En ymmärrä salaatteja. Auttakaa!
Meillä ei koskaan lapsena syöty kasviksia. Heti kun muutin omilleni, aloin lisätä ruokiin kasviksia, ja tykkään niistä todella paljon. Mutta salaatteja en vain ymmärrä.
Ensinnäkin kaikki vihreät salaatinlehdet maistuvat mielestäni aivan järkyttävän kitkeriltä. Kuuluuko niiden maistua kitkeriltä? Vai onko tämä joku makuaistimukseen vaikuttava geenimutaatio, kuten se, joka saa korianterin lehdet maistumaan tiskiaineelta?
Sitten joku perus salaatti on aina tyyliin jäävuorisilppua, kurkkua ja tomaattia. Siis nauttiiko joku tästä? Vai onko tämä vain jotain ankeaa pakkopullaa, jota syödään pelkästään kasvisten syömisen nimeen?
En tiedä, miten salaattia kuuluu syödä. Haarukalla vai lusikalla? Joku majoneesimössö tietysti helpompi lusikalla, mutta revityssä kasvisilpussa tuntuu, että kun lautaselta yrittää metsästää niitä pikkiriikkisiksi revittyjä silpunpalasia, niin haarukkaan jää aina joku yksi porkkanaraaste, ja sitten kun yrittää seivästää samaan haarukalliseen lisää salaattia, niin se yksi porkkanaraasteen palanen tippuu pois. Kirsikkatomaatit pomppivat lattialle, ja salaattijuuston (eli fetan jota ei saa kutsua fetaksi) palaset murenevat ja murut jäävät kiinni lautasella lilluvaan kosteuteen.
Entä salaatinkastike? Ne kitkerät salaatinlehdet ovat syömäkelpoisia, kun maun hukuttaa kastikkeeseen, mutta kun kastike on ravintolassa ruutattu salaattiin miten sattuu, eikä sitä voi sekoittaa siististi, kun salaatti vain leviää lautasella.
Mikä edes on salaatti? Jotenkin sen mieltää sekoitukseksi kypsentämättömiä kasviksia, mutta joku punajuurisalaatti tai pastasalaattihan on ihan kypsennettyä mössöä. Mutta sitten jos ne pilkotut kasvikset menee kypsentämään, niin se ei olekaan enää salaatti, vaan kasvislaatikko.
Enkä edes jaksa aloittaa niistä pastasalaateista. Ne ovat ihania silloin, kun joku muu on tehnyt. Itse kun yrittää, tuloksena on valtava kulhollinen mautonta, ällöä mönjää. Mutta salaattejahan on vaikka minkälaisia, ja tykkäisin varmasti monista, jos vain oppisin niitä tekemään ja syömään.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keittoja syödään lusikalla . salaatti haarukalla.
Tämän ketjun mukaan hernekeitto on salaatti, jos siihen lisätään kypsennyksen jälkeen erikseen kypsennettyä siankylkeä, ja tämän jälkeen näiden ainesosien kypsentämistä ei jatketa yhdessä. Päälle voi laittaa salaattikastikkeeksi sinappia.
Eiiih! Et ole lukenut tarkkaan, tai sisäistänyt lukemaasi.
Salaatti tehdään paloitelluista ainesosista. Paloitteletko sitä hernekeiton?
Salaatissa voi olla nestemäinen tai sosemainen kastike, ja miksei hernekeiton voisi tulkita kastikkeeksi, mutta silloin se siankylki kaipaisi lisäksi jotain muuta paloiteltua. Ja sitä pitäisi olla enemmän kuin hernekeittoa, sillä salaatissa ei saa olla kastiketta niin paljon että se muistuttaa keittoa.
Jos levität hernekeittoa uunipellille ja ainnat kuivua siinä, sitten leikkaat kuutioiksi ja yhdistät nämä siankylkipalojen kanssa, voisit saada hernekeittosalaattia. Se on siis vähän monimutkaisempi valmistaa.
Ketjussa mainitut makkaraperunat menevät kyllä salaatista.
Mutta jos herneitä laittaa salaattiin kypsentämättä, niin eihän niitä silloinkaan paloitella. Syömävalmiit ainekset voi laittaa salaattiin kypsentämättöminä tai kypsennettyinä, kypsennus vain muhjuttaa herneet.
