Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä salaatteja. Auttakaa!
07.02.2023 |
Meillä ei koskaan lapsena syöty kasviksia. Heti kun muutin omilleni, aloin lisätä ruokiin kasviksia, ja tykkään niistä todella paljon. Mutta salaatteja en vain ymmärrä.
Ensinnäkin kaikki vihreät salaatinlehdet maistuvat mielestäni aivan järkyttävän kitkeriltä. Kuuluuko niiden maistua kitkeriltä? Vai onko tämä joku makuaistimukseen vaikuttava geenimutaatio, kuten se, joka saa korianterin lehdet maistumaan tiskiaineelta?
Sitten joku perus salaatti on aina tyyliin jäävuorisilppua, kurkkua ja tomaattia. Siis nauttiiko joku tästä? Vai onko tämä vain jotain ankeaa pakkopullaa, jota syödään pelkästään kasvisten syömisen nimeen?
En tiedä, miten salaattia kuuluu syödä. Haarukalla vai lusikalla? Joku majoneesimössö tietysti helpompi lusikalla, mutta revityssä kasvisilpussa tuntuu, että kun lautaselta yrittää metsästää niitä pikkiriikkisiksi revittyjä silpunpalasia, niin haarukkaan jää aina joku yksi porkkanaraaste, ja sitten kun yrittää seivästää samaan haarukalliseen lisää salaattia, niin se yksi porkkanaraasteen palanen tippuu pois. Kirsikkatomaatit pomppivat lattialle, ja salaattijuuston (eli fetan jota ei saa kutsua fetaksi) palaset murenevat ja murut jäävät kiinni lautasella lilluvaan kosteuteen.
Entä salaatinkastike? Ne kitkerät salaatinlehdet ovat syömäkelpoisia, kun maun hukuttaa kastikkeeseen, mutta kun kastike on ravintolassa ruutattu salaattiin miten sattuu, eikä sitä voi sekoittaa siististi, kun salaatti vain leviää lautasella.
Mikä edes on salaatti? Jotenkin sen mieltää sekoitukseksi kypsentämättömiä kasviksia, mutta joku punajuurisalaatti tai pastasalaattihan on ihan kypsennettyä mössöä. Mutta sitten jos ne pilkotut kasvikset menee kypsentämään, niin se ei olekaan enää salaatti, vaan kasvislaatikko.
Enkä edes jaksa aloittaa niistä pastasalaateista. Ne ovat ihania silloin, kun joku muu on tehnyt. Itse kun yrittää, tuloksena on valtava kulhollinen mautonta, ällöä mönjää. Mutta salaattejahan on vaikka minkälaisia, ja tykkäisin varmasti monista, jos vain oppisin niitä tekemään ja syömään.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Ei kyllä japanilaisetkaan uita sormiaan siellä soijassa, vaan toimivat juuri niin kuin sinulle tuossa kerrottiin.
t. Japanissa asunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolita ne kirsikka tomaatit niin ne ei pompi lattialle.
Lautaselle kirsikkatomaatit,päälle toinen lautanen ja sitten leikkaa puolikkaiksi!
En ymmärrä?
En minäkään. Siis kaksi lautasta vastakkain ja sivusta jotenkin sohitaan sinne väliin veitsellä siinä toivossa, että tomaatit puolittuisivat?
Vai litiskääkö tuo ne niillä lautasilla ensin ja sitten vasta puolittaa?
Haluan vastauksen!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Tuo on puhdasta soopaa. Mutta eipä muuta voi olettaakaan ihmiseltä, joka ei edes osaa syödä kirsikkatomaatteja tiputtamatta niitä lautaselta.
Kylläpä salaatti tekee ihmisen vihaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolita ne kirsikka tomaatit niin ne ei pompi lattialle.
Lautaselle kirsikkatomaatit,päälle toinen lautanen ja sitten leikkaa puolikkaiksi!
En ymmärrä?
En minäkään. Siis kaksi lautasta vastakkain ja sivusta jotenkin sohitaan sinne väliin veitsellä siinä toivossa, että tomaatit puolittuisivat?
Vai litiskääkö tuo ne niillä lautasilla ensin ja sitten vasta puolittaa?
Haluan vastauksen!!
Ei litistä. Ihan vain laitetaan tomaatit lautaselle ja toinen lautanen päälle. Sitten puolitetaan tomaatit samaan tyyliin kuin esim. täytekakku "kerrostetaan" ennen täyttämistä. En itse käytä tuota tyyliä tomaateissa, koska on aika tuhraa kikkalua. Normaalisti pilkkomalla onnistuu helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolita ne kirsikka tomaatit niin ne ei pompi lattialle.
Lautaselle kirsikkatomaatit,päälle toinen lautanen ja sitten leikkaa puolikkaiksi!
