Onko lupa luovuttaa ja ns. hylätä lapsi tässä tilanteessa?
Mieheni kanssa tavattiin aika pian kun miehelle ja exälleen tuli ero. Heillä vauva oli vielä ihan pieni. Menimme naimisiin ja perustimme perheen. Olemme alusta asti koittaneet ottaa lasta meille, sopia asioista äidin kanssa, olla ystävällisiä jne.
Tämä ei kuitenkaan ole auttanut, vaan äiti on niin vihainen ja katkera kaikesta että on tehnyt elämästämme suoranaista hel..ttiä. Hänelle ei sovi ehdottamamme tapaamispäivät, mutta ei hänenkään aina meille. Hän haukkuu ja on suoraan sanoen törkeä. Minä pelkään tuota ihmistä. Mies on yrittänyt nyt kolme vuotta saada asioita eteenpäin tuloksetta. Oman perheemme hyvinvoinnin takia olemme puhuneet että jos luovuttaisimme. Emme ala taistelemaan koska se ei auta mitään. Äiti vain on mikä on. Kysyn siis, onko tässä vaiheessa lupa luovuttaa? Lapsi voi kuitenkin ottaa isompana yhteyttä kun ei tarvitse enää asioida äitinsä kanssa.
Kommentit (351)
Ei paljon lapsen isää kiinnosta oma lapsi, jos on valmis tuollaiseen välien katkaisuun. Lapsi raukka😢😭 Ja nopeaa toimintaa löytää uusi kumppani.. olisi ollut minulle hälytysmerkki sinun kohdallasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.
Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.
Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Ja jos se eksä vaimoineen tehtailee lasuja, en todellakaan päästäisi koska sehän vain mahdollistaisi massiivisen vainon jatkamisen.
Vierailija kirjoitti:
Ei paljon lapsen isää kiinnosta oma lapsi, jos on valmis tuollaiseen välien katkaisuun. Lapsi raukka😢😭 Ja nopeaa toimintaa löytää uusi kumppani.. olisi ollut minulle hälytysmerkki sinun kohdallasi.
Sille isän toiminnalle ei nyt jälkeenpäin voi mitään. Turha siitä 7n jaaritella. Vaan sitten pitää yrittää hoitaa lapsen tapaamiset kaikesta huolimatta. Että lapsi raukka ei enempää kärsi ja saa lisätaakkoja harteilleen.
Ihan yhtä hyvin kuin moni tuomitsee isän lapsen hylkäämisen miettimisen voi katsoa tässä itse peiliin. Kukahan on tehnyt asiat niin hankaliksi tavata omaa lastaan, että tuollaista tulee mieleen miettiä.
Myös se malka pois omasta silmästä.
Toisaalta, milläs isä voi lastaan tavata jos äiti sen kaikin tavoin estää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei paljon lapsen isää kiinnosta oma lapsi, jos on valmis tuollaiseen välien katkaisuun. Lapsi raukka😢😭 Ja nopeaa toimintaa löytää uusi kumppani.. olisi ollut minulle hälytysmerkki sinun kohdallasi.
Sille isän toiminnalle ei nyt jälkeenpäin voi mitään. Turha siitä 7n jaaritella. Vaan sitten pitää yrittää hoitaa lapsen tapaamiset kaikesta huolimatta. Että lapsi raukka ei enempää kärsi ja saa lisätaakkoja harteilleen.
Ihan yhtä hyvin kuin moni tuomitsee isän lapsen hylkäämisen miettimisen voi katsoa tässä itse peiliin. Kukahan on tehnyt asiat niin hankaliksi tavata omaa lastaan, että tuollaista tulee mieleen miettiä.
Myös se malka pois omasta silmästä.Toisaalta, milläs isä voi lastaan tavata jos äiti sen kaikin tavoin estää?
Ei sitä tilannetta ainakaan auta isän nyksä joka sekaantuu ja vainoaa.
Vierailija kirjoitti:
Teidän kannattaisi kokoontua keskustelemaan asioista hyvän aterian ääreen. Puhumalla asiat selviävät. Laita vaikka Pulmentum iecorista ja kutsu eksä kylään.