Ja onhan joku Waldorfin salaattikin ihan rahkamoussea koostumukseltaan. Silti se on salaatti. Eli jos hernekeitonkin jättää paksuksi tahnaksi, se on salaattia. Ohuempana salaattikastiketta.
Wadorfin salaatin mössöys on peräisin kastikkeesta, joka on paksua majoneesia. Ei kastikkeen mitään lirua tarvitse olla eikä usein olekaan. Muut ainekset siinä ovat kuitenkin palasia, ennen kastikkeen lisäämistä.
Okei, herneet. Ehkä olennaisempaa kuin pilkkominen on se, että muut ainekset kuin kastike ovat salaatissa selkeästi toisistaan erillisinä kappaleina. Jos saat kulhollisen salaattia, jossa on herneitä, pystyt laskemään, kuinka monta hernettä siinä on. Samoin Waldorfinsalaarista on periaatteessa mahdollista laskea, kuinka monta omena- ja selleripalasta siinä on. Sen sijaan kastike eli majoneesi on massaa, josta näin ei voi tehdä.
Majoneesin paksuinen hernekeitto, jossa ei ole sattumia, käy ihan hyvin salaatinkatsikkeeksi. Kastikkeessa voi kyllä olla seassa pienehköjä "sattumia", esim. mausteyrttejä, mutta kokonainen herne on jo vähän iso siihen tarkoitukseen. Salaatinkastikkeita harvemmin kypsennetään, mutta ei sekään mahdotonta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keittoja syödään lusikalla . salaatti haarukalla.
Tämän ketjun mukaan hernekeitto on salaatti, jos siihen lisätään kypsennyksen jälkeen erikseen kypsennettyä siankylkeä, ja tämän jälkeen näiden ainesosien kypsentämistä ei jatketa yhdessä. Päälle voi laittaa salaattikastikkeeksi sinappia.
Eiiih! Et ole lukenut tarkkaan, tai sisäistänyt lukemaasi.
Salaatti tehdään paloitelluista ainesosista. Paloitteletko sitä hernekeiton?
Salaatissa voi olla nestemäinen tai sosemainen kastike, ja miksei hernekeiton voisi tulkita kastikkeeksi, mutta silloin se siankylki kaipaisi lisäksi jotain muuta paloiteltua. Ja sitä pitäisi olla enemmän kuin hernekeittoa, sillä salaatissa ei saa olla kastiketta niin paljon että se muistuttaa keittoa.
Jos levität hernekeittoa uunipellille ja ainnat kuivua siinä, sitten leikkaat kuutioiksi ja yhdistät nämä siankylkipalojen kanssa, voisit saada hernekeittosalaattia. Se on siis vähän monimutkaisempi valmistaa.
Ketjussa mainitut makkaraperunat menevät kyllä salaatista.
Mutta jos herneitä laittaa salaattiin kypsentämättä, niin eihän niitä silloinkaan paloitella. Syömävalmiit ainekset voi laittaa salaattiin kypsentämättöminä tai kypsennettyinä, kypsennus vain muhjuttaa herneet.
Ja onhan joku Waldorfin salaattikin ihan rahkamoussea koostumukseltaan. Silti se on salaatti. Eli jos hernekeitonkin jättää paksuksi tahnaksi, se on salaattia. Ohuempana salaattikastiketta.
Wadorfin salaatin mössöys on peräisin kastikkeesta, joka on paksua majoneesia. Ei kastikkeen mitään lirua tarvitse olla eikä usein olekaan. Muut ainekset siinä ovat kuitenkin palasia, ennen kastikkeen lisäämistä.
Okei, herneet. Ehkä olennaisempaa kuin pilkkominen on se, että muut ainekset kuin kastike ovat salaatissa selkeästi toisistaan erillisinä kappaleina. Jos saat kulhollisen salaattia, jossa on herneitä, pystyt laskemään, kuinka monta hernettä siinä on. Samoin Waldorfinsalaarista on periaatteessa mahdollista laskea, kuinka monta omena- ja selleripalasta siinä on. Sen sijaan kastike eli majoneesi on massaa, josta näin ei voi tehdä.
