Mika Aaltolan puheet menivät liian pitkälle toisin sanoen alkoi politikoimaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin kannattaisi kohista Suomen turvallisuuspoliittisesta osaamisesta: miksi piti kellua 30 vuotta kuvitteellisen Nato-option varassa, kun kerran ensimmäinen reaktio Venäjän aggressiivisuuteen oli se, että presidentti säntää p*skat housussa Washingtoniin anelemaan apua ja pitää hysteerisen tiedotustilaisuuden ilman mitään antia ja sitten sekoillaan viikkoja kaiken maailman ally-sopimusfantasioiden kanssa ennen kuin päädytään jättämään Natolle jäsenhakemus - joka sitten jumiutuu, koska kaikki maat eivät ole samanlaisia kilttejä mallioppilaita kuin Suomi? Siis nimenomaan tästä Suomen turvallisuuspolitiikan haaksirikosta pitäisi puhua ja siitä, ketkä tästä tilanteesta ovat vastuussa. Ja niitä vastuullisia ei ole vain demareissa. Tässä on ollut oikeistohallituksiakin, joita ei kiinnostanut edes Nato-keskustelun aloittaminen.

Kuvauksesi ei vastaa sitä, mitä tapahtui. Niinistö oli tapansa mukaan harvinaisen rauhallinen, etkä sinä tiedä kaikkea, mitä kulisseissa mahdollisesti tapahtui. Hän yritti viimeiseen asti myös puhua Puttelle järkeä päähän estääkseen sodan syttymisen, samoin kuten Macron. Se ei auttanut, mutta yritys hyvä kymmenen.

Suomen turvallisuusilmapiiri oli erilainen 90-luvun alussa, kuin mitä se nyt on. Kukaan ei tiennyt, mihin suuntaan Venäjän kehitys tulisi menemään. Eipä tienneet monet muutkaan eurooppalaiset, kuten saksalaiset.

Ja 2010-luku mentiin laput silmillä korvat tukkien, myös Krimin valtauksen jälkeen. Kumma, että suurin osa muuta Eurooppaa ei jättäytynyt toiveajattelun varaan. Albaniakin liittyi Natoon vuosia sitten - eikä sillä ole maarajaa Venäjän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Ei ole. Päinvastoin, hän on median suosikki jota pidetään joka alan asiantuntijana. Ja josta leivotaan väkisin Suomen presidenttiä.

Kansahan sen päättää, kenestä tulee seuraava presidentti. Leipäpoliitikkoja harmittaa Aaltolan esiin nousu.

Mikan pitää muistaa nyt vaan kysyä ensi kerralla Sara-Sofialta: "Saanko luvan?"

Vapise Pekka, Mika nousee tämän ilmaisen julkisuuden ansiosta gallup-ykköseksi.

No entäs Markku Jokisipilä?

T. En tykkää Mika Aaltolastakaan

Vierailija kirjoitti:

Vapise Pekka, Mika nousee tämän ilmaisen julkisuuden ansiosta gallup-ykköseksi.

Pekka iskee takaisin rahtaamalla taas koneellisen epämääräistä väkeä joltain aavikkoleiriltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Poliitikot kantavat vastuunsa vaaleissa, heidät on valittu päättämään asioista, esimerkiksi Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Mika Aaltola työskentelee eduskunnan alaisessa tutkimuslaitoksessa, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksentekijöille. Kuten jo aiemmin sanoin, hänen ei ylipäätään pitäisi olla tuossa asemassa jatkuvasti julkisuudessa, koska hän ei ole edes tutkijana varsinaisesti riippumaton.

Aaltola taisi luulla olevansa jo pressa.

Haavistokin kommentoi Aaltolan tempausta vain siksi että sai vedettyä maton presidenttikisan mustan hevosen jalkojen alta. 😁

Mika Aaltolalta paljastus HS:ssä: Oli mukana George Bushin vaalikampanjassa

"Mika Aaltola kertoo Helsingin Sanomissa olleensa mukana republikaanien vaalityössä Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3a3f63f2-ecda-404f-b693-e547909e5…

Mitä puoluetta Mika edustaisi Suomessa?