Pulmentum iecoris;
1. 2.5 dl ulcus lac totum.
2. Paucos porri porri, 1/2 dl pisorum congelatos et paucos nucleos nucum adde.
3. Ulcus et butyri vel margarine P. 20-30 adde.
4. Verre 150 P. * farciminis hepatis in mixto.
5. Ulcus et tempus sectivum, mentam, origanum, cuminum et muscata. Sal saporem addere.
6. Coquite et sapor decidito 15-20 min.
Pulmentum ad edendum paratus est. Facilis, amet, commodi!Pulmentum iecoris;
1. 2.5 dl ulcus lac totum.
2. Paucos porri porri, 1/2 dl pisorum congelatos et paucos nucleos nucum adde.
3. Ulcus et butyri vel margarine P. 20-30 adde.
4. Verre 150 P. * farciminis hepatis in mixto.
5. Ulcus et tempus sectivum, mentam, origanum, cuminum et muscata. Sal saporem addere.
6. Coquite et sapor decidito 15-20 min.
Pulmentum ad edendum paratus est. Facilis, amet, commodi!
Komppaan tätä. Kannattaa keskustella.
ap on pahassa välikädessä. Lapsen etua ajatellen olisi tietenkin parasta, jos isä olisi vauvan ja äidin apuna ja turvana että nuo kaksi naista ikään kuin jakaisivat miehen "yhteisesti" pikkulapsiajan.
Eli mies olisi pienokaisen ja äidin kanssa mahdollisuuksien mukaan ja osallistuisi lapsensa hoitoon niin että äiti saisi levätä.
Onhan se äidillekin iso ja traumaattinen elämänmullistus: pieni vauva ja ero samaan aikaan.
Sen sijaan, että vauvan isä on rasittuneen äidin apuna ja tukena, hän tekee lasuja ja miehen uusi vaimo juonii adoptoivansa äidin lapsen. Onhan siinä lisäpaineita yllinkyllin.
Tuskin ap pystyy "lainaamaan" miestään "osallistuvaksi isäksi" tuolle ex-naiselle ja tämän tueksi, koska on aina vaarana, että mies ja ex-vaimo lähentyvät toisiaan ja vanha rakkaus herää. Siksi hän haluaa viedä lapsen äidiltä ja jopa omia sen. Se on turvallisempaa kuin kannustaa miestään osallistumaan vauvan ja ex-vaimon elämään.
Ap.n miehen on parasta tajuta, että hänellä on nyt kaksi perhettä ja käytännössä kaksi vaimoa, joiden hyvinvoinnista hän on osittain vastuussa. Hän voi järkeillä, että hän on vastuussa vain lapsestaan ja siitäkin vain omilla ehdoillaan mutta totuus on, että noin pienelle se oma äiti on tärkein henkilö ja äidin hyvinvointi vaikuttaa vauvaankin.
Hänen olisi parasta vaimojensa mielenterveyden takia pitää nuo perheet ja heidän asiat tiukasti erillään. Ei antaa naisten sekaantua toistensa elämään koska toisen naisen henk.koht asiat eivät kuulu toiselle vaimolle millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Joo vauvaa ei voi roikottaa paikasta toiseen isän ja tämän mahdollisen uuden naisen halujen mukaan. Tapaamisten estäminen on tietysti väärin, mutta väärin on myös vaatia vauvaa pitkäksi aikaa eroon äidistään. Jos menee eroamaan vauvan äidistä niin silloin ne tapaamiset väkisinkin menee alkuun enemmän äidin ehdoilla, kun se vauva on yleensä kiinni äidissä. Aloituksen perusteella ei voi sanoa onko vikaa enemmän äidissä, isässä vai uudessa vaimossa vai kaikissa yhtä lailla, sen verran ympäripyöreästi kirjoitettu. No, tietenkään toisten haukkuminen ja rähjääminen ei ole sellaista käytöstä joka mitenkään edesauttaisi hyvien välejen pitämistä ja lapsen etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Älä viitsi naurattaa. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Ainoa este on isällä joku oikea syy, ettei anneta tavata, mutta tässä nyt ei ole siitä kyse.
