Lue keskustelun säännöt.
Miehen ja minun ikäero
07.02.2023 |
Meillä on 11 vuotta ikäeroa. Mies vanhempi. Olen huomannut, että miehen kaverit ottaneet hyvin vastaan, mutta heidän kaikki puolisot eivät. Tämä asia vähän harmittaa välillä. Olen ihan tavallinen nainen.
Kommentit (106)
Joku voi olla tosi kehittynyt aivoiltaan. Ikä on oikeasti yleensä vain numero kunhan molemmat ovat täysjärkisiä sekä täysikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli 10 vuotta. Mies kuoli vähän yli 50-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se naiselle takaisku jos joutuu olemaan noin paljon vanhemman kanssa.
Vähänkin vanhempi puoliso/miesystävä kohtelee yleensä puolisoaan/ naisystäväänsä kuin *kuningatarta!*
Ei pidä paikkaansa. Ovat mustasukkaisia ja vainoharhaisia. Lisäksi etsivät omaa kadotettua nuoruuttaan ja imevät nuoruuden puolisosta. Katkeria vampyyreja.
Minusta (mies) 10 vuotta vanhempi nainen on erinomaista.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vain miksi eivät halua tutustua. Olenko uhka
Et ole uhka, heitä vain ärsyttää. Kyllä ne siitä yli pääsee joskus. Oot vaan itses ja annat niille aikaa rauhoittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ja miehellä on 10 vuotta ikäeroa eikä siinä mun mielestä mitään outoa ole, minä olen kohta viisikymmentä ja mies lähentelee kuuttakymmentä, ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta eikä koskaan ole kukaan puhunut mitään meidän ikäerosta.
Miehellä on hyvin vähän kavereita, enkä ole juurikaan heidän mahdollisten vaimojensa kanssa ollut tekemisissä. Yhdestä naisesta en tykännyt, se oli miehenikin mielestä outo ja ei osannut käyttäytyä kuten yleensä käyttäydytään kun on vieraita, ja outo oli kun kerran kävivät meilläkin. Se nainen oli sen miehen uusi vaimo, mieheni tunsi sen ensimmäisen vaimon paremmin, hän oli kuulemma mukava. Eipä olla tämän miehen ja uuden vaimon kanssa oltu enää tekemisissä, hyvä kun ei tarvikaan kun asutaan niin kaukana toisistaan.
Mutta kaikenkaikkiaan, en usko että kukaan edes on miettinyt meidän ikäeroa, en minäkään mieti toisten ikäeroa, ehkä hiukan kävi mielessä kun yhdellä naapurin naisella oli uusi mies 10 vuotta häntä nuorempi, ja se mies pelasi pleikkaa kuin pikkupoika, oli lähempänä tän naisen lapsien kanssa henkisesti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä nyt vähän haiskahtaa että ap on mies jonka itsetuntoa hivelee kuvitella ettei naisilla ole mitään muuta tekemistä elämässä kuin kadehtia itseään nuorempia naisia.
Naisille harvoin nuoruus on elämän parasta aikaa. Siksi se ei aiheuta yleensä myöskään kateutta. Miehillä ilmeisesti toisinpäin?
No vähän naurattaa sun spekulaatiot kun oon nainen 30v hehe
Ok, no 10 vuoden päästä huomaat ettet vaihtaisi mistään hinnasta elämääsi nykyiseen :) Tsemppiä!
Niin mitä tuolla tarkoitat? Et tunne minua ja miestäni. Meidän tarina on ainutlaatuinen
En tarkoita tilannettanne, vaan sitä että nelikymppisenä suurella todennäköisyydellä huomaat, ettet todellakaan kadehdi nuoria naisia.
Hienoa, jos keski-ikäisenä naisena elät elämäsi parasta aikaa ja olet sinut vanhenemisesi kanssa.
