Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä salaatteja. Auttakaa!
07.02.2023 |
Meillä ei koskaan lapsena syöty kasviksia. Heti kun muutin omilleni, aloin lisätä ruokiin kasviksia, ja tykkään niistä todella paljon. Mutta salaatteja en vain ymmärrä.
Ensinnäkin kaikki vihreät salaatinlehdet maistuvat mielestäni aivan järkyttävän kitkeriltä. Kuuluuko niiden maistua kitkeriltä? Vai onko tämä joku makuaistimukseen vaikuttava geenimutaatio, kuten se, joka saa korianterin lehdet maistumaan tiskiaineelta?
Sitten joku perus salaatti on aina tyyliin jäävuorisilppua, kurkkua ja tomaattia. Siis nauttiiko joku tästä? Vai onko tämä vain jotain ankeaa pakkopullaa, jota syödään pelkästään kasvisten syömisen nimeen?
En tiedä, miten salaattia kuuluu syödä. Haarukalla vai lusikalla? Joku majoneesimössö tietysti helpompi lusikalla, mutta revityssä kasvisilpussa tuntuu, että kun lautaselta yrittää metsästää niitä pikkiriikkisiksi revittyjä silpunpalasia, niin haarukkaan jää aina joku yksi porkkanaraaste, ja sitten kun yrittää seivästää samaan haarukalliseen lisää salaattia, niin se yksi porkkanaraasteen palanen tippuu pois. Kirsikkatomaatit pomppivat lattialle, ja salaattijuuston (eli fetan jota ei saa kutsua fetaksi) palaset murenevat ja murut jäävät kiinni lautasella lilluvaan kosteuteen.
Entä salaatinkastike? Ne kitkerät salaatinlehdet ovat syömäkelpoisia, kun maun hukuttaa kastikkeeseen, mutta kun kastike on ravintolassa ruutattu salaattiin miten sattuu, eikä sitä voi sekoittaa siististi, kun salaatti vain leviää lautasella.
Mikä edes on salaatti? Jotenkin sen mieltää sekoitukseksi kypsentämättömiä kasviksia, mutta joku punajuurisalaatti tai pastasalaattihan on ihan kypsennettyä mössöä. Mutta sitten jos ne pilkotut kasvikset menee kypsentämään, niin se ei olekaan enää salaatti, vaan kasvislaatikko.
Enkä edes jaksa aloittaa niistä pastasalaateista. Ne ovat ihania silloin, kun joku muu on tehnyt. Itse kun yrittää, tuloksena on valtava kulhollinen mautonta, ällöä mönjää. Mutta salaattejahan on vaikka minkälaisia, ja tykkäisin varmasti monista, jos vain oppisin niitä tekemään ja syömään.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset tykkää ihan sikana pastasalaateista. Esim. rakettispagettia, jauhelihaa, he-ma-paa ym. Vain mielikuvitus (ja lapset) rajana!
En olisi osannut kuvailla tätä pastasalaatiksi. Kuulostaa jauhelihapastalta, johon heitetty hemapa sekaan. 🤔
Vierailija kirjoitti:
En ikinä käytä salaatin kastiketta, miksi pilaisin hyvän salaatin, makua siihen salaattiin jäävuori tai jääsalaatti, kurkku ja tomaatti salaattiin saa kun laittaa vaikka ananasta, appelsiinia, melonia jne sekaan.
Minä teen aina itse kastikkeen joko öljyyn, balsamicoon tai kermaviiliin. Ja ehdottomasti ripaus suolaa vaan voimistaa vihannesten hyviä makuja.
Ap, sehän menee pääsääntöisesti niin, että mitä kitkerämpi kasvis, hedelmä tai marja, sitä terveellisempi. Esim. lehtikaali, greippi tai karpalo. On vain totuttelukysymys, että niistä alkaa pitämään.
Vierailija kirjoitti:
Puolita ne kirsikka tomaatit niin ne ei pompi lattialle.
Joo, ja viinirypäleet myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En ymmärrä, kuinka voi tehdä salaateista ja niiden käytöstä noin vaikeaa?
Itse laitoin lisukkeeksi coleslawia ja raejuustoa ruoan kanssa samalle lautaselle. En ole rajoittunut persoona.Jos pidät raejuustoa salaattina, niin ehkä sinun pitäisi olla vähän rajoittuneempi, kuin olet.
Raejuusto voi hyvinkin olla osa salaattia. Salaatti ei tarkoita vain vihreitä salaatinlehtiä.
t. eri
Raejuusto voi olla osa ruokalaji-salaattia, mutta itsessään se ei ole ruokalaji-salaatti, vaan juusto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo, salaatti on tuoretta, ei kuumennettua eikä kertaalleen keitettyä.
Höpö höpö, lämpimiä salaattireseptejä on netti pullollaan. Guuglaa vaikka.
