Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hesarin mielipidepalstalla äiti valittaa, ettei lapsi halua pitää yhteyttä
05.02.2023 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009362918.html
Suoraan sanottuna en ihmettele. Minulla tulee tästä kirjoituksesta hyvin ikävä olo. Kirjoittava äiti puhuu lapsen 'harhaisista muistoista', mutta valittaa, että lapsi ei halua keskustella.
Minulla on hankala suhde vanhempiini. Olen juuri kokenut niin, että he eivät edes myönnä muistojani - ikään kuin olisin keksinyt kaikki traumani! Kun tarpeeksi kauan joutuu tällä tavalla tunnetasolla hylätyksi ja kuulemaan sen, ettei omat ajatukseni ja muistot ole todellisia, niin todellakin siinä haluaa ottaa etäisyyttä.
Olen myös kuullut tuon kirjoittajan hokeman, että 'kaikkit ekevät virheitä' monta kertaa äitini suusta. Ikään kuin sillä pitäisi deletoida kaikki mennyt.
Kommentit (1197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka täysipäinen pui omia perheasioitaan julkisesti lehdessä? Ei kukaan.
Narsisti. Narsisti rakastaa tuollaista julkista uhriutumista.
En tiedä diagnoosista, mutta täysipäinen ei syyttele perheenjäseniään lehdissä, vaikka olisi mistä kyse. Mitä tuollaisella ulostulolla ja jopa julkisella nolaamisella voi saavuttaa? Lehden vastuuta voi myös kysyä, tuossa yksipuolisesti haukutaan hulluksi ihmistä. Tuon perheen lapsena tekisin kantelun lehden toiminnasta.
Narsisti rakastaa uhriutumista ja sitä että saa näyhätä kokemiaan vääryyksiä julkisesti.
Minun äitini olisi voinut kirjoittaa tuon.
T narsistin tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon narsisti sanan arkipäiväistyminen ja asioiden ylipsykologisointi onkaan luonut syntipukkeja tyhjästä.
Paljon. Narsisti-sana on aikoja sitten menettänyt merkityksensä, kun sitä viljellään miten sattuu. Narsistin uhrille se osuu aina silmään ja saa veren kiehumaan silloin kun sitä heitellään ilmoille ihan joka asian ja teon yhteydessä.
On totta, että kukaan täällä ei voi tietää, mitä tuon kirjoittajan (tai kenenkään kommentoijan) elämässä on oikeasti tapahtunut, mutta tuossa tekstissä on kyllä todella epäilyttävää kielenkäyttöä.
https://www.issendai.com/psychology/estrangement/missing-missing-reason…
Tuossa on mielenkiintoinen kirjoitus englannin kauniilla kielellä.
Artikkelin mukaan lastensa hylkäämien vanhempien, ja vanhempansa hylänneiden lasten keskustelufoorumeilla on suuri ero siinä, miten jäsenet keskustelevat elämäntapahtumistaan.
Kun vanhempi puhuu siitä, miten lapsi on hänet hylännyt, hän jauhaa omista tunteistaan. Hän kertaa, miten lapsi hyökkäsi hänen päälleen verbaalisesti, haukkuen häntä ja kutsuen häntä maailman pahimmaksi ihmiseksi, luetellen mitä hirveimpiä haukkumasanoja, eikä vanhempi voi ymmärtää, miksi. Hän sanoo olevansa shokissa, loukkaantunut, murheellinen, epätoivoinen. Hän ei kuitenkaan sano, mitä hänen lapsensa on tarkalleen sanonut; syyttikö lapsi häntä jostain teosta, oliko lapsi loukkaantunut vanhemman sanomisista, oliko lapsi tyytymätön vanhempansa asenteeseen? Näistä ei puhuta. Yhteisön toiset jäsenet myötäilevät häntä ja tarjoavat hänelle tukea kyseenalaistamatta mitään, mitä hän sanoo.
Sen sijaan kaltoinkohdeltujen lasten foorumilla kaikki käyttäjät janoavat faktoja ja yksityiskohtia. Lapset kopioivat ja valokuvaavat vanhempiensa lähettämiä viestejä ja kertaavat sanasta sanaan, mitä vanhemmat ovat heille tehneet ja sanoneet. Toki sielläkin puhutaan niistä tunteista, mitä vanhempien käytös saa heissä aikaan, mutta näille tunteille haetaan aina oikeutusta. Käyttäjät kyseenalaistavat toistensa kertomuksia ja tarjoavat monimuotoisia näkökantoja siihen, mistä voisi olla kyse.
Artikkelin mukaan silloin, kun vanhempi väittää lapsensa hylänneen hänet "ilman mitään ymmärrettävää syytä", niin lapsi on tosiasiassa antanutkin vanhemmalle lukuisia syitä ja perusteluita valinnalleen. Vanhempi vain selittelee kaikki nuo perustelut itselleen parhain päin, ja kun hän tällä tavalla vääntelee kaikki lapsensa sanomiset merkitsemään ei-mitään, hän jatkaa valittamista siitä, miten hän ei ymmärrä välirikon syytä.
Jos vaikka lapsi antaa syyksi, että kun "sinä äiti aina vähättelet minua", niin äiti vääntelee: "Enhän vähättele, lapseni ei nyt ymmärrä mistään mitään kun luulee minun vähättelevän häntä, hän on varmaan itse vain perfektionisti eikä itse riitä itselleen, mutta minä olen aina arvostanut häntä niin kuin jokainen äiti lastaan arvostaa". Eli kun lapsen perustelu on vähätelty kumoon, niin vanhempi voi taas valittaa, että mitään perusteluita ei ole saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon narsisti sanan arkipäiväistyminen ja asioiden ylipsykologisointi onkaan