kuin äidin.

Kuten jo kerroin, meidän pihassa ei asu paljon lapsia. Vain muutama vauva, ja koululaisia. Esikoisemme on ainoa leikki-ikäinen. Ikäistään seuraa saa nimenomaan siellä päiväkodissa, ei miltään teiniltä tai hoitotädiltä.

Miehen työmäärää ei käytännössä voi vähentää niin, etteikö se vaikeuttaisi yrityksen toimintaa.

ap

Vierailija:

Hoitaja iltapäivisin ulkoiluttamaan lapsia niin saisit nukkua tai/ja iltapäivällä/iltaisin innokas teini naapurustosta leikkimään lasten kanssa pariksi tunniksi.

Kuten Dr. Phil sanoisi, kannattaisiko ajatella miehen työmäärän vähentämistä. Vähemmän rahaa mutta virkeämpi äiti. Elämä on täynnä vaihtoehtoja.

Taidat olla aika hyvässä tilanteessa, jos olet pystynyt tekemään tuollaisia valintoja työsi suhteen. Meillä tuo ei todellakaan onnistu. Kumpikin meistä tekee matkustavaa työtä ja emme voi siihen vaikuttaa, matkustammeko vai emme. Meillä kummallakin tosin on akateeminen koulutus ja todella hyvät työpaikat, joten ehkäpä se eri asia jollain kaupan kassalla.

ap

Miksi hän ei palkkaa lisävoimaa yritykseensä, että voi olla perheensä kanssa?



Meilläkin on tilanne omassa yrityksessä, että miehellä alkoi olla vähän liikaa töitä, mutta palkkasimme lisätyövoimaa ja heti helpotti. Tietenkinhän se on kallista, mutta jos teillä on menestyvä yritys niin eihän pitäisi olla mitään ongelmaa.

Mieti, mitä varten olet tässä elämässä.

päivää kuukaudessa ja olemme kaikki tosi tyytyväisiä. Lapsi oli alku kuusta sairaana ja koko viikon kotona. Kun menin hakemaan hoidosta sanoin ettei nyt millaan kerkeä kotiin ja jatkoi hommiaan.