Kyllähän se sitten jää isä lapselle iänkaiken ventovieraaksi kun ei edes anneta mahdollisuutta tutustua lapseensa ja tavata.
Olipas hassu kommentti. Isä on on ventovieras ja halutaan pitääkin ventovieraana, jep jep.
Pieni vauva nyt helposti oppii isänsä tuntemaan kun muistoja isästä vauvaikäisenä ole paljon muutenkaan vielä.
Nythän pitäisi oikein kannustaa, että alkavat lapsen kasvaessa luoda suhdetta toisiinsa ja isän uuteen kotiin ja vaimoon.
Eikä siunailla, että nyt en ainakaan anna isän tavata.
Äiti ei voi pienen lapsen puolesta päättää, että lapsen ei ole tarpeellista tavata isäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Älä viitsi naurattaa. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Ainoa este on isällä joku oikea syy, ettei anneta tavata, mutta tässä nyt ei ole siitä kyse.
Kyllähän se sitten jää isä lapselle iänkaiken ventovieraaksi kun ei edes anneta mahdollisuutta tutustua lapseensa ja tavata.
Olipas hassu kommentti. Isä on on ventovieras ja halutaan pitääkin ventovieraana, jep jep.
Pieni vauva nyt helposti oppii isänsä tuntemaan kun muistoja isästä vauvaikäisenä ole paljon muutenkaan vielä.
Nythän pitäisi oikein kannustaa, että alkavat lapsen kasvaessa luoda suhdetta toisiinsa ja isän uuteen kotiin ja vaimoon.
Eikä siunailla, että nyt en ainakaan anna isän tavata.Äiti ei voi pienen lapsen puolesta päättää, että lapsen ei ole tarpeellista tavata isäänsä.
Jos isä on häippässyt kun lapsi on pieni vauva, hän on lapselle täysin ventovieras. Ei häntä voi haan heittää kuin pakettia sille ventovieraalle pariskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
ap on pahassa välikädessä. Lapsen etua ajatellen olisi tietenkin parasta, jos isä olisi vauvan ja äidin apuna ja turvana että nuo kaksi naista ikään kuin jakaisivat miehen "yhteisesti" pikkulapsiajan.
Eli mies olisi pienokaisen ja äidin kanssa mahdollisuuksien mukaan ja osallistuisi lapsensa hoitoon niin että äiti saisi levätä.
Onhan se äidillekin iso ja traumaattinen elämänmullistus: pieni vauva ja ero samaan aikaan.
Sen sijaan, että vauvan isä on rasittuneen äidin apuna ja tukena, hän tekee lasuja ja miehen uusi vaimo juonii adoptoivansa äidin lapsen. Onhan siinä lisäpaineita yllinkyllin.Tuskin ap pystyy "lainaamaan" miestään "osallistuvaksi isäksi" tuolle ex-naiselle ja tämän tueksi, koska on aina vaarana, että mies ja ex-vaimo lähentyvät toisiaan ja vanha rakkaus herää. Siksi hän haluaa viedä lapsen äidiltä ja jopa omia sen. Se on turvallisempaa kuin kannustaa miestään osallistumaan vauvan ja ex-vaimon elämään.
Ap.n miehen on parasta tajuta, että hänellä on nyt kaksi perhettä ja käytännössä kaksi vaimoa, joiden hyvinvoinnista hän on osittain vastuussa. Hän voi järkeillä, että hän on vastuussa vain lapsestaan ja siitäkin vain omilla ehdoillaan mutta totuus on, että noin pienelle se oma äiti on tärkein henkilö ja äidin hyvinvointi vaikuttaa vauvaankin.
Hänen olisi parasta vaimojensa mielenterveyden takia pitää nuo perheet ja heidän asiat tiukasti erillään. Ei antaa naisten sekaantua toistensa elämään koska toisen naisen henk.koht asiat eivät kuulu toiselle vaimolle millään tavalla.