Kai tuon Aaltolan ulkomaan matkan on joku hyväksynyt. Ei pomoktkaan noita matkoja omin päin tee, kai? Onko jollain tämän matkan suhteen parempaa tietoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Ei ole. Päinvastoin, hän on median suosikki jota pidetään joka alan asiantuntijana. Ja josta leivotaan väkisin Suomen presidenttiä.

Kansahan sen päättää, kenestä tulee seuraava presidentti. Leipäpoliitikkoja harmittaa Aaltolan esiin nousu.

On totta, että ns. status quon sekoittaminen on hyvä asia ja leipäpoliitikoilta ajan myötä katoaa jonkinlainen kosketus normielämään. On kuitenkin yksi duuni, jossa laajasta poliitikan kokemuksesta on ainoastaan hyötyä ja se on presidenttiys. Poliitikan tutkiminen ja sen teko ovat kaksi täysin eri lajia ja itse ainakin haluan presidentin, joka osaa politiikan pelin, edustaen koko maata puoluetaustasta riippumatta. Kokematon henkilö syödään elävältä kansainvälisissä pöydissä, vaikka ko. henkilö olisi lukenut tai kirjoittanut kuinka monta kirjaa tahansa tai esiintynyt televisiossa kuinka usein tahansa. Vrt. vaikka Ahtisaari, joka itse asiassa oli hyvä presidentti, mutta ikävä kyllä huono poliitikko, jonka omat syrjäyttivät lopulta. Tuli ns. politiikan ulkopuolelta. Aaltola on osoittanut jo nyt, että ei omaa ns. poliittista silmää ja niin se vain on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän Aaltola on julkisuudessa, sitä vähemmän hänestä pidän. Olkoonkin että monesti olen samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta hänessä on jotain joka pistää jarruja mieleen ja häläreitä soimaan. Hän ottaa hieman liikaa vapauksia, astuu toisten tonteille ja tunkee omia asioitaan (kuten tuo Geo-poika) keskusteluihin joihin ne eivät kuulu. Siksi näkisin lafkansakin johdossa jonkun muun kuin hänet. 

Tämä. Liian ekstrovertti, puhelias ja avoin. Olen itse samanlainen, eikä tällaisella luonteella vaan suomalaisessa yhteiskunnassa voi oikeasti saada mitään aikaan. Pitää osata antaa toisille hirveästi tilaa ja odotella sopivaa hetkeä vienosti ehdottaa omaa kantaansa, eikä jyrätä menemään kuten vaikka Aaltola.

Mutta kun ei sen tarvitse saada mitään aikaan! Se on tutkija. Tutkimuslafkan johtaja. Sen kuuluisi tuoda julki tutkimusta ja tutkimusten tuloksia. Perustellen eri näkökulmia. Ei esiintyä jonain oraakkelina joka helkutin mediassa.

Onko medioissa kyseenalaistettu Mika Salmisen tai Hanna Nohynekin pelkkään mutuun perustuvia puheita? THL on monessa asiassa poikennut mm. WHO:n suosituksista, ilman sen kummempia perusteluja kuin että he tietävät asiat paremmin. Täydestä on mennyt, koska suuri enemmistö haluaa pettää itseään kuvittelemalla, että pandemia on ohi. Ja joku on esiintynyt oraakkelina, tosin muistikuviaan jälkeenpäin korjailevana, niin nimenomaan Mika Salminen.

