Mika Aaltolan puheet menivät liian pitkälle toisin sanoen alkoi politikoimaan

Kenen varpaille Aaltola on nyt astunut?!?! Ehkä hän on sitten ylittänyt valtuutensa tai jotain, mutta minusta tuntuu, että nyt vähän ylireagoidaan Aaltolan twiitteihin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä UPIn asiantuntija on mm. Sinikukka Saari.

Siellä on nelko liuta kovia isaajia. Sinänsä outoa, että Aaltola on laitoksen johtaja, kun ei ole arvovaltaisin esiintyjä sieltä.

Ei mitenkään outoa. Pitkä mies valitaan aina vanhoillisissa yrityksissä toimitusjohtajaksikin. Tumma ja mörkömäinen ulkomuoto plussaa.

Aaltola ei ole vapaa tutkija vaan enemmänkin neuvonantaja. Oikeastaan hänen asemassaan ei pitäisi olla julkisuudessa asiantuntijana ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo kauan aikaa ollut sitä mieltä, että Aaltola puhuu lonkalta. Twitterissä kirjoittelee itsestäänselvyyksiä, harvoin tarjoaa mitään uutta ja useimmiten suoltaa vaikeaselkoista tajunnanvirtaa, joka saattaa kuulostaa fiksulta, ennen kuin yrittää ymmärtää viestien ytimen. En tiedä, miksi hänet on nostettu kaikkien kansainvälisten asioiden asiantuntijaksi, kun maa on pullollaan eri alueille keskittyneitä tutkijoita. Hän kommentoi mitä vaan milloin vaan. T: Kansainvälisen politiikan maisteri laajalla kansainvälisellä työkokemuksella, ml. Venäjä ja USA.

Aaltolahan esiintyy mm rokoteasiantuntijana kun väittää rokotteiden olevan todella turvallisia, kun Aaltolankin piti ottaa kantaa rokotteista ilmenneisiin haittavaikutuksiin.

Miksi niistä häneltä kysyttiin?

Enemmän ihmettelen toimittajien suhtautumista häneen.

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän Aaltola on julkisuudessa, sitä vähemmän hänestä pidän. Olkoonkin että monesti olen samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta hänessä on jotain joka pistää jarruja mieleen ja häläreitä soimaan. Hän ottaa hieman liikaa vapauksia, astuu toisten tonteille ja tunkee omia asioitaan (kuten tuo Geo-poika) keskusteluihin joihin ne eivät kuulu. Siksi näkisin lafkansakin johdossa jonkun muun kuin hänet. 

Tämä. Liian ekstrovertti, puhelias ja avoin. Olen itse samanlainen, eikä tällaisella luonteella vaan suomalaisessa yhteiskunnassa voi oikeasti saada mitään aikaan. Pitää osata antaa toisille hirveästi tilaa ja odotella sopivaa hetkeä vienosti ehdottaa omaa kantaansa, eikä jyrätä menemään kuten vaikka Aaltola.

Mutta kun ei sen tarvitse saada mitään aikaan! Se on tutkija. Tutkimuslafkan johtaja. Sen kuuluisi tuoda julki tutkimusta ja tutkimusten tuloksia. Perustellen eri näkökulmia. Ei esiintyä jonain oraakkelina joka helkutin mediassa.

Onko medioissa kyseenalaistettu Mika Salmisen tai Hanna Nohynekin pelkkään mutuun perustuvia puheita? THL on monessa asiassa poikennut mm. WHO:n suosituksista, ilman sen kummempia perusteluja kuin että he tietävät asiat paremmin. Täydestä on mennyt, koska suuri enemmistö haluaa pettää itseään kuvittelemalla, että pandemia on ohi. Ja joku on esiintynyt oraakkelina, tosin muistikuviaan jälkeenpäin korjailevana, niin nimenomaan Mika Salminen.

Vierailija kirjoitti:

Aaltola tähtää presidentiksi, vaikka ei ole vielä sitä myöntänyt.

Äänestäisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Hän ei voi toimia niin kuin hän on toiminut.  Jos Suomen johto etenee varovaisesti niin, että yhdessä mennään Ruotsin kanssa NATOO:n, ainakin toistaiseksi pidetään tämä linja, niin ei hän voi mennä pilaamaan sitä millään " nyt täytyy mennä ilman Ruotsia lausunnoilla."