Mitä ihmeen höpinää nyt luin? Vaimojensa mielenterveyden? Onko Suomessa uusi laki kaksinnaimisen hyväksymiseksi.
Isällä ei ole kahta vaimoa ja kahta perhettä. Yhteinen lapsi on ex-vaimon kanssa ja tapaamiset pitää saada sopimaan mahdollisimman nopeasti sujuviksi.
Viisainta olisi tehdä virallinen tapaamissopimys. Se toisi edes jotain selvyyttä. Tosin ex-vaimo voi silti olla hankala tapaamisten suhteen, mutta olisi edes joku runko mistä lähteä.
Kaikkien osapuolten, myös sen lapsen, mielenterveyden kannalta olisi nyt viisasta saada tapaamiset kuntoon ja jonkintasoiset asialliset välit, että pystytään kommunikoimaan lapsen asioista.
Ymmärrän äitiäkin. Imeväisikäistä ei mielellään sysää tuntemattoman naisen haltuun varsinkin jos tämä tehtailee lasuja.
Muutenkin äidinvaistot ovat kovimmillaan juuri imeväisaikana. Vaikka se lapsi olisi kuinka rasittava, niin sitä tulee kauhea ikävä, jos siitä joutuu eroamaan vuorokaudeksikin. Olo on levoton ja sitä miettii tuhatta ja sataa asiaa. Ei kykene keskittymään mihinkään.
Isän pitäisi nyt ryhdistäytyä ja itsenäistyä.
Keskustella sen eksänsä kanssa, pyytää anteeksi, tutustua lapseen lapsen ja sen äidin ehdoilla.
Ja pitää tämä ärhäkkä nyksä erossa koko asiasta säätämästä.
En ikinä, missään olosuhteissa, luovuttaisi oman lapseni suhteen.
Enkä ikinä, missään olosuhteissa, pystyisi kunnioittamaan miestä, joka luovuttaisi oman lapsensa suhteen. Tai naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Älä viitsi naurattaa. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Ainoa este on isällä joku oikea syy, ettei anneta tavata, mutta tässä nyt ei ole siitä kyse.
Kyllähän se sitten jää isä lapselle iänkaiken ventovieraaksi kun ei edes anneta mahdollisuutta tutustua lapseensa ja tavata.
Olipas hassu kommentti. Isä on on ventovieras ja halutaan pitääkin ventovieraana, jep jep.
Pieni vauva nyt helposti oppii isänsä tuntemaan kun muistoja isästä vauvaikäisenä ole paljon muutenkaan vielä.
Nythän pitäisi oikein kannustaa, että alkavat lapsen kasvaessa luoda suhdetta toisiinsa ja isän uuteen kotiin ja vaimoon.
Eikä siunailla, että nyt en ainakaan anna isän tavata.Äiti ei voi pienen lapsen puolesta päättää, että lapsen ei ole tarpeellista tavata isäänsä.
Jos isä on häippässyt kun lapsi on pieni vauva, hän on lapselle täysin ventovieras. Ei häntä voi haan heittää kuin pakettia sille ventovieraalle pariskunnalle.
Isän häippäsyyn perustuen et voi estää lasta tapaamasta isäänsä.
Kostat isälle juuri nyt näillä jutuillasi ja lapsi on välikappaleena.
Mene sinne terapiaan.
Tiukassa on luulo, että äiti voi määrätä kaiken lasta koskevan yksin eron jälkeen. Eikä miestä voi lapsen varjolla kukaan väkisin pitää.
Ei lasta nyt heittää pakettina tarvitsekaan. Voi ihan asiallisesti sovitusti kuljettaa paikasta A paikkaan B ja taas sitten toisinpäin.
Ei tämä nyt kai ainoa vauva ole jota kuljetetaan tapaamaan toista vanhempaansa.