No aivan samalla tavalla Salminen on politikoinut julkisuudessa, siitä olen aivan samaa mieltä. Ja Thl:n kohdalla asia on vielä irvokkaampi, ensin neuvovat hallitusta että tehkää näin, ja kun hallitus päätti Thl:n suosituksen mukaan jotain tehdä, niin päätöksen jälkeisenä päivänä oli Salminen iltapäivälehdessä sanomassa että väärin tehty. Eli matto alta vaan ja heräsi kyllä kysymys että miksi. Näinhän tapahtui koko ajan koronan aikana. Eli oikeastaan thl:n ja Salmisen &kumppaneiden tekemiset oli paljon törkeämpiä kuin Aaltolan, eihän hän ole kuin vähän turhan varomattomasti twiittaillut. Mutta silti, on hänellä ihan selvästi mennyt hieman hattuun median nostattama hype, eikä ole pysynyt lestissään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin kannattaisi kohista Suomen turvallisuuspoliittisesta osaamisesta: miksi piti kellua 30 vuotta kuvitteellisen Nato-option varassa, kun kerran ensimmäinen reaktio Venäjän aggressiivisuuteen oli se, että presidentti säntää p*skat housussa Washingtoniin anelemaan apua ja pitää hysteerisen tiedotustilaisuuden ilman mitään antia ja sitten sekoillaan viikkoja kaiken maailman ally-sopimusfantasioiden kanssa ennen kuin päädytään jättämään Natolle jäsenhakemus - joka sitten jumiutuu, koska kaikki maat eivät ole samanlaisia kilttejä mallioppilaita kuin Suomi? Siis nimenomaan tästä Suomen turvallisuuspolitiikan haaksirikosta pitäisi puhua ja siitä, ketkä tästä tilanteesta ovat vastuussa. Ja niitä vastuullisia ei ole vain demareissa. Tässä on ollut oikeistohallituksiakin, joita ei kiinnostanut edes Nato-keskustelun aloittaminen.

Kuvauksesi ei vastaa sitä, mitä tapahtui. Niinistö oli tapansa mukaan harvinaisen rauhallinen, etkä sinä tiedä kaikkea, mitä kulisseissa mahdollisesti tapahtui. Hän yritti viimeiseen asti myös puhua Puttelle järkeä päähän estääkseen sodan syttymisen, samoin kuten Macron. Se ei auttanut, mutta yritys hyvä kymmenen.

Suomen turvallisuusilmapiiri oli erilainen 90-luvun alussa, kuin mitä se nyt on. Kukaan ei tiennyt, mihin suuntaan Venäjän kehitys tulisi menemään. Eipä tienneet monet muutkaan eurooppalaiset, kuten saksalaiset.

Ja 2010-luku mentiin laput silmillä korvat tukkien, myös Krimin valtauksen jälkeen. Kumma, että suurin osa muuta Eurooppaa ei jättäytynyt toiveajattelun varaan. Albaniakin liittyi Natoon vuosia sitten - eikä sillä ole maarajaa Venäjän kanssa.

Eipä ole Albanialla varmaan vastaavaa armeijaakaan, kuin mitä Suomella.

Suomella on tarvittaessa miljoona miestä omassa armeijassa.

Tuomiojan nillitys haiskahtaa kateudelle ja yritykselle sensuroida tutkijan mielipiteitä. Tuomioja-dinosauruksen voisi kyllä jo kärrätä museoon, onneksi ei pysty enää heittämään enempää kapuloita Nato-hakemuksen rattisiin.

Vierailija kirjoitti:

Mika Aaltolalta paljastus HS:ssä: Oli mukana George Bushin vaalikampanjassa

"Mika Aaltola kertoo Helsingin Sanomissa olleensa mukana republikaanien vaalityössä Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3a3f63f2-ecda-404f-b693-e547909e5…

Mitä puoluetta Mika edustaisi Suomessa?

On muistaakseni puhunut myös uskostaan. Eli jokin konservatiivisempi? Tässähän hän aikalailla eroaa suomalaisten valtavirrasta ja siksi ei ehkä olekaan puhunut asiasta kovin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Mika Aaltolalta paljastus HS:ssä: Oli mukana George Bushin vaalikampanjassa

"Mika Aaltola kertoo Helsingin Sanomissa olleensa mukana republikaanien vaalityössä Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3a3f63f2-ecda-404f-b693-e547909e5…

Mitä puoluetta Mika edustaisi Suomessa?

Tämä on hyvä kysymys, koska Kokoomus lienee USA:n demokraattien kannattaja, jos olen oikein ymmärtänyt?

Vierailija kirjoitti:

Voihan olla, että jotkut piirit ovat säikähtäneet kansansuosiota.

Ei ole suosikkini.