En ymmärrä?
En minäkään. Siis kaksi lautasta vastakkain ja sivusta jotenkin sohitaan sinne väliin veitsellä siinä toivossa, että tomaatit puolittuisivat?
Vai litiskääkö tuo ne niillä lautasilla ensin ja sitten vasta puolittaa?
Haluan vastauksen!!
Ei vaan lautaset estävät lattialle pomppimisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Tuo on puhdasta soopaa. Mutta eipä muuta voi olettaakaan ihmiseltä, joka ei edes osaa syödä kirsikkatomaatteja tiputtamatta niitä lautaselta.
Kylläpä salaatti tekee ihmisen vihaiseksi.
Vihaiseksi? :D:D:D Sä et ole kuule vihaista nähnytkään, jos tuo oli mielestäsi vihaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolita ne kirsikka tomaatit niin ne ei pompi lattialle.
Lautaselle kirsikkatomaatit,päälle toinen lautanen ja sitten leikkaa puolikkaiksi!
En ymmärrä?
En minäkään. Siis kaksi lautasta vastakkain ja sivusta jotenkin sohitaan sinne väliin veitsellä siinä toivossa, että tomaatit puolittuisivat?
Vai litiskääkö tuo ne niillä lautasilla ensin ja sitten vasta puolittaa?
Haluan vastauksen!!Ei vaan lautaset estävät lattialle pomppimisen.
Vieläkö niksi-pirkka on toiminnassa😂
Mitä jos ne laittaiskin sukkahousuihin ja leikkais niiden läpi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos syön Cobbin salaatista pelkästään broilerinfileen, pekonin ja sinihomejuuston, söinkö salaattia? 😊
Söit, ja hyvää salaattia söitkin. Oma ehdoton lempparisalaattini!
Vierailija kirjoitti:
Minusta tää on kans hauska ketju, osa keskustelee kieli poskella, osa tulee sapeleiden kanssa kolistelemaan
Ihan harmiton tylsän helmikuun päivän viihdykettä.
Mitenkäs se sanonta menikään...? Hulluilla on halvat huvit ja .....
Niinpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina ollut kotona lapsuudessa ruoan kanssa jotain salaattia, samoin olen tartuttanut sen omiin jo melkein aikuisiin lapsiinkin. Joskus kun meillä on ruoanlaitossa kiire tai rahat vähissä, ja on vain jokin ruoka, kaikki kysyvät yhteen ääneen, että eikö meillä ole salaattia. Kai se on vähän mihin tottuu. Kyllä meilläkin syödään välillä pasta-tai perunasalaattia tms. mutta jotenkin kaipaan ruoan kanssa jotain tuoretta.
Ja siis ei ole pakkopullaa perheessä kenellekään, syödään kasviksia, vihanneksia ja salaattia siksi, kun tykätään niistä.
Olet saanut lapsuudestasi arvokkaan lahjan. Olisipa meilläkin ollut tuollainen syömiskulttuuri. Mutta meillä oli semmoinen asennejaottelu, että ruoka on ruokaa, ja salaatti on salaattia, ja se salaatti on ikävä kyllä pakko syödä, koska joku yhteiskunnan ylijumala käskee syömään kasviksia. Niin niitä sitten täytyy pakolla vähän ottaa siihen kylkeen, paitsi jos on aikuinen mies, joka ei mitään pupun_ruokaa syö. Ja kasvissyöjät sitten ovat niitä ihmisiä, jotka syövät pelkkää salaattia, eli jättävät ruokalautaselta lihan ja perunan ja kaiken oikean ruoan pois, ja täyttävät kaiken lautastilan sillä kitkerällä jäävuori-kurkku-tomaattisilpulla.
Nyt aikuisena ihan jännä yrittää opetella, että mitenkäs tämä maailma oikeasti toimiikaan. Olisi kiva oppia käyttämään salaatteja luontevasti.
ap
En ymmärrä, mitä vaikeaa salaattien "käyttämisessä" on. Samalla tavalla ne syödään kuin liha ja perunatkin. Ja netti on täynnä erilaisia reseptejä. Teet nyt yksinkertaisesta asiasta rakettitiedettä.
Reseptien löytämisessä ei ole ongelmaa, vaan siinä, että niitä reseptejä ei tule koskaan mieli käyttää, koska aivot eivät hahmota salaattia samalla lailla kuin muun suomalaisen ruoan. Ja haluaisin totutella käyttämään salaatteja päivittäisessä elämässäni samalla lailla kuin muitakin ruokia.
