Väärä asenne vai..?

on se avainjuttu.

Olen törmännyt moneen ulkomaalaiseen, jotka opiskelivat jonkun tutkinnon englanninkielisella linjalla. Niillä on suomalainen tutkinto, mutta ne ei työllisty.



Ja suomen kielen vaikeudesta: olen lukenut, että USA:ssa jotkut maahanmuuttajat valittavat, että kun tää englanti on niiiiin vaikea. Kaikki on suhteellista ;)



Suomea oppii oikein hyvin, kunhan panostaa siihen. Ja onhan se kivempi, että pystyy osallistumaan tän yhteiskunnan elämään.

Ihan ystävällisenä kommenttina - tutkinnolla ei IT - alalla ole merkitystä, ainoastaan osaamisella.



Itse olen ollut tekemisissä asian kanssa ja huomannut muutamia _yleistyksiä_ (eivät siis luonnollisesti pidä paikkaansa kaikkien kohdalla):

- Sujuva englanti kotikielenä (puhutaan vaimon kanssa) ei ole itseasiassa niin sujuva, että sillä pystyisi toimimaan työyhteisössä, jossa englannin (ja/tai suomen) taidon tulee olla natiivin tasolla.

- Insinöörin tutkinto (ei minkäänmaalainen) takaa osaamista: tietoja täytyy päivittää jatkuvasti ja harrastuneisuutta täytyy olla - valitettava tosiasia. Esim. Symbian - osaamisensa voi todistaa verkon harrastajaryhmissä.

kuulu vain noille ns." pitseriamaalaisille " ja tällä tarkoitan turkkilaisia, marokkolaisia, afkanistanilaiset yms. Kaikki " arabialaiset " käytännössä.

Vai kuinka monta kenialaista, somalialaista, ghanalaista tms. tunnet, jotka tekis pitseriatöitä? Korjatkaa, jos olen väärässä!:) Vai, yleistänkö nyt itse vain?

Myös minun aviomieheni opiskelee alaa, jolla on hyvät mahdollisuudet työllistyä ja hän on myös opiskelun ohessa töissä.

Tämä ei ehkä liity asiaan, mutta... Mieheni on kertonut, että hänelle on monet mm. turkkilaiset ihmetelleet, että miksi hän ( siis mieheni ) on vaivautunut opettelemaan näin typerän kielen ( suomen kielen. ), johon hän on ihmetellen vastannut, että tottakai, kun kerran aikoo täällä elää. Ja mieheni on oppinut kielen helposti, onhan hän tullut niin nuorena tänne.

Mutta toisaalta en halua yleistää tätä koskemaan kaikkia. Itsehän aina jauhan, että mitään ei saa yleistää jne.:)

Niinpä suurin osa tuntemistani maahanmuuttajista olivat opiskelijoita. Heistä suurin osa on joko muuttanut maasta pois tai siivoavat tällä hetkellä huolimatta siitä, että he ovat opiskelleet enemmän tai vähemmän Suomessa ja suomalaisessa yliopistossa. Mieheni kautta olen tutustunut muihin, jotka yleensä ovat siivoojia ilman koulutusta. Pari ihmistä ovat käyneet keittäjä/kokki-koulun, mutta hekin taitavat siivota. Useimmat tuntemani siivoojat tekevät 8-12 tuntisia päiviä ja heillä on 2-3 paikkaa, missä käyvät siivoamassa. Vuosi sitten tutustuin yhteen pizzanpaistajaan, jolla oli omasta kotimaastaan täysin eri koulutus. Hän vain ei saanut Suomesta muuta töitä, joten hän oli jo 10 vuotta paistellut pizzoja Suomessa.

Tai no oikeastaan melkein kaikki kenialaiset tuttavat ovat tulleet tänne opiskelemaan opiskelijan oleskeluluvalla. Juu, kukaan ei ole vaivaitunut kieltä opiskelemaan ja melkein kaikki opiskelevat just tuollaisia potentiaalisia " paljon rahaa, helpolla työllä" aloja. Siis tietokonejuttuja, elektroniikkaa, kaupan alaa. Mutta koska kielitaitoa ei ole, joka ikinen heistä tekee osa-aikatöitä juurikin siivoajana.