Majoneesin paksuinen hernekeitto, jossa ei ole sattumia, käy ihan hyvin salaatinkatsikkeeksi. Kastikkeessa voi kyllä olla seassa pienehköjä "sattumia", esim. mausteyrttejä, mutta kokonainen herne on jo vähän iso siihen tarkoitukseen. Salaatinkastikkeita harvemmin kypsennetään, mutta ei sekään mahdotonta ole.
Voihan hernekeitostakin herneiden määrän laskea, kun laskee ne valkoiset täpät, jotka herneistä irtoavat. Eli herneiden täpät ja sianpalaset muodostavat salaatin, hernemössö on salaatinkastike, ja sinappi myös.
hernekeitto on nyt salaatti. Ette voi enää muuttaa mieltäni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keittoja syödään lusikalla . salaatti haarukalla.
Tämän ketjun mukaan hernekeitto on salaatti, jos siihen lisätään kypsennyksen jälkeen erikseen kypsennettyä siankylkeä, ja tämän jälkeen näiden ainesosien kypsentämistä ei jatketa yhdessä. Päälle voi laittaa salaattikastikkeeksi sinappia.
Eiiih! Et ole lukenut tarkkaan, tai sisäistänyt lukemaasi.
Salaatti tehdään paloitelluista ainesosista. Paloitteletko sitä hernekeiton?
Salaatissa voi olla nestemäinen tai sosemainen kastike, ja miksei hernekeiton voisi tulkita kastikkeeksi, mutta silloin se siankylki kaipaisi lisäksi jotain muuta paloiteltua. Ja sitä pitäisi olla enemmän kuin hernekeittoa, sillä salaatissa ei saa olla kastiketta niin paljon että se muistuttaa keittoa.
Jos levität hernekeittoa uunipellille ja ainnat kuivua siinä, sitten leikkaat kuutioiksi ja yhdistät nämä siankylkipalojen kanssa, voisit saada hernekeittosalaattia. Se on siis vähän monimutkaisempi valmistaa.
Ketjussa mainitut makkaraperunat menevät kyllä salaatista.
Mutta jos herneitä laittaa salaattiin kypsentämättä, niin eihän niitä silloinkaan paloitella. Syömävalmiit ainekset voi laittaa salaattiin kypsentämättöminä tai kypsennettyinä, kypsennus vain muhjuttaa herneet.
Ja onhan joku Waldorfin salaattikin ihan rahkamoussea koostumukseltaan. Silti se on salaatti. Eli jos hernekeitonkin jättää paksuksi tahnaksi, se on salaattia. Ohuempana salaattikastiketta.
Wadorfin salaatin mössöys on peräisin kastikkeesta, joka on paksua majoneesia. Ei kastikkeen mitään lirua tarvitse olla eikä usein olekaan. Muut ainekset siinä ovat kuitenkin palasia, ennen kastikkeen lisäämistä.
Okei, herneet. Ehkä olennaisempaa kuin pilkkominen on se, että muut ainekset kuin kastike ovat salaatissa selkeästi toisistaan erillisinä kappaleina. Jos saat kulhollisen salaattia, jossa on herneitä, pystyt laskemään, kuinka monta hernettä siinä on. Samoin Waldorfinsalaarista on periaatteessa mahdollista laskea, kuinka monta omena- ja selleripalasta siinä on. Sen sijaan kastike eli majoneesi on massaa, josta näin ei voi tehdä.
Majoneesin paksuinen hernekeitto, jossa ei ole sattumia, käy ihan hyvin salaatinkatsikkeeksi. Kastikkeessa voi kyllä olla seassa pienehköjä "sattumia", esim. mausteyrttejä, mutta kokonainen herne on jo vähän iso siihen tarkoitukseen. Salaatinkastikkeita harvemmin kypsennetään, mutta ei sekään mahdotonta ole.