Olisihan se joo teoriassa helppoa ja yksinkertaista, mutta kuvittele vaikka, jos itse joutuisit tänään muuttamaan jonnekin ruokakulttuuriin, missä kaikki ruoka syödään leivällä, eikä aterimia ole. Varmasti sinä siihen tottuisit, mutta aivan takuulla ikävöisit aterimia, ainakin aluksi. Ja monien ruokalajien kanssa voisit hämmentyä siitä, että hei mitenkäs tämä toimiikaan tämän leivän kanssa. Uusiin tapoihin opetteleminen ei ole yhtä helppoa, kuin mitä sen aktiviteetin kertaluontoinen suorittaminen teoriassa on.
En vieläkään ymmärrä ongelmaasi. Elämme kuitenkin jo vuotta 2023. Ei ole täällä Suomessakaan mitenkään ihmeellistä syödä välillä puikoilla tai vaikka leivällä. Vai etkö oikeasti ole koskaan kuulut esim. sushista?
No niin, eli maailmassa siis on myös asioita, joita sinä et ymmärrä. Et ymmärrä, koska et ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin minä. Samoin minä en ymmärrä joitain asioita, joita sinä ymmärrät, koska en ole kotoisin samoista lähtökohdista kuin sinä. Näin se maailma avartuu.
PS. Sushi syödään sormin, lämmin ruoka puikoilla.
Ei tämä kyllä mitenkään liity lähtökohtiin. Olet luultavasti maailman ainut ihminen, joka ajattelee salaatin syömisen olevan jotain ylimaallisia kykyjä vaativa vuosien prosessi.
P.S. Sushia ei todellakaan syödä sormin, vaan puikoilla. Puikoilla otetaan kiinni sushipalasta, kastetaan soijaan tai mitä nyt onkaan kastikkeena ja syödään.
En väittänyt tämän olevan mikään ylimaallisia kykyjä vaativa koulutus, vaan kuvittelin tämän olevan niin helposti hahmotettavissa oleva asia, että avun voisi saada av-palstalta. Onneksi toiset kommentoijat ovat osanneet vastata mielenkiintoisesti ja informatiivisesti.
Japanilaiset ovat kanssasi eri mieltä sushin syömisestä, mutta syö toki juuri niin kuin haluat. Ruoan nauttimisessa ei ole oikean ja väärän välistä rajaa.
Ei kyllä japanilaisetkaan uita sormiaan siellä soijassa, vaan toimivat juuri niin kuin sinulle tuossa kerrottiin.
t. Japanissa asunut
Sashimi syödään puikoilla. Sushin (eli riisin päällä tarjoillun ruokapalan) voi halutessaan syödä myös puikoilla, mutta sormilla syöminen on perinteinen tapa. Sormilla sushi on myös helpompi saada suuhun oikein päin, eli päälliset kieltä vasten.
t: toinen Japanissa asunut
Vierailija kirjoitti:
Vihreät salaatit on kitkeriä ja ravitsemuksellisesti turhia. Et menetä mitään, jos et syö niitä.
Kun kevät tulee, voisit kokeilla varhaiskaalia salaatkn pohjana. Siinä on ravinteitakin. Mitä hienommaksi silputtu, sitä mehevämpää. Juustohöylällä saa mehevää raastetta.
Minä teen kesäisin lähes yksinomaan varhaiskaalista salaatteja. Mukaan laitan esim. kevätsipulia, lehtikaalia, erilaisia villivihanneksia pieneksi silputtuna, siemeniä, ohuita porkkanasiivuja, retiisiä ja yrttejä. Todella herkullinen salaattipohja tulee varhaiskaalista. Harmi, ettei sitä saa kuin kevät- ja kesäaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en edes tajua, että jotain makaronimössöä kutsutaan salaatiksi, vaikka siinä jotain vihreää olisikin joukossa?
salaatti on jossain vaiheessa alkanut tarkoittaa myös sekoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en edes tajua, että jotain makaronimössöä kutsutaan salaatiksi, vaikka siinä jotain vihreää olisikin joukossa?
salaatti on jossain vaiheessa alkanut tarkoittaa myös sekoitusta.
Ruokalajina se on aina tarkoittanut lisuketta, johon on sekoitettu erilaisia pilkottuja aineksia. Esim. perunasalaatti ei sisällä mitään vihreää, mutta on silti ollut salaatti vaikka kuinka ja kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on taas tämä sama ongelmaydin, mikä on toistunut useaan kertaan täällä(kin) palstalla.
Suomen sana salaatti tarkoittaa sekä niitä lehtikasviksia, joita käytetään salaatinpohjana ja vaikka leivän tai hampurilaisen välissä, englanniksi näistä käytetään nimeä lettuce.
Mutta suomen sana salaatti tarkoittaa myös erilaisia sekoitettuja tuotoksia, joissa ei välttämättä ole lainkaan tuota yllä mainittua lehtisalaattiosuutta. Onhan olemassa myös hedelmäsalaatti, eikä siinä ole sen kummemmin tomaattia, kurkkua kuin lehtisalaattiakaan!