Hänen puheitaan seurataan myös siellä Turkissa, Ruotsissa ja NATO:ssa. Tuollainen sooloilu antaa hajanaisen kuvan Suomen linjasta.

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Leikkii vaikeasti tavoiteltavaa. Ärsyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Ennemmin kannattaisi kohista Suomen turvallisuuspoliittisesta osaamisesta: miksi piti kellua 30 vuotta kuvitteellisen Nato-option varassa, kun kerran ensimmäinen reaktio Venäjän aggressiivisuuteen oli se, että presidentti säntää p*skat housussa Washingtoniin anelemaan apua ja pitää hysteerisen tiedotustilaisuuden ilman mitään antia ja sitten sekoillaan viikkoja kaiken maailman ally-sopimusfantasioiden kanssa ennen kuin päädytään jättämään Natolle jäsenhakemus - joka sitten jumiutuu, koska kaikki maat eivät ole samanlaisia kilttejä mallioppilaita kuin Suomi? Siis nimenomaan tästä Suomen turvallisuuspolitiikan haaksirikosta pitäisi puhua ja siitä, ketkä tästä tilanteesta ovat vastuussa. Ja niitä vastuullisia ei ole vain demareissa. Tässä on ollut oikeistohallituksiakin, joita ei kiinnostanut edes Nato-keskustelun aloittaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän Aaltola on julkisuudessa, sitä vähemmän hänestä pidän. Olkoonkin että monesti olen samaa mieltä hänen kanssaan. Mutta hänessä on jotain joka pistää jarruja mieleen ja häläreitä soimaan. Hän ottaa hieman liikaa vapauksia, astuu toisten tonteille ja tunkee omia asioitaan (kuten tuo Geo-poika) keskusteluihin joihin ne eivät kuulu. Siksi näkisin lafkansakin johdossa jonkun muun kuin hänet. 

Tämä. Liian ekstrovertti, puhelias ja avoin. Olen itse samanlainen, eikä tällaisella luonteella vaan suomalaisessa yhteiskunnassa voi oikeasti saada mitään aikaan. Pitää osata antaa toisille hirveästi tilaa ja odotella sopivaa hetkeä vienosti ehdottaa omaa kantaansa, eikä jyrätä menemään kuten vaikka Aaltola.

Mutta kun ei sen tarvitse saada mitään aikaan! Se on tutkija. Tutkimuslafkan johtaja. Sen kuuluisi tuoda julki tutkimusta ja tutkimusten tuloksia. Perustellen eri näkökulmia. Ei esiintyä jonain oraakkelina joka helkutin mediassa.

Onko medioissa kyseenalaistettu Mika Salmisen tai Hanna Nohynekin pelkkään mutuun perustuvia puheita? THL on monessa asiassa poikennut mm. WHO:n suosituksista, ilman sen kummempia perusteluja kuin että he tietävät asiat paremmin. Täydestä on mennyt, koska suuri enemmistö haluaa pettää itseään kuvittelemalla, että pandemia on ohi. Ja joku on esiintynyt oraakkelina, tosin muistikuviaan jälkeenpäin korjailevana, niin nimenomaan Mika Salminen.

Mika Salminen on virologi, Hanna Nohynek ylilääkäri ja rokotetutkija.

Mika Aaltola on politiikan tutkija.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan tuo oman yksityiselämän esille tuominen a-studiossa, siis ajankohtaisia maailmantapahtumia käsittelevässä ohjelmassa osoittaa kyllä Aaltolan itsekritiikin puutteen.

Melko pelottavaa ulkopoliittisen instituutin johtajalta.

(!!!)

Tuo sen koska häneltä kysytään

Sirkus olisi tylsä ilman klovnia.