Voihan hernekeitostakin herneiden määrän laskea, kun laskee ne valkoiset täpät, jotka herneistä irtoavat. Eli herneiden täpät ja sianpalaset muodostavat salaatin, hernemössö on salaatinkastike, ja sinappi myös.
hernekeitto on nyt salaatti. Ette voi enää muuttaa mieltäni :D
Ei salaatteja valmisteta niin, että keitetään kastike yhdessä laskettavissa olevan raaka-aineen kanssa! Kastike pitää vamistaa erikseen. Jos keität kaksi annosta keittoa ja siivilöit kummankin ja käytät toisesta salaattiin herneet (sekoita herneet ja sianlihakuutiot) ja toisesta annoksesta valutat päälle lientä, niin sitten se on salaatti, jos jättää niin paksuksi että pystyy haarukalla syömään.
"Ensinnäkin kaikki vihreät salaatinlehdet maistuvat mielestäni aivan järkyttävän kitkeriltä. Kuuluuko niiden maistua kitkeriltä?"
Minusta ne eivät ole kitkeriä. Lapsena oli kiva käydä nyppäisemässä kasvimaalta salaatinlehtiä ohikulkiessani ja syödä sellaisenaan.
Kai nämä ovat makuasioita ja mihin on tottunut.
Vierailija kirjoitti:
"Ensinnäkin kaikki vihreät salaatinlehdet maistuvat mielestäni aivan järkyttävän kitkeriltä. Kuuluuko niiden maistua kitkeriltä?"
Minusta ne eivät ole kitkeriä. Lapsena oli kiva käydä nyppäisemässä kasvimaalta salaatinlehtiä ohikulkiessani ja syödä sellaisenaan.
Kai nämä ovat makuasioita ja mihin on tottunut.
Kyllä ne ovat kitkeriä ja niiden kuuluukin olla. Pidän nimenomaan siitä kitkeryydestä. Joku rucola on kitkeryyttään ihan parasta.
Ja kyllä, makuasioitahan nämä ovat.
Tässä keskustelussa kannattaisi erottaa, puhutaanko salaattikasveista, kasviksista yleensä, vai ruokalajista nimeltä salaatti. Kasvisten syöminen lienee se tärkein asia, ja sen voi tehdä syömättä kitkeriä salaattikasveja tai mitään salaattiruokia.
Aitoon salaattiin muuten kuuluu suola. Alkuperäinen nimikin tulee siitä. Mitä en ymmärrä on liian valju kastike salaatissa, kastikkeen puuttuminen kokonaan tai salaatin hukuttaminen kastikkeeseen. Mitä teen itse niin laitan korkillisen väkiviinaetikkaa ja kämmenpohjan suolaa. Maustaa mielestäni loistavasti salaatin ja tykkään ärjystä etikan mausta. Ei ehkä kaikille maistu.
Miksi ruokaa pitää "ymmärtää", jotta sitä voi syödä? Meneekö tämä ymmärtämisen kulttuuri muidenkin mielestä liian pitkälle?
Lempisalaattini: Porkkana, puna- ja valkokaalipala silppurissa (se on varmaan sipulisilppuri) pieneksi silpuksi. Sekaan omena pieninä kuutioina ja muutama luumu tai taateli saksittuna. Kasike: Loraus öljyä, jotain viinietikkaa tai balsamicoa, hieman hunajaa, suolaa, mustapippuria. Lapsenlapset tykkäävät tästä, kun "se on niin kaunista". 😊
Tätä palstaa lukiessa kyllä pitää oikeasti pohtia, kuinka jotkut aikuiset ihmiset pärjää tässä elämässä
Aloittaja itkee, kun ei osaa syödä aterimia käyttäen, ja vastaajat hehkuttaa jauheliha-pasta-sekoitusta salaattina
Ja joku älykääpiö vielä sanoo, että toiset ihmiset tykkää salaateissa yhtä paljon kun hän pitää suklaasta, joten hänen ei kannata edes yrittää syödä terveellisesti
Saan aina vahvan mielleyhtymän 4-vuotiaasta maatapolkevasta kakarasta, kun joku kertoo, ettei tykkää kasviksista. Toisaalta olihan AP:kin sormiruokalaijan tasolla, joten ihmekös tuo
Helppoa: Jätä salaatit syömättä. Syö kasvikset muun ruoan mukana, kun sillä tavoin maistuvat.