Salaatti- sana on peräisin suolaisesta (silli)liemestä, jota lisättiin ruoka-aineksien sekaan maustamiseksi. Samaa alkuperää on myös rosolli-sana ;-)
Eli salaatti on hyvin monimuotoinen asia, ja toiset tykkää, toiset ei. Salaatin voi syödä lautaselta haarukalla, haarukalla ja veitsellä, lusikalla tai vaikkapa haarukan ja rieskanpalasen avulla.
Minun tuttuni syövät itämaisia ruokia ihan vain sormin ja ohutleivän avulla, ihan ovat suomalaisia eivätkä 10v sitten tuollaisesta olleet haaveilleetkaan.
Minusta se "kitkerä" vihreä salaattikin on tosi hyvää, kunhan se tarjoillaan sopivan kastikkeen ja ruoan kanssa. Esim. rasvainen, juustoinen lasagne oikein huutaa viereensä happoa ja kitkeryyttä, eli vaikkapa sitruunaisella oliiviöljykastikkeella maustettua vihersalaattia. Mutta jos yrittää vetää pelkästään kulhollisen jotain pinaatin- tai rucolanlehtiä kastikkeella, niin ei se toki hyvää ole.
Itse syön paljon sekä lisäke, että pääruokasalaatteja. Etätöissä lounas on melkein aina ns. ruokaisa salaatti, koska sellaisen saa hetkessä pöytään kypsentämättä tai pienellä kypsennyksellä. Esim. tänään pilkoin lautaselleni tammenlehväsalaattia, punasipulia, kurkkua, tomaattia. Sekaan 80 g purkillinen tonnikalaa ja vähän fetajuustoa, sekä kastike oliiviöljy-sitruunamehu-suola-pippuri-valkosipuli. Kaveriksii pakkasesta sunnuntaina leipomaani sämpylää. Oli hyvää ja valmis 5 minuutissa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on taas tämä sama ongelmaydin, mikä on toistunut useaan kertaan täällä(kin) palstalla.
Suomen sana salaatti tarkoittaa sekä niitä lehtikasviksia, joita käytetään salaatinpohjana ja vaikka leivän tai hampurilaisen välissä, englanniksi näistä käytetään nimeä lettuce.
Mutta suomen sana salaatti tarkoittaa myös erilaisia sekoitettuja tuotoksia, joissa ei välttämättä ole lainkaan tuota yllä mainittua lehtisalaattiosuutta. Onhan olemassa myös hedelmäsalaatti, eikä siinä ole sen kummemmin tomaattia, kurkkua kuin lehtisalaattiakaan!
Salaatti- sana on peräisin suolaisesta (silli)liemestä, jota lisättiin ruoka-aineksien sekaan maustamiseksi. Samaa alkuperää on myös rosolli-sana ;-)
Eli salaatti on hyvin monimuotoinen asia, ja toiset tykkää, toiset ei. Salaatin voi syödä lautaselta haarukalla, haarukalla ja veitsellä, lusikalla tai vaikkapa haarukan ja rieskanpalasen avulla.
Minun tuttuni syövät itämaisia ruokia ihan vain sormin ja ohutleivän avulla, ihan ovat suomalaisia eivätkä 10v sitten tuollaisesta olleet haaveilleetkaan.
Joiden nimi on englanniksi salad. Fruit salad, green salad, potato salad jne. jne. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä.
The word "salad" comes to English from the French salade of the same meaning, itself an abbreviated form of the earlier Vulgar Latin herba salata (salted herb), from the Latin salata (salted), from sal (salt). In English, the word first appears as "salad" or "sallet" in the 14th century.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tää on kans hauska ketju, osa keskustelee kieli poskella, osa tulee sapeleiden kanssa kolistelemaan
Ihan harmiton tylsän helmikuun päivän viihdykettä.Mitenkäs se sanonta menikään...? Hulluilla on halvat huvit ja .....
Niinpä.
Vaikka niin. Pidän kuitenkin itseäni onnekkaana, että minua tämä ketju ennemminkin naurattaa, kuin saa raivon partaalle.
Itse syön ruokani haarukalla ja veitsellä (paitsi keittoruokia) niinkuin sivistyneet ihmiset yleensäkin. Ei pomi tomaatit ja voi yhdistää suupalaan salaatista monia eri ainesosia, jolloin makukin on parempi. Salaatissa on siis nimenomaan ideana yhdistellä makuja.
En minäkään ole koskaan ymmärtänyt mikä salaatin funktio on. Ilmeisesti joku pakkopulla siihen pääruuan kylkeen.
Alue: Aihe vapaa
Yksi kommentti=vänäkääminen? Kannattaa poistua keskustelupalstalta, jos noin ajattelet.