Lapsi kyllä oppii nopeasti tuntemaan isänsä kunhan lapselle annetaan siihen mahdollisuus. Se on sitäpaitsi lapsen oikeuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen ja äiti tahallaan tuhoaa lapsensa suhteen omaan isään? Vaikka olisi millainen katkeruus ja viha toista vanhempaa kohtaan eron jälkeen, niin lastaan rakastava ja lapsen parasta ajatteleva vanhempi ei käytä lasta vallankäytön, kyykyttämisen ja vihan välikappaleena. Ja täällä vielä ihmiset ymmärtää ja kannustaa, ilmeisesti koska kyseessä on äiti joka noin tekee. Jos mies tekisi vastaavalla tavalla, olisi hän automaattisesti narsisti ja psykopaatti, mutta nainen vastaavalla käytöksellä on vain väsynyt äiti.
Ihmiset ovat todella sokeita naisten väkivaltaiselle ja häiriintyneelle käytökselle. Ja olen itse nainen ja vauvan äiti, mutta ei tulisi ikinä mieleenkään torpedoida lapseni ja hänen isänsä suhdetta, koska työni kautta (lastensuojelu) tiedän mitä isän puuttuminen ja huoltokiusaaminen tekee lapselle ja hänen psyykeelleen. Lapsen elämää ei ole äidinkään oikeus pilata, ei vaikka olisi petetty ja jätetty. Ne asiat hoidetaan terapiassa ja lapsi jätetään niiden ulkopuolelle. Tai niin toimii rakastava ja tasapainoinen vanhempi.
Tässä kuviossa nyt on sen isän nykyinen vaimo mukana. En mäkään pientä vauvaa (enkä edes pri vuotiasta) päästäisi tapaamisiin isän uuden naisen perheen luokse kovin heppoisesti.
Niin, eli teet juuri tuota mitä ylläolevassa kommentissa lastensuojelualalla oleva ihminen kirjoittaa joidenkin äitien tekevän.
Pilaat isän ja lapsen välit ja estät isää tapaamasta lastaan omien katkeruuksiesi takia. Kuten moni muukin, kommenteista päätellen.
Tätähän toimintaa täällä oikein ylistetään. Ei se, että isällä on uusi vaimo ole syy kieltää lasta tapaamasta isän uudessa kodissa. Äiti ei voi sitä määrätä jos isä ja uusi kumppani ovat normaaleita ihmisiä.
Tuohan on juuri toisen ihmisen, eli isän, elämän hankaloittamista ja kiusaamista. Lapsen kustannuksella.
Se ei saa vaikuttaa hoitui ero hyvin tai huonosti, kuinka nopeasti löytyi uusi ja siedättekö edes ajatusta uudesta.
Reaktiot ja tunteet ovat ymmärrettäviä, mutta niitä ei lääkitä lapsen avulla.Sama neuvo Myös minulta kaikille vanhemmille joilla on vaikeuksia hyväksyä ero ja puolison uusi elämä. Menkää terapiaan tms. keskustelemaan omista tunteistanne. Mutta älkää pilatko lapsenne elämää.
Lapsi on syytön aikuisten toimintaan. Jos tuntuu, että toinen vanhempi on toiminut huonosti älkää enää itse jatkako huonoa toimintaa.Pientä lasta ei todellakaan voi antaa ventovieraaksi jääneelle isälle ja ventovieraalle naiselle. Turvatonta lapselle.
Älä viitsi naurattaa. Lapsella on oikeus tavata isäänsä. Ainoa este on isällä joku oikea syy, ettei anneta tavata, mutta tässä nyt ei ole siitä kyse.
Kyllähän se sitten jää isä lapselle iänkaiken ventovieraaksi kun ei edes anneta mahdollisuutta tutustua lapseensa ja tavata.
Olipas hassu kommentti. Isä on on ventovieras ja halutaan pitääkin ventovieraana, jep jep.
Pieni vauva nyt helposti oppii isänsä tuntemaan kun muistoja isästä vauvaikäisenä ole paljon muutenkaan vielä.
Nythän pitäisi oikein kannustaa, että alkavat lapsen kasvaessa luoda suhdetta toisiinsa ja isän uuteen kotiin ja vaimoon.