Musta tuntuu, että miehen hyvä ystävä vähän naureskeli alkuun mun miehen suomenkielenopinnoille ja sairaanhoitajaopinnoille, mutta eipä naureskele enää. Muutama kenialainen tyttökin kun on sairaanhoitajaksi, lähihoitajaksi tms opiskellut ja hehän ne varmemmin ok palkkaisia kesätöitä, keikkatöitä ja oikeita töitä sitten valmistuessaan saavat. Yksi mies esim. sai suoraan valmistuttuaan töitä fysioterapeuttina.



Muilla alkaa tulla kiire kekata, että mitä sitten kun valmistuu. Moni haaveilee Britteihin muutosta (kielitaidon ja maan imagon takia), mutta noinko vaan sinne muka pääsee töitä hakemaan? Epäilen. En ne firmat varmaan ainakaan täältä asti ala rekrytoimaan ja työlupia järjestelemään, mikäli ei ole joku nokian superinsinööri.



Eli kyllä meidän tuttavapiireissä opiskellaan, mutta minusta vääriä aloja ja ilman suomenkieltä. " Pizzeriakulttuurista" mulla ei ole mitään tietoa.

Korostan, että ne ovat vain tuttavia - eivät ystäviä.



Heille tärkeintä on saada rahaa helpolla ja nopeasti. Moni tekee töitä pizzeriassa, pimeänä, ja nostavat siinä sivussa työttömyyskorvauksia. Asuvat eri osoitteissa kuin vaimo ja lapset, joten vaimo saa myös tukia jotka eivät hänelle kuuluisi.



Ja juuri nämä ihmiset ovat niitä, jotka kovaan ääneen ihmettelevät miksi ihmeessä mieheni opiskelee metallialaa? Siitähän joutuu VIRALLISIIN töihin, tuet lähtee, ja joutuu (luoja paratkoon!) ihan itse elättämään itsensä ja perheensä! Ja joutuu tekemään suomalaisten kanssa töitä! Kun mieheni sitten selittää, että virallisissa töissä on myös kunnon palkkaus, vapaapäivät, lomat...ja kun on " oikea" työpaikka niin voi myös ottaa pankista asuntolainaa ja ostaa omistusasunnon...nämä sankarit katsovat silmät pyöreinä että entä sitten? Eivät tajua, ei...



Moni on myös ihmetellyt, miksi mieheni ei vieläkään ole perustanut omaa pizzeria-kebabia vaikka on ollut jo 4 vuotta Suomessa :D Heidän ajatusmaailmaansa ei siis sovi mikään muu kuin pizzeriassa työskentely tai sellaisen omistaminen.



Minun mieheni on nimenomaan " pizzanpaistomaasta" kotoisin, mutta haluaa silti elämältään muuta kuin sitä. On hän toki ollut pizzeriassa työssä, on vieläkin osa-aikaisesti opintojensa ohella, mutta elämäntyötä siitä ei hänelle tule.



Hieman OT, mutta en tunne ainoaakaan Suomessa asuvaa turkkilaista joka ei osaisi suomea...kaikki tuntemani (ja heitä on monta) puhuvat suomea oikein hyvin. Mutta tunnen kyllä muutaman afrikkalaisen ja arabin, jotka ovat olleet täällä ties kuinka kauan, ja englanniksi heidän kanssaan pitäisi edelleen keskustella. Puhun ihan periaatteesta heille vain suomea ;)



Selventäisin vielä, että pizzeriassa työskentelyssä ei mielestäni ole mitään vikaa, kunhan se tehdään rehellisesti, eikä sitä ajatella automaattisesti ainoana vaihtoehtona ulkomaalaiselle. Pizzeriayrittäjyys on myös ihan ihailtavaa, kuten kaikki muukin yrittäjyys, kunhan pidettäisiin ne paperit kunnossa...

