Subjektiivista päivähoito-oikeutta " väärinkäyttävä" äiti vastaa hetken aikaa kysymyksiin

Etköhän nyt vähän ylireagoi! Ei kai tuossa ap:n systeemissä mitään vikaa ole.



Enemmän olisin huolissani niistä tapauksista, joissa isompi lapsi viedään hoitoon joka päivä. Ja näitäkin löytyy.



Muistelkaa omaa lapsuuttanne. Tuskin teidän äitinnekään ovat teitä kotona hoitaneet kolmivuotiaksi tai kouluikään saakka. Minun syntymäni aikaan äidilläni oli äitiyslomaa kokonaiset kolme kuukautta. Isä oli komennushommissa toisella paikkakunnalla, joten minut vietiin aluksi mummille ja tädilleni. Kaksi päivää viikossa olin seurakunnan kerhossa.



Nykypäivänä näitä mummoja ja naimattomia tätejä ei vaan ole. Elämäntilanteet ovat hyvin monimuotoisia, kun ihmiset joutuvat matkustamaan työnsä takia, tekemään opintoja ja työtehtäviä jopa äitiyslomallaan.



Minä olen hoitanut vanhemmat lapseni kotona. Toiseenkin ratkaisuun olisin voinut päätyä, ainakin näin jälkikäteen ajateltuna. Miehen ollessa töissä toisessa kaupungissa jokaikinen lääkärissäkäynti (pitkäaikaissairaus), kelassa asiointi ja kaupassakäynti oli suunniteltava tarkkaan, varattava lapsenvahti (päiväaikaan mll:ltä ei saa), kuljetettava esikoinen toiselle puolelle kaupunkia kaverille hoitoon jne. Kaverin lasten sairastuttua peruttava lääkärit sun muuta, varattava uusi aika ja aloitettava koko rumba taas uudestaan. Kampaajalla ei käynyt koko nuorimmaisen äitiysloman aikana kuin kerran. Harrastuksista sun muista puhumattakaan.



Muutaman kerran jouduin ottamaan esikoisen mukaan lääkäriin tai virastoon ja se se vasta sirkusta oli, sillä eihän kolmevuotiaan hermot kestä tuntikausien odottelua. Vauva kulkee kyllä helposti kaukalossa tai kantoliinassa.



Olisin toivonut, että olisin tajunnut käyttää subjektiivista päivähoito-oikeuttani hyväksi! Ymmärrän täysin ap:tä! Toivottavasti näitä avoimia päiväkoteja tulisi enemmän!

riesana, kun ei enää jaksa olla vauksikaan.



Odotan oikein päivätansseja, jumppahetkiä ja askartelupiirejä.

Omaa rauhaa, sopivasti sosiaalisia kontakteja muihin vanhuksiin, ties vaikka löytyisi joku kiva pappakin vielä kainaloon elämäni ehtoopäiviksi ;)

niin ei tarvitse lastenne turhaan päätään vaivata, kun mahdollisesti jonain päivänä dementoituneena tuntisitte olonne turvalliseksi vain omassa tutussa kodissanne. Silloin, kun kyyneleet silmissä pyydätte heitä viemään teidät kotiin, niin heidän on varmasti helppo hymyssä suin painaa virikkeellisen hoitokodin ovi perässään kiinni. Ja huikata naapurihuoneen allensa laskeva pappa teidän tueksenne.

Vierailija:

Olisin toivonut, että olisin tajunnut käyttää subjektiivista päivähoito-oikeuttani hyväksi! Ymmärrän täysin ap:tä! Toivottavasti näitä avoimia päiväkoteja tulisi enemmän!

Ihanaa että joku myöntää että oli hölmö kun ei käyttänyt subjektiivista päivähoito-oikeutta hyväksi!

Meillä kaksi virikelasta ja yksi kotona taaperteleva alle vuoden vanha.

KAIKKI nauttivat, niin isot lapset, äiti, isä kuin vauvakin.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on mahtava juttu, toivon todella että se on olemassa vielä silloinkin kun omat lapseni saavat lapsia, jottei minun tarvitse heitä sitten hoitaa aina kun vanhemmat tarvitsevat vapaata. Toki autan mahdollisuuksieni mukaan ellen jo silloin ole siellä aktiivisessa hoitokodissa : )

kuuluu silti pakettiin. En vain halua tehdä asioista vaikeita.

Vierailija:

Kotona oleminen on raskasta työtä, ainakin useamman lapsen kanssa. Kaikki aika menee siivotessa, pyykätessä ja ruokaa laittaessa ym. Iltaisin olen monesti niin väsynyt, että menen nukkumaan heti kun lapset ovat nukahtaneet. Meillä lapset ovat helppoja ja terveitä ja mieskin tekee ihan kahdeksan tunnin työpäivää.