Eikä siunailla, että nyt en ainakaan anna isän tavata.Äiti ei voi pienen lapsen puolesta päättää, että lapsen ei ole tarpeellista tavata isäänsä.
Jos isä on häippässyt kun lapsi on pieni vauva, hän on lapselle täysin ventovieras. Ei häntä voi haan heittää kuin pakettia sille ventovieraalle pariskunnalle.
Isän häippäsyyn perustuen et voi estää lasta tapaamasta isäänsä.
Kostat isälle juuri nyt näillä jutuillasi ja lapsi on välikappaleena.
Mene sinne terapiaan.
Tiukassa on luulo, että äiti voi määrätä kaiken lasta koskevan yksin eron jälkeen. Eikä miestä voi lapsen varjolla kukaan väkisin pitää.Ei lasta nyt heittää pakettina tarvitsekaan. Voi ihan asiallisesti sovitusti kuljettaa paikasta A paikkaan B ja taas sitten toisinpäin.
Ei tämä nyt kai ainoa vauva ole jota kuljetetaan tapaamaan toista vanhempaansa.
Lapsi kyllä oppii nopeasti tuntemaan isänsä kunhan lapselle annetaan siihen mahdollisuus. Se on sitäpaitsi lapsen oikeuskin.
Voi hyvä luoja. Etkö ymmärrä suomea?
Se ns isä on hyvin pienelle lapselle täysin ventovieras.
Se lapsi ei ole mikään paketti joka vain tuupataan milloin minnekin.
Vierailija kirjoitti:
Isän pitäisi nyt ryhdistäytyä ja itsenäistyä.
Keskustella sen eksänsä kanssa, pyytää anteeksi, tutustua lapseen lapsen ja sen äidin ehdoilla.
Ja pitää tämä ärhäkkä nyksä erossa koko asiasta säätämästä.
Käsitän hyvän tunteet siinä mielessä, että heillä on nyt miehen kanssa yhteinen koti, oletan. On tosi hankalaa jos koko ajan säädetään ja venkslataan lapsen tapaamisen ajankohdista. Siis exä muuttaa ja hankaloittaa.
Jo kumpikin on töissä ja viikonloput olisivat lapsen tapaamiseen sopivia aikoja niin silloin tulee omasta elämästä helposti ennakoimatonta ja mitään omaa ohjelmaa ei voi sopia uudessa perheessä jos oltava valmiita ottamaan lapsi ja sitten tapaaminen peruuntuukin viime hetkessä.
Tai itse o ehdottanut ajank8htaa ja varannut kalentetista. Ensin exä lupaa, mutta sitten taas viime hetkellä muuttaakin mielensä.
Uusi vaimo ei halua varmaankaan olla säätämässä, mutta pitäähän hänelläkin olla oikeus omaan elämään ja päättää yhdessä perheensä aikatauluista jne.
Uusi vaimo ilmeisesti vain haluaisi vakautta, tietää ennakoida aikataulujaan ja elämäänsä ja myös samoja asioita miehelle siinä samalla.
Ei kukaan aikuinen voi elää koko aikaisessa valmiustilassa tai ilman mitään ennakkosuunnitelmia. Jotka sitten kerta toisensa jälkeen heitetään romukoppaan exän mielialan tai oikun mukaan.
Ei uusi perhe voi tanssia exän pillin tahdissa ja unohtaa oman elämänsä. Tämä varmaan on monelle uusperheen vanhemmalle tuttua, niin yleistä se on, että exä heiluttaa tahtipuikkoa. Sen lapsen tapaamisen tai tapaamattomuuden varjolla.
Tiedän tämän, koska olen kokenut saman.
Ap kiukuttelee, sekaantuu ja tehtailee lasuja - ei todellakaan ole hyväksi lapselle.
Ja kukaan normaali nainen ei mene yksiin saman tien pikkiriikkisen vauvan isän kanssa, joka juuri eronnut. Kyllä siinä normaali ihminen tajuaa antaa sille vauvalle tilaa ja tukea sitä kautta.