Jomar:

Tai no oikeastaan melkein kaikki kenialaiset tuttavat ovat tulleet tänne opiskelemaan opiskelijan oleskeluluvalla. Juu, kukaan ei ole vaivaitunut kieltä opiskelemaan ja melkein kaikki opiskelevat just tuollaisia potentiaalisia " paljon rahaa, helpolla työllä" aloja.

Muilla alkaa tulla kiire kekata, että mitä sitten kun valmistuu. Moni haaveilee Britteihin muutosta (kielitaidon ja maan imagon takia), mutta noinko vaan sinne muka pääsee töitä hakemaan? Epäilen. En ne firmat varmaan ainakaan täältä asti ala rekrytoimaan ja työlupia järjestelemään, mikäli ei ole joku nokian superinsinööri.

Mieheni opiskelee Jomarin mukaan ilmeisesti paljon rahaa helpolla työllä ammattiin. Minä en olisi kyllä ihan samaa mieltä. Mieheni on länsi-afrikkalainen tullut tänne opiskelemaan, ei opiskele suomenkieltä, koska aikaa siihen ei ole. Ja tulevaisuudessa muutetaan pois Suomesta koska töitä ei täältä niin helposti löydy. Mieheni työskenteli siivoojana ja lehtien jakajana, silloin kun opiskeli yliopistossa masters tutkintoa, nyt tekee PHD:tä ja ei ole aikaa käydä töissä. Vaikka käyttääkin aivojaan opiskelussa eikä opiskele sairaanhoitajaksi tai muuten vaan duunariksi (selvennys arvostan näitä ammatteja, itse opiskelen sairaanhoitajaksi) on työnsaanti varmasti tulevaisuudessa turvattu.

Piti vain minun vähän puolustaa, kun mieheni todella panostaa tällähetkellä opiskeluun ja tuntuu että sitä ei tässä keskustelussa noteerata oikeaksi työksi. Tiedän itse kokemuksesta että sairaanhoitajan ammattiin ei tarvi käyttää puoliakaan siitä ajasta koulun ulkopuolella mitä mieheni nyt päähän pänttäämiseen käyttää.

Voi olla että ymmärsin väärin Jomarin viestin, mutta kukin saakoon käyttää aikansa sellaisen ammatin opiskeluun missä itse tuntee olevansa hyvä. Ja kukin panostakoon opiskeluunsa sen määrän aikaa mitä haluaa, ei viitsitä aliarvioida kenenkään opiskeluja, töitä ja ammatinvalintaa, vai mitä?

Olen ilmeisesti aika huono lainaamaan tekstiä kun oma teksti tuli samalla fontilla kuin lainaamani teksti, mitä mä tein väärin?

Ex-ukko kuvitteli olevansa mm. Egyptin kuningas ;) Eli luulot omasta itsestään myös tuolla työelämässä olivat aivan utopistiset. Ei kelvanneet mitkään duunarinhommat, paitsi puolipakolla (vieläkin varmaan kantaa siitäkin kaunaa, kun hankin hänelle aikoinaan vakituisen tehdasduunin...) Oma bisnes (olemattomilla bisnestaidoilla) oli kokoajan haaveissa. Vaan haaveeksihan jäivät.



Täytyy nostaa hattua nykyiselle miehelleni, joka kiltisti puurtaa suomen opintojen parissa ja alkaa sitten hankkia myös ihan duunarinkoulutuksella uraa metallialalta. Ei minkäänlaisia suuruudenhulluja kuvitelmia siitä, mitä Suomen pitäisi muka hänelle valmiina ojentaa.

Omat opintoni olivat matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja omalla alallani oli silloin vain kaksi ulkomaalaista opiskelijaa. Toinen oli arabi ja toinen bugarialainen. Tämä jälkimmäinen huijasi opinnoissaan, joten hänet myöhemmin erotettiin. Arabituttua olen sen sijaan joskus nähnyt eri ruokapaikoissa (ei välttämättä pizzerioissa) töissä ja kerran televisioon oli tehnyt jonkun pikkujutun. He osasivat erittäin hyvää suomea. Ai niin oli yksi mustakin opiskelija, joka aloitti opinnot pari vuotta minun jälkeeni.