En vain usko tuon olevan kovinkaan yleistä. Ottaen huomioon millaisia määriä 'mukamuka' -laboratorioissa kehitettyjä, hyödyttömia ryppyvoiteita myydään. Tai kollageentuotteita, mitä vain, minkä ajatellaan hidastavan tai häivyttävän ikääntymismuutoksia. Kaikki viittaa siihen, että ikääntyminen on useimmille vastenmielinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikanaan seurustelusuhteita itseäni vanhempiin kumppaneihin (10-15 v. ikäero). Silloin ikäero ei tuntunut suurelta, mutta nyt se voisi tuntua, kun olen itse vasta 65 v. ja jos puoliso olisi jo 80 v. Vaikka olen jäänyt sinkuksi olen nyt pelkästään onnellinen etteivät nuo edellä mainitut suhteet johtaneet mihinkään pysyvään, olen toiminut iäkkään läheiseni omaishoitajana enkä haluaisi enää osalleni toista tällaista omaa elämää rajoittavaa hoitosuhdetta ja sehän mahdollisuus on aina olemassa silloin jos puolisoilla on suuri ikäero.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet alle 35 ja muut naiset eivät enää ole perheenperustamisiässä, niin veikkaisin, että teillä on vaan erilaiset intressit ja tavoitteet elämässä. Itselläni ei enää 43-vuotiaana ole mitään yhteistä sellaisten naisten kanssa, jotka haaveilevat lapsista ja kilpailevat miehistä. Oon enemmän kiinnostunut vanhemmista työurallaan menestyneistä ja kaikin puolin hyvinvoivista naisista, koska oma tähtäimeni on nykyään siellä. Oon jo elänyt sen elämänvaiheen, jossa miehen löytäminen oli ykkösprioriteetti ja ainoa pakkomielteinen unelma oli saada lapsia. Oon myös kokenut epäsopivat parisuhteet ja jopa avioliiton, mutta oon jatkanut matkaani ja jättänyt sen elämänvaiheen taakseni.
En usko, että naiset ovat sinulle kateellisia mistään. Tajuat sen itsekin sitten, kun olet 40+++.
Heh. En ole ap, mutta tämä silti vähän nostatti kulmia.
Meillä melkein 10 vuotta ikäeroa, ja olen se parjaamasi alle 35v.
Tosin en mahdu tähän lokeroosi "pakkomielteeseen saada lapsia".
Mahdatkohan itse vain suhtautua ihmisiin iän perusteella tietyllä ennakkoajatuksella miettimättä, että ihmisiä ja tilanteita on erilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikanaan seurustelusuhteita itseäni vanhempiin kumppaneihin (10-15 v. ikäero). Silloin ikäero ei tuntunut suurelta, mutta nyt se voisi tuntua, kun olen itse vasta 65 v. ja jos puoliso olisi jo 80 v. Vaikka olen jäänyt sinkuksi olen nyt pelkästään onnellinen etteivät nuo edellä mainitut suhteet johtaneet mihinkään pysyvään, olen toiminut iäkkään läheiseni omaishoitajana enkä haluaisi enää osalleni toista tällaista omaa elämää rajoittavaa hoitosuhdetta ja sehän mahdollisuus on aina olemassa silloin jos puolisoilla on suuri ikäero.
Onhan se mahdollisuus muutenkin. Mutta tietysti tuossa asetelmassa todennäköisemmin.
Itse olen nyt suhteessa tuolla ikäerolla ja kieltämättä tuleva huolestuttaa. Mutta suhde ja ihminen on ihana, ei haluaisi uhkakuvien vuoksi luovuttaa. Silti huolestuttaa. Paljonkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama ikäero miehen kanssa mutta toisinpäin. Ei ole ollut mitään ongelmaa kummankaan kavereille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä nyt vähän haiskahtaa että ap on mies jonka itsetuntoa hivelee kuvitella ettei naisilla ole mitään muuta tekemistä elämässä kuin kadehtia itseään nuorempia naisia.
Naisille harvoin nuoruus on elämän parasta aikaa. Siksi se ei aiheuta yleensä myöskään kateutta. Miehillä ilmeisesti toisinpäin?
No vähän naurattaa sun spekulaatiot kun oon nainen 30v hehe
Ok, no 10 vuoden päästä huomaat ettet vaihtaisi mistään hinnasta elämääsi nykyiseen :) Tsemppiä!
Niin mitä tuolla tarkoitat? Et tunne minua ja miestäni. Meidän tarina on ainutlaatuinen
En tarkoita tilannettanne, vaan sitä että nelikymppisenä suurella todennäköisyydellä huomaat, ettet todellakaan kadehdi nuoria naisia.
Hienoa, jos keski-ikäisenä naisena elät elämäsi parasta aikaa ja olet sinut vanhenemisesi kanssa.