Voihan olla, että jotkut piirit ovat säikähtäneet kansansuosiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin kannattaisi kohista Suomen turvallisuuspoliittisesta osaamisesta: miksi piti kellua 30 vuotta kuvitteellisen Nato-option varassa, kun kerran ensimmäinen reaktio Venäjän aggressiivisuuteen oli se, että presidentti säntää p*skat housussa Washingtoniin anelemaan apua ja pitää hysteerisen tiedotustilaisuuden ilman mitään antia ja sitten sekoillaan viikkoja kaiken maailman ally-sopimusfantasioiden kanssa ennen kuin päädytään jättämään Natolle jäsenhakemus - joka sitten jumiutuu, koska kaikki maat eivät ole samanlaisia kilttejä mallioppilaita kuin Suomi? Siis nimenomaan tästä Suomen turvallisuuspolitiikan haaksirikosta pitäisi puhua ja siitä, ketkä tästä tilanteesta ovat vastuussa. Ja niitä vastuullisia ei ole vain demareissa. Tässä on ollut oikeistohallituksiakin, joita ei kiinnostanut edes Nato-keskustelun aloittaminen.

Kuvauksesi ei vastaa sitä, mitä tapahtui. Niinistö oli tapansa mukaan harvinaisen rauhallinen, etkä sinä tiedä kaikkea, mitä kulisseissa mahdollisesti tapahtui. Hän yritti viimeiseen asti myös puhua Puttelle järkeä päähän estääkseen sodan syttymisen, samoin kuten Macron. Se ei auttanut, mutta yritys hyvä kymmenen.

Suomen turvallisuusilmapiiri oli erilainen 90-luvun alussa, kuin mitä se nyt on. Kukaan ei tiennyt, mihin suuntaan Venäjän kehitys tulisi menemään. Eipä tienneet monet muutkaan eurooppalaiset, kuten saksalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Voihan olla, että jotkut piirit ovat säikähtäneet kansansuosiota.

Nimenomaan siitä tässä "kohussa" on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On selkeää, että jonkinlainen poliittinen peli on hänen puoleltaan alkanut - olkoonkin, että sanoi pysyvänsä poissa presidentinvaaleista. Menee niin sanotusti liian lujaa ja julkkiksen, tutkijan ja poliitikon roolit ovat menneet iloisesti sekaisin. Tässä toki auttaa media: tekisi hyvää toimittajien pysähtyä ennen haastattelukutsun lähettämistä, että hetkinen, olisikohan joku muu välillä vähän freesimpi. Ihan UPI:n sisältäkin löytyy eri alojen tutkijoita.

Miten tutkijan ja poliitikon roolit muka voivat mennä sekaisin? Eikö ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan ja että poliitikolla on aitoa tietoa puhumastaan asiasta? Sitä paitsi myös Charly Salonius-Pasternak on esittänyt poliittisia mielipiteitä vähän väliä, ilman tällaista kohua. Mutta Aaltolasta voikin tulla seuraava presidentti, ja hänen suosionsa pelottaa vanhaa eliittiä.

Voi hyvin olla, että eliittiä pelottaa, mutta ongelmana on se, että Aaltolan analyysit asiasta kuin asiasta ovat osoittautuneet ajan kuluessa vääriksi. Se, että osaa kuulostaa fiksulta tai puhua ns. yli hilseen ei kyllä ainakaan minua vakuuta siitä, että hänen pitäisi olla presidentti. Ja ei, ei ole hyvä, että tutkija osallistuu politiikkaan. Hän voi tukea ja neuvoa poliittista päätöksentekoa, mutta häntä ei ole demokraattisesti valittu osallistumaan politiikkaan. Ja totta kai on hyvä, että poliitikot tietävät asioista - siksi juuri on instituutteja kuten UPI, joiden tehtävä on tuottaa tietoa ilman poliittista agendaa tai epäilystä siitä, että jokin agenda on. Yleensä muut tutkijat kertovat, kun kyse on mielipiteestä eikä tutkimuksesta.

Minäkin olen tutkija, tosin ihan eri alan kuin Aaltola. Meiltä tieteentekijöiltä edellytetään ja suorastaan vaaditaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ei meitä ole pakko kuunnella, mutta meilläkin on sananvapaus. Milloin poliitikot kantavat vastuuta siitä, että sivuuttavat tieteellisen tiedon omassa päätöksenteossaan? Sellaisesta on esimerkkejä vaikka kuinka paljon, esimerkiksi Suomen metsäpolitiikassa. Aaltola on nyt poliittisen ajojahdin kohde mielipiteidensä takia niin kuin Päivi Räsänen omalla tahollaan.

Ei ole. Päinvastoin, hän on median suosikki jota pidetään joka alan asiantuntijana. Ja josta leivotaan väkisin Suomen presidenttiä.