Opintojeni loppuvaiheessa alkoi tulla aasialaisia opiskelijoita ja he olivat erittäin ahkeria opinnoissaan.



Sen sijaan useimmat tuntemani opiskelijat opiskelivat kaikenlaista muuta. Oli lääketiedettä, kulttuuriantropologiaa, kirjallisuutta (tai miten se ala sanottiinkaan), teatteritiedettä, kansantaloustiedettä jne. Useat heistä osaavat hyvää suomea, mitä minä kyllä kuulen harvoin, koska totuin puhumaan heidän kanssaan englantia. Välillä he huomauttelevat, että osaavat puhua suomeakin, ehkä jopa paremmin kuin minä englantia.



Toisaalta en kyllä tietojenkäsittelyoppia ja kauppakorkeankaan opintoja villaisella laittaisi. Mielestäni ne ovat ihan kohtuullisen vaativia opintoja, jos joku niitä opiskelee.



Ammattikorkeakoulu on keksitty vasta joskus 1990-luvun alussa. Minä en siis tiedä, minkälaista opiskelu on siellä.

Heh, mä tunnun nykyään koko ajan kirjoittavan vähän epäselvästi...



En siis todellakaan mitenkään aliarvostele kaupan alaa opiskelevia tms. Mutta miten olen asian ymmärtänyt, niin ilman suomenkieltä NIILLÄKÄÄN tutkinnoilla ei Suomessa töitä saa. Ja just tradenomeja yms. valmistuu käsittääkseni aika lailla tarpeeksi suomalaisiakin, joten työnantajilla on varaa olla ennakkoluuloisia ulkomaalaisia kohtaan, vaikka nämä suomenkieltä puhuisivatkin. Jos tosiaan tarkoitus on muuttaa ulkomaille niin sitten tietenkin tilanne on aivan eri just kielen ja ehkä myös työllisyystilanteen mukaan! Mä en vaan ole varman miten se onnistuu kun opiskelijalla oleskelulupa Suomessa/Schengenalueella päättyy opintojen loputtua eikä esim Britteihin noin vain pääse. Eri asia, esim jos sun miehelläsi on Schengenin perheperustainen oleskelulupa, se ei opiskelujen lopussa pääty. On aikaa hakea töitä täältä ja muualta. Ja just vaikka britteihin muutto käsittääkseni sinun kanssasi onnistuisi paljon helpommin.



Meillähän miehen opinnot lähti käyntiin niin, että kun elokuussa 2004 sai oleskeluluvan niin minä surffalin netissä ja katselin, että mikä koulu alkaisi tammikuussa, että voisi sinne hakea. Stadiaan oli ylimääräinen haku sairaanhoitajalinjalle, alkoi samantien ja suostuttelin mieheni hakemaan sinne. Perusteenani oli, että opiskelijana elämä olisi halvempaa (bussiliput, suomenkielenkurssit, opintotuki) ja myöhemmin sitten voisi hakea sille alalle mille haluaa. Mies ei todellakaan KOSKAAN elämässään ollut ajatellut sairaanhoitajan uraa, mutta kummasti se on alkannut kiinnostamaan. " Varman" työpaikankin vuoksi, mutta ihan alanakin alkanut kiinnostamaan. Vuosi on vielä jäljellä ja työpaikka elintensiirto- leikkaussairaalassa ehkä jo vähän pedattunakin.



Olen todella ylpeä, että hän tällaiset hyvän työllisyyden duunarin paperit hommaa, eiköhän meidän perheeseen yksi tuleva akateeminen työtön riitä ihan hyvin. Ja tosiaan voihan vielä myöhemmin hakea yliopistoonkin tms jos haluaa ne monissa paikoissa arvostetummat paperit.