En vain usko tuon olevan kovinkaan yleistä. Ottaen huomioon millaisia määriä 'mukamuka' -laboratorioissa kehitettyjä, hyödyttömia ryppyvoiteita myydään. Tai kollageentuotteita, mitä vain, minkä ajatellaan hidastavan tai häivyttävän ikääntymismuutoksia. Kaikki viittaa siihen, että ikääntyminen on useimmille vastenmielinen asia.
Tokihan se pikkuhiljaa rupsahtava keho on vähän ärsyttävä, mutta en silti olisi mistään hinnasta enää parikymppinen enkä kadehdi nuorilta naisilta mitään. Elämä on ollut niin paljon parempaa 35-vuoden iän jälkeen kuin ennen sitä, ja olin 40-50-vuotiaana onnellisempi kuin koskaan. Nyt 51 ja edessä häämöttävät vaihdevuodet hieman stressaa mutta muuten elämä on edelleen ihanaa enkä vaihtaisi osaani nuoremman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kaikenkaikkiaan, en usko että kukaan edes on miettinyt meidän ikäeroa, en minäkään mieti toisten ikäeroa, ehkä hiukan kävi mielessä kun yhdellä naapurin naisella oli uusi mies 10 vuotta häntä nuorempi, ja se mies pelasi pleikkaa kuin pikkupoika, oli lähempänä tän naisen lapsien kanssa henkisesti...
Ai mikä kateus tästä paistaa.
Täytyy kyllä sanoa, etten ole missää tekemissä miehen kaverien vaimojen kanssa, vaikka ollaankin kaikki suurinpiirtein samanikäisiä. Miksi olisin, kun ei meillä ole juuri mitään yhteistä. Toki jossain juhlissa jne keskustellaan jostain kevyestä aiheesta, mutta en todellakaan lähde mihinkään ravintolaan keksimään tikusta asiaa. Mieluummin menen omien kavereideni kanssa ja juttua riittää ihan luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä nyt vähän haiskahtaa että ap on mies jonka itsetuntoa hivelee kuvitella ettei naisilla ole mitään muuta tekemistä elämässä kuin kadehtia itseään nuorempia naisia.
Naisille harvoin nuoruus on elämän parasta aikaa. Siksi se ei aiheuta yleensä myöskään kateutta. Miehillä ilmeisesti toisinpäin?
No vähän naurattaa sun spekulaatiot kun oon nainen 30v hehe
Ok, no 10 vuoden päästä huomaat ettet vaihtaisi mistään hinnasta elämääsi nykyiseen :) Tsemppiä!
Niin mitä tuolla tarkoitat? Et tunne minua ja miestäni. Meidän tarina on ainutlaatuinen
En tarkoita tilannettanne, vaan sitä että nelikymppisenä suurella todennäköisyydellä huomaat, ettet todellakaan kadehdi nuoria naisia.
Hienoa, jos keski-ikäisenä naisena elät elämäsi parasta aikaa ja olet sinut vanhenemisesi kanssa.
En vain usko tuon olevan kovinkaan yleistä. Ottaen huomioon millaisia määriä 'mukamuka' -laboratorioissa kehitettyjä, hyödyttömia ryppyvoiteita myydään. Tai kollageentuotteita, mitä vain, minkä ajatellaan hidastavan tai häivyttävän ikääntymismuutoksia. Kaikki viittaa siihen, että ikääntyminen on useimmille vastenmielinen asia.
Tässä sekoitat kaksi eri asiaa. Minäkin olen keski-ikäinen nainen ja käytän ryppyvoidetta koska haluan näyttää parhaalta versiolta itsestäni. En kuitenkaan sure jos ryppyjä tulee, se kuuluu elämään.
Ja missään nimessä en vaihtaisi elämääni takaisin nuoruuteen. Ulkonäkö oli silloin parempi, mutta vuosi vuodelta sitä tajuaa miten ulkonäöllä ei saavuta mitään pysyvää eikä se itsekään ole pysyvää. En kadehdi nuoria naisia. Välillä koen suurta myötätuntoa kun muistan sen ajan miten kuvitteli ulkonäön olevan hirveän merkityksellinen asia, kuten sinäkin näytät ajattelevan. Elämässä kannattaa panostaa ihan oikeasti muihin asioihin. Kosmetiikkaa voi käyttää nuorena ja vanhana, mutta se ei tee autuaaksi missään vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä on sama tilanne kuin minulla. Mieheni kaverien vaimot eivät tykkää yhtään, kun minä pääsen helposti lähtemään porukoiden reissuille mukaan ja heillä puolestaan on jatkuvasti lasten hoito-ongelmia. Kauheita mustasukkaisuus draamoja tämän vuoksi.