Kaaliraaste on mielestäni salaatti, koska on tuoretta, kaalipata taas ei ole, koska on lämmitetty.
Jos syön Cobbin salaatista pelkästään broilerinfileen, pekonin ja sinihomejuuston, söinkö salaattia? 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En ymmärrä, kuinka voi tehdä salaateista ja niiden käytöstä noin vaikeaa?
Itse laitoin lisukkeeksi coleslawia ja raejuustoa ruoan kanssa samalle lautaselle. En ole rajoittunut persoona.Jos pidät raejuustoa salaattina, niin ehkä sinun pitäisi olla vähän rajoittuneempi, kuin olet.
Raejuusto voi hyvinkin olla osa salaattia. Salaatti ei tarkoita vain vihreitä salaatinlehtiä.
t. eri
Raejuusto voi olla osa ruokalaji-salaattia, mutta itsessään se ei ole ruokalaji-salaatti, vaan juusto.
Mitä hittoa sekoilet? Kai nyt jokainen ymmärtää, mikä ero on salaatilla ja juustolla :D Ihme vänkäämistä normaalista asiasta.
Laitoin ennen salaattiin vain kiinankaalia, en oikein kiinnostu vieläkään salaatinlehdistä vaikka ovat terveellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En ymmärrä, kuinka voi tehdä salaateista ja niiden käytöstä noin vaikeaa?
Itse laitoin lisukkeeksi coleslawia ja raejuustoa ruoan kanssa samalle lautaselle. En ole rajoittunut persoona.Jos pidät raejuustoa salaattina, niin ehkä sinun pitäisi olla vähän rajoittuneempi, kuin olet.
Raejuusto voi hyvinkin olla osa salaattia. Salaatti ei tarkoita vain vihreitä salaatinlehtiä.
t. eri
Raejuusto voi olla osa ruokalaji-salaattia, mutta itsessään se ei ole ruokalaji-salaatti, vaan juusto.
Mitä hittoa sekoilet? Kai nyt jokainen ymmärtää, mikä ero on salaatilla ja juustolla :D Ihme vänkäämistä normaalista asiasta.
Keskustelua, ennenkuin sinä tulit vänkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurattaa lukea tätä ketjua kahvitauolla. Onko tämä vitsi? Yksi ei saa minitomaatteja lautaselta suuhun asti ja jonkun mielestä makkaraperunatkin on salaatti, jos sekaan heittää vaikka kurkun paloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En ymmärrä, kuinka voi tehdä salaateista ja niiden käytöstä noin vaikeaa?
Itse laitoin lisukkeeksi coleslawia ja raejuustoa ruoan kanssa samalle lautaselle. En ole rajoittunut persoona.Jos pidät raejuustoa salaattina, niin ehkä sinun pitäisi olla vähän rajoittuneempi, kuin olet.
Raejuusto voi hyvinkin olla osa salaattia. Salaatti ei tarkoita vain vihreitä salaatinlehtiä.
t. eri
Raejuusto voi olla osa ruokalaji-salaattia, mutta itsessään se ei ole ruokalaji-salaatti, vaan juusto.
Mitä hittoa sekoilet? Kai nyt jokainen ymmärtää, mikä ero on salaatilla ja juustolla :D Ihme vänkäämistä normaalista asiasta.
Vänkääjä tukkii tur pansa
Vierailija kirjoitti:
Laitoin ennen salaattiin vain kiinankaalia, en oikein kiinnostu vieläkään salaatinlehdistä vaikka ovat terveellisiä.
Salaatinlehdet eivät ole kovinkaan terveellisiä. Lähinnä pelkkää vettä. Et menetä mitään, jos et niitä syö. Salaatinlehtien sijaan vihreäksi voi laittaa esim. babypinaattia tai lehtikaalia. Niissä on ravinteitakin.
Minusta tää on kans hauska ketju, osa keskustelee kieli poskella, osa tulee sapeleiden kanssa kolistelemaan
Ihan harmiton tylsän helmikuun päivän viihdykettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Tuo on puhdasta soopaa. Mutta eipä muuta voi olettaakaan ihmiseltä, joka ei edes osaa syödä kirsikkatomaatteja tiputtamatta niitä lautaselta.
Itse tykkään syödä salaatin ihan omana ruokalajinaan ja pääruokana. Esim. tabbouleh tai pastasalaatti ovat oivia tähän. Muiden pääruokien kylkeen en kaipaa salaatti-tomaatti-kurkkua vaan syön kasviksia/hedelmiä ihan vaan lisukkeena, esim. pelkkiä kirsikkatomaatteja. Lehtisalaattia tulee ostettua harvemmin, eivätkä salaatit sitä aina kaipaakaan.
Hyvin tehty salaatti on ihanaa, paljon makuja ja raikas fiilis jää. Kesällä varsinkin salaatteja on kiva syödä!
Monilla näyttäisi olevan ongelmia henkisellä puolella.