Terv. Kotiäiti ja lastentarhanopettaja

enemmän hoitoonviennistä on vaivaa kuin kotonaolosta

Vai onko se aina ollu tällaista?



Eikö enää pystytä asettumaan toisen sijalle, miettimään että kaikkien elämä ei välttämättä ole samaa kuin oma?

Että kaikki ihmiset ei välttämättä ole samanlaisia?



Mutta, meille syntyy pian toinen. Ja ennestään tosi vilkas lapsi, jonka ajattelin viedä osa-aikasesti tarhaan kunhan täyttää kolme vuotta. Saa nyt nähdä, miten asiat menee, mutta en epäröi kyllä viedä jos siltä tuntuu!

Mielestäni tässä on kyse siitä, että valtiolla EI RIITÄ RAHAA PYÖRITTÄÄ TÄTÄ SYSTEEMIÄ!! HYVINVOINTIPALVELUITA ON PAKKO KARSIA JA ASETTAA NIITÄ TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN!

kotihoitofanaatikkoja KIU-KUT-TAA toisten ihmisten toisenlaiset valinnat. Aivan mahtavaa verrata itseään näihin ahdasmielisiin moralisteihin ja tajuta olevansa oikeasti aika avarakatseinen ihminen, joka hyväksyy erilaisia elämäntapoja ja valintoja. Minua ei häiritse kenenkään kotiäitiys, ei sen enempää kuin päivähoitokaan, ja minulla on siksi paljon helpompaa ja hauskempaa kuin näillä patologisilla räkyttäjillä, jotka eivät koskaan tule voimaan yhtään mitään tällekään järkyttävälle epäkohdalle yhteiskunnassamme.

Tuntuuko, että teet jotain väärin vai tunnetko, että muut ihmiset ovat tyhmiä?



Oletko oikeassa elämässä törmännyt vastaavanlaiseen tuomitsemiseen kuten täällä av:lla?

Esikoinen on siellä nimenomaan saamassa virikkeitä ja ikäistänsä seuraa. Minusta kun ei aina ole leikkikaveriksi.

ap

En koskaan livenä keltään saanut haukkuja



Koen että tein perheemme kannalta kaikkein fiksuiten ja säälin monilapsisten perheiden äitejä jotka eivät kehtaa päivähoito-oikeutta hyödyntää vaan ovat ihan ratkeamispisteessä koko ajan.

Näitä AV-palstan haukkuja luen lähinnä huvittuneena. Mielenkiintoista, miten ihmiset luokittelevat ja tuomitsevat tuikituntemattoman äidin yhden pienen tiedonmurusen perustella (=sen, että äiti on kotona ja lapsi tarhassa).

Oikeassa elämässä ei kukaan ole ihmetellyt valintaani.

ap

Etkö ajattele miten esikoisestasi voi tuntua pahalta se, että sinä jäät kotiin vauvan kanssa?

Ammattiapuahan tuo nimenomaan on: esikoinen on ammattitaitoisten ihmisten leikitettävänä päiväkodissa!

ap

hyödyntää esim kirkon kerhoja, avointa päiväkotia, leikkipuistoja tms?



Itsellänikin on 4,5 vuotias päiväkodissa vaikka itse juuri jäin taas kotiin määräaikaisen työrupeaman jälkeen. Tyttö viihtyy päiväkodissa ja jos taas joudun nopealla aikataululla töihin (viimeksi mulla oli viikon varoitusaika ennen työn aloittamista) tytöllä säilyy hoitopaikka jonka voi vielä muuttaa kokopäiväiseksi helposti. Yksi painava osasyy tähän järjestelyyn on myös se että poika 6 vuotta on esikoulussa samassa päiväkodissa.



ei ap

Kai huomasit jo yhden lapsen kanssa, että et jaksa enää enempää?

meillä lapset sanoi suoraan että ei kai heidän tarvitse jäädä kotiin. Ei tarvinnut.



Sisarussuhteen ehtivät hyvin luoda sen noin 8 tunnin aikana jonka päivittäin vauvan kanssa kotona olivat hereillä. Ihan pienen nyytin kanssa nyt ei edes pahemmin voinut kommunikoida...

Vai asutko tunturissa jossa ei ole palveluita muuta kuin se yksi päiväkoti?

Seisooko miehelläsi enää? Oletko huomannut että ihmiset on alkaneet katsella sinua säälien (luulevat että sairastat vakavasti jotain).