T:  Kansalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Poliitikot kantavat vastuunsa vaaleissa, heidät on valittu päättämään asioista, esimerkiksi Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Mika Aaltola työskentelee eduskunnan alaisessa tutkimuslaitoksessa, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksentekijöille. Kuten jo aiemmin sanoin, hänen ei ylipäätään pitäisi olla tuossa asemassa jatkuvasti julkisuudessa, koska hän ei ole edes tutkijana varsinaisesti riippumaton.

Tällaisten mielipiteiden täytyy tulla kateellisilta poliitikoilta tai heidän avustajiltaan tai joiltain puolueaktivisteilta. Järkyttävää ja tökeröä puuttumista sananvapauteen! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Ei ole. Päinvastoin, hän on median suosikki jota pidetään joka alan asiantuntijana. Ja josta leivotaan väkisin Suomen presidenttiä.

Kansahan sen päättää, kenestä tulee seuraava presidentti. Leipäpoliitikkoja harmittaa Aaltolan esiin nousu.

On totta, että ns. status quon sekoittaminen on hyvä asia ja leipäpoliitikoilta ajan myötä katoaa jonkinlainen kosketus normielämään. On kuitenkin yksi duuni, jossa laajasta poliitikan kokemuksesta on ainoastaan hyötyä ja se on presidenttiys. Poliitikan tutkiminen ja sen teko ovat kaksi täysin eri lajia ja itse ainakin haluan presidentin, joka osaa politiikan pelin, edustaen koko maata puoluetaustasta riippumatta. Kokematon henkilö syödään elävältä kansainvälisissä pöydissä, vaikka ko. henkilö olisi lukenut tai kirjoittanut kuinka monta kirjaa tahansa tai esiintynyt televisiossa kuinka usein tahansa. Vrt. vaikka Ahtisaari, joka itse asiassa oli hyvä presidentti, mutta ikävä kyllä huono poliitikko, jonka omat syrjäyttivät lopulta. Tuli ns. politiikan ulkopuolelta. Aaltola on osoittanut jo nyt, että ei omaa ns. poliittista silmää ja niin se vain on.

Se on juuri näin. Presidenttinä täytyy olla kova luu, eikä saa olla perso imartelulle. Tämä sen lisäksi että pitää osata ajatella koko maan etua, ei vaan omaansa. Aaltola olisi aivan liian pehmeä ja todellakin just syötäisiin elävältä kansainvälisissä neuvotteluissa ja kanssakäymisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkijan täytyy kommunikoida johtopäätöstensä tulokset. Miksei hän saisi ilmaista itseään vapaasti? Jonkun marininko analyysejä tässä kaivataan? Luoja meitä niiltä varjelkoon.

Oikea asiantuntija osaa esittää asiat niin, että muillekin näkemyksille jää edes teoriassa tilaa.

Onhan niitä kuultukin.

Maassamme on mielipiteenvapaus?

Olisiko tuohon ohjelmaan pitänyt siis kutsua joku toista mieltä oleva väittämään vastaan: et kuullut, ei sanoneet, käsitit väärin.

Ei tietenkään, kysymyksessä on vain puhetapa. Oppinut ihminen, joka oikeasti puhuu omasta asiantuntija-alastaan, ei esitä tietävänsä koko totuutta ja ihan kaikkea. Aaltola puhuu niin kuin olisi joku auktoriteetti, joka tietää ja ymmärtää kaiken. Enemmän pitäisi tajuta suhteuttaa oma mielipide ja totuus, jotka ovat hyvinkin liukkaita käsitteitä. Perustelee huonosti, olettaa kaikkien olevan kanssaan automaattisesti samaa mieltä ja vieläpä jotenkin ihailevan häntä. Ja se sanojen loppujen venyttäminen, yöks. Voisivat pyytää vaihteeksi jonkun muun ulkopoliittisen asiantuntijan haastateltavaksi.

Aika pitkälle johdettuja tulkintoja, jotka perustuvat vaikutelmaan, jonka puhetyylistä saat. Eikö kuitenkin se, mitä sanoo ole olenaisempaa?