Minä 52 ja mieheni 38 (eli miehen kaverit myös 35-38 ja vaimot 30-35).Yleensä 50+ alkaa vaihdevuodet ja meno paussi. Luulin että porukka reisut on nuorten juttu. Meillä ukon kanssa ne ovat jääneet nuoruuteen.
Miksi miehet lähtee jos vaimot eivät pääse mukaan. Minä en missään mies porukassa viihtyisi jos ei niillä ole puolisot mukana niin en sellaisiin lähtisi.
Ainoastaan wt porukoissa ravataan jatkuvasti sellaisilla reissuilla, jonne ei pääse mukaan sen enempää puolisot kuin jälkikasvukaan.
Mun yksi tuttu mies on rikas ja perheellinen. Reissaa jatkuvasti kaveriporukan kanssa ties missä. Vaimo hoitaa lapset kotona. En katselisi päivääkään tuollaista touhua.
Joo kyllä mun tuttavapiirissä koulutetut varakkaat miehet reissailee kavereitten kanssa. Harrastusreissuja lähinnä, joku metsästää tai kalastaa, joku käy golfreissuilla, joku laskettelemassa jne. Toki myös perheen kanssa reissataan, mutta miten otat pikkulapset mukaan jonnekin koskeen perhokalalle tai koko päivän golfkierrokselle? Ei, kyllä ne hommat tehdään kaveriporukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä on sama tilanne kuin minulla. Mieheni kaverien vaimot eivät tykkää yhtään, kun minä pääsen helposti lähtemään porukoiden reissuille mukaan ja heillä puolestaan on jatkuvasti lasten hoito-ongelmia. Kauheita mustasukkaisuus draamoja tämän vuoksi.
Minä 52 ja mieheni 38 (eli miehen kaverit myös 35-38 ja vaimot 30-35).Yleensä 50+ alkaa vaihdevuodet ja meno paussi. Luulin että porukka reisut on nuorten juttu. Meillä ukon kanssa ne ovat jääneet nuoruuteen.
Miksi miehet lähtee jos vaimot eivät pääse mukaan. Minä en missään mies porukassa viihtyisi jos ei niillä ole puolisot mukana niin en sellaisiin lähtisi.
Ainoastaan wt porukoissa ravataan jatkuvasti sellaisilla reissuilla, jonne ei pääse mukaan sen enempää puolisot kuin jälkikasvukaan.
Mun yksi tuttu mies on rikas ja perheellinen. Reissaa jatkuvasti kaveriporukan kanssa ties missä. Vaimo hoitaa lapset kotona. En katselisi päivääkään tuollaista touhua.
Joo kyllä mun tuttavapiirissä koulutetut varakkaat miehet reissailee kavereitten kanssa. Harrastusreissuja lähinnä, joku metsästää tai kalastaa, joku käy golfreissuilla, joku laskettelemassa jne. Toki myös perheen kanssa reissataan, mutta miten otat pikkulapset mukaan jonnekin koskeen perhokalalle tai koko päivän golfkierrokselle? Ei, kyllä ne hommat tehdään kaveriporukassa.
Ja vaimot käy sitten omilla reissuillaan omien kavereittensa kanssa. Jos käy, kaikissa perheissä tosin ei taida juuri käydä.
Mua ei kiinnosta mitä miehen kavereiden kumppanit tai ees kaverit musta ajattelee. Miehen kanssa ihanaa. Mutta tuntuu nekin tykkäävän.
Ikäerossa mietityttää vain todennäköisesti lyhyempi yhteinen (hyvä) aika. Mutta ehkä hän on kasikymppisenä vielä ok ja minä 65 vuotiaana omaishoidettavana jos edes ollaan elossa. Mutta siihenkin on onneksi vielä yli 20 v.
Aikuiset ihmiset eivät tollasta mieti. Eläkää miten itse tahdotte, oma suhteenne. Onnea elämään <3