Mä siis puhuin lähinnä tänne opiskelemaan tulleista, ei perheperustaisella oleskeluluavalla täällä olevista! Asiahan on aivan eri, kun saa opintotukea ja oleskelu täällä ei ole opinnoista kiinni. Mutta kuitenkin, että mikäli haluaisivat Suomeen jäädä, niin opiskelemillaan aloilla se ei ole kovin helppoa. Sairaanhoitajiksi opiskelleille tyttöystävilleen/tutuilleen sen sijaan on.

Abena!



Nyt kun luin jutun vielä läpi uudelleen, niin juu, VÄÄRINYMMÄRRRYS! :)



Tarkoitin, että valmistuttuaan haluavat monet helpon rahan ja vaivattoman työn [b]ammatin![/b] Eli just joku aliarvostettu ja palkattu sairaanhoitajan ammatti ei kelpaa. En todellakaan, että itse opiskelu olisi heillä helpompaa. Todellakin enemmän koulujuttuja kotonaan ilmeisesti puurtavat kun mun mies monesti! Ekana opiskeluvuonna mm kävi muutaman suomenkielenkurssin siinä ohella.



Mutta kun ikävä tosiasia on, että sitä suomea pitäisi jostakin oppia, jos töihin tänne haluaa.

Minä olen sitä mieltä, että Suomessa suurin asenne vamma on työnantajilla, keille ei kelpaa ulkomaalainen työvoima. Kaikki tuntemani ' Suomen' ulkomaalaiset olisivat halukkaita tekemään työtä ja ovat lähettäneet hakemuksia pilvin pimein, mutta miettikääpä nyt, jos ette itse saa koskaan vastauksen vastausta ei kielteistä ei myönteistä niin kyllä se aivan varmasti tukahduttaa työnteko haluja.



Mieheni on laittanut n. 50 hakemusta, on kielitaitoinen (myös suomi kohtalainen) on kokemusta tekniikanalalta mitä on myöskin opiskellut, on säännöllinen ja luotettava työntekijä, on hyvät työtodistukset, ja hyvät koulutod. mutta yhteenkään hänen työhakemukseen ei ole vastattu. Hän on valmis tekemään työtä kuin työtä, kuten moni muukin. Hänellä on työkokemusta n. 18 vuoden ajalta. Mutta Suomessa ei vain onnista (?) Ikävää mutta totta. Edes narikkamieheksi hän ei kelpaa (?) Koska mitään hänen aikaisemmista suorituksistaan ja kokemuksistaan ei lueta Suomessa hyväksi jää ainoaksi vaihtoehdoksi kouluttautua uuteen ammattiin n. 3-4 vuotta ja sen jälkeen tiedustella uudestaan. Miksi ulkomaalaiset kelpuutetaan vain siivoamaan, ajamaan bussia, ravintoloihin pyörittämään pizzaa jne, koska suomalaiset eivät jaksa arvostaa heidän jo hankittua koulutusta ja tietenkin ' status' ulkomaalainen pitää kaiken oleellisen jo sisällään, ja mitä enemmän on pigmentissä väriä sen hankalampaa kaikki on.



Mieheni on suorittanut suomen kielen kurssin ja hyvin kurssi arvosanoin. Nyt on vuorossa työharjoittelu jakso, sinällään aivan hyvä, mutta jos ihmisellä on takana työelämässä vuosia jo melkein 20v ja siitäkin suurin osa toisessa länsimaassa hankittua niin miksi ihmeessä ihmistä nöyryytetään niin, että hänet laitetaan työharjoiteeluun esim. leipomoon, siivoamaan, lajittelemaan postia jne. Eikö harjoittelupaikkakin olisi haastava ja mukava, jos sen voisi valita vaikkapa alalta mitä on aikaisemmin tehnyt ja opiskellut. Arvostan kaikkia ammatteja, mutta ihmisarvon loukkaamista/alentamista en hyväksy.



Ja olen samaa mieltä erään kirjoittajan kanssa, kaikilla on oikeus valita työnsä ja opiskelunsa alalta mikä kiinnostaa. En minäkään haluaisi olla ravintolakokki vaikka keittiössä muuten viihdynkin. Haluan tehdä työtä mikä minua kiinnostaa ja innostaa. Olenko väärässä ? Jotenkin jäi sellainen tunne, että ulkomaalaisilla ei olisi oikeutta valita työpaikkaansa tai oppilaitosta, eivätkö he ole ihmisiä, vaikka olisivatkin suomalaisen naisen naineet tai muuten vain Suomeen ihastuneet. Minä ainakin aion tukea miestäni opiskelemaan, oli se sitten ammattiopintoja tai korkeamman-asteen opintoja. Ja todella hienoa, että maahammuuttajat kouluttautuvat !!!! Sairaanhoitajilla tulee tulevaisuudessa olemaan työmahdollisuuksia paljon, ja se mm. on kansainvälinen ammatti ja suomalainen tutkinto antaa jalansijaa myös ulkomaille.



Tsemppiä kaikkien miehille/vaimoille niin pizzan paistajille, bussikuskeille, opiskelijoille kuin lääkäreillekin, kaikkia heitä tullaan aivan varmasti Suomessa tarvitsemaan, kunhan suuret ikäluokat siirtyvät työelämästä pois.

t. emmi

Pygmi, että laitoit tuon viimeisen lauseen kirjoitukseesi, koska olis pian joku saattanut syyttää yleistämisestä;-). En muuten tiennytkään, että turkkilaiset ovat arabialaisia, heh. Aina sitä oppii jotain uutta!

t. Senni, jonka pitsamaalainen mies puhuu täydellistä suomea ja haaveilee duunarin työstä

Emmi-ystäväni hyvästä kommentista. Samanlaisia kokemuksia..

Kun täällä nyt yleistetään ihan mielivaltaisesti ja nimitellään ihmisiä pitsamaiden kasvateiksi niin mieheni kavereista suurin osa on afrikkalaisia ja moni heistä heiluttelee luutaa ihan työkseen siis iltatyönään. Ei se tee heistä kuitenkaan harjamaiden kansalaisia, tai että heidän geenit sopisivat paremmin siivoamiseen kuin meidän muiden.

Turkkilaisilla saattaa olla hyvät geenit tuolla ruuanlaiton puolella kuten kaikilla välimeren maiden miehillä (taas yleistän) Ja ainakin omasta mielestäni on ihan hyvä, että ulkomaalaiset tuovat yrittäjyyttäkin Suomeen, varsinkin noiden homeisten lihapulla-ravintoloiden kilpailijoiksi (taas yleistyy) Mikäs sen ihananampaa kuin mm. afganistanilainen hyvin maustettu kana ja sitä ei osaa tehdä kuin afganistanilaiset. Eikä suomalaisten tekämät pitsatkaan maistu samalta kuin turkkilaisten tekemät pitsat. Että silleen ... Eikös se ole sama mitä työkseen tekee, kunhan siitä nauttii ja saa vaivan palkkaakin ? Ei meistä kaikista ole parturi-kampaajiksi tai lääkäreiksi, mutta jokaiselle löytyy aivan varmasti se oma juttunsa.



Senniina ihan rupesi harmittamaan, mutta lippu korkealle ja eteenpäin !

t. emmi

Meidän tuttavapiirissäni tuo on myös tuttu juttu, että ihmetellään silmät pyöreänä, miten joku viitsii, jaksaa ja on ylipäänsä niin " tyhmä" , että lähtee jotain suomalaista duunarikoulutusta hankkimaan... HöH! Jos suomalaista työtä ylipäänsä saa, sellaista työtä tehdessähän menettää valtion ilmaiset tuet, joutuu maksamaan hirvittävää veroprosenttia ja vieläpä pitää suomalaisen pomonkin itselleen ottaa. :o/ Puhumattakaan sitten siitä, että pitää ensin istua jossain koulun penkillä ainakin pari vuotta.

Juupa juu - toisen mielestä tyhmyyttä, toisen viisautta.

Erityisesti tätä asennetta olen huomannut uusien, nuorien ja perheettömien maahanmuuttajien kohdalla. Ajatellaan, että se toimeentulotuki on niin mahtavaa - ja onhan se - jos ei elämältään muuta toivo kuin olevansa yhteiskunnan loinen. :o/ Ja sen ilmaisen rahan lisäksi on sitten mahtavaa paistella pitsoja päivät päästään 50 euron pimeällä päiväpalkalla 13 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, 12 kuukautta vuodessa... (yhtään siis halveksimatta pizzeria-alaa, sen laittomuutta ja päämäärättömyyttä vain)

Ajan kanssa moni meidän tuttavista on kuitenkin huomannut, ettei hyvä elämänperiaate ollutkaan niin hyvä. Sitä perustaa perheen ja huomaa, että samanikäiset ja kokoiset perheet ympärillä ostavat omia asuntoja, rakentavat omakotitaloja, hakevat pankista lainaa ja vaihtavat sen 85-vuoden Datsunin upouuteen farmariin... Jos ei muu ala pääkopassa kolkutella, niin ainakin kateus, kun niillä omilla " työtön viimeiset 15 vuotta" -papereilla ei irtoakaan mitään näistä edellämainituista ja vieläpä jos se kielitaitokin rajoittuu " laitetaanko oreganoa?" -tasolle, ei edes asioiden selvittäminen suju. Surkeaa!

Meillä siis mies opiskeli itsensä talonrakentajaksi, erikoistuen kirvesmiehen toihin. Alan hän valitsi sekä henkilökohtaisen kiinnostuksen että työtilanteen pohjalta. Ja kuten jo tuolla toisessa maahanmuuttajan työllistymistä käsittelevässä ketjussa kirjoitin, töitä löytyi hyvin: 5 hakemusta poiki 3 tarjousta, eli kaipa meillä oli harvinaista onneakin pelissä - näin hyvin kun harvoin käy työnhaun kanssa suomalaisellakaan, vai kuinka? :o)

Sitten toiseen aiheeseen:

Kaikilla on oikeus valita työnsä ja opiskelunsa alalta mikä kiinnostaa. En minäkään haluaisi olla ravintolakokki vaikka keittiössä muuten viihdynkin. Haluan tehdä työtä mikä minua kiinnostaa ja innostaa. Olenko väärässä ? Jotenkin jäi sellainen tunne, että ulkomaalaisilla ei olisi oikeutta valita työpaikkaansa tai oppilaitosta, eivätkö he ole ihmisiä, vaikka olisivatkin suomalaisen naisen naineet tai muuten vain Suomeen ihastuneet.

Minä olen myös toki tätä mieltä, että kaikilla on oikeus valita työnsä ja opiskelunsa alalta, joka kiinnostaa - koskien sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Minusta on kuitenkin myös viisautta huomioida vallitseva työtilanne ja se millaisia elämänmuutoksia on valmis tekemään työn vuoksi.

Jos opiskeluiltaan toivoo muutakin kuin yleissivistystä ja elämyksiä, on minusta hyödytöntä opiskella alaa, jolle on jo kouluttautunut paljon enemmän päteviä työntekijöitä kuin töitä on tarjolla. Jos töitä haluaa, on huomioitava myös työtilanne. Eikä tämä tarkoita sitä, että tietotekniikasta kiinnostuneen ihmisen pitäisi kouluttautua maalariksi, kunhan ennen koulutukseen hakeutumista tai sen aikana punnitsee työtilanteen, niiden asettamat vaatimukset ja omat äärirajansa ja tekee niistä omista opinnoista sellaisen yhdistelmän, että niillä oikeasti saa töitä.

Jos ei ole valmis muuttamaan paikkakunnalta, on valittava ala, jonka töitä löytyy kotikaupungista. Jos alalla toimitaan suomen kielellä, on sen opiskelulle löydyttävä aikaa, eikä alaa kannata opiskella esim. englannin kielellä. Jos työympäristö on kaksikielinen (kuten esim. täällä minun kotipaikkakunnallani sairaala), on opiskeltava sairaanhoitajaopintojen ohella kattavasti sekä ruotsia että suomea jne, jne..

Liian paljon minusta näkee sellaisia " päämäärättömiä opiskelijoita" , jotka opiskelevat " koska se on hauskaa ja kiinnostavaa" . Sitten kun kysyy, että " millaisia töitä on tarjolla alasi osaajille?" , ei välttämättä osata edes vastata, koska pää- ja sivuaineiden valinnat voivat olla niin kirjavia, ettei oikein tiedetä mihin sitä sitten on pätevä.

(Enkä suoraan kirjoittanut tätä henkilölle, jonka tekstiä lainasin. Lainatussa tekstissä vain oli hyvin kiteytettynä ajatukseni pohja...)

Emmi69:

Ja ainakin omasta mielestäni on ihan hyvä, että ulkomaalaiset tuovat yrittäjyyttäkin Suomeen, varsinkin noiden homeisten lihapulla-ravintoloiden kilpailijoiksi (taas yleistyy) Mikäs sen ihananampaa kuin mm. afganistanilainen hyvin maustettu kana ja sitä ei osaa tehdä kuin afganistanilaiset. Eikä suomalaisten tekämät pitsatkaan maistu samalta kuin turkkilaisten tekemät pitsat. Että silleen ...

t. emmi

Tähän TÄYSIN aihepiirin ulkopuolelta haluan vielä ääneen miettiä, miksi ei enemmän todellakin ulkomaalaiset perusta ERILAISIA

Emmi69:

Ja ainakin omasta mielestäni on ihan hyvä, että ulkomaalaiset tuovat yrittäjyyttäkin Suomeen, varsinkin noiden homeisten lihapulla-ravintoloiden kilpailijoiksi (taas yleistyy) Mikäs sen ihananampaa kuin mm. afganistanilainen hyvin maustettu kana ja sitä ei osaa tehdä kuin afganistanilaiset. Eikä suomalaisten tekämät pitsatkaan maistu samalta kuin turkkilaisten tekemät pitsat. Että silleen ...

t. emmi

Tähän TÄYSIN aihepiirin ulkopuolelta haluan vielä ääneen miettiä, miksi ei todella enemmän ulkomaalaiset perusta ERILAISIA yrityksiä. Ainakin täällä meilläpäin (Vaasa) pizzerioita on ihan joka kadunkulmassa, joiden lisäksi löytyy kaksi kiinalaista ravintolaa ja kaksi etnistä ruokakauppaa - eikä muuta. Pizzerioissa KAIKISSA on samanlainen lista: samanlainen salaattipöytä, samanlaiset pizzat, samat kebabit - siitä riippumatta onko yrittäjä turkkilainen, arabi vai albaani. Enemmän tai vähemmän nämä kaikki ovat myös " kiireessä kyhättyjä" , vähän nuhjisia, ei niin houkuttelevia.

Missä ne ihanat etniset ravintolat? Missä saisi afganilaista, turkkilaista, marokkolaista ravintolaruokaa? Joissa tarjoiltaisiin niitä ihania maustettuja lihapullia, couscousia, lampaanliharuokia? Pöydissä valkoiset pöytäliinat, kynttilät palaen, taustalla perinnemusiikki hiljaa soiden, ihanaa ravintolanautintoa hyvän palvelun ja viinitarjoilun kera? Miksi sitä omaa kulttuuria, sitä rikkautta ei enemmän tuoda liiketoiminnan nimessä esiin? Kinkkupizza kun ei ole yhdenkään edellämainitun kulttuurin perinneruokaa, kaikkea muuta. :o/

Vai onko tämä vain tämän meidän pikkukaupungin ongelma? osaaavtko maahanmuuttajat muualla käyttää paremmin hyödykseen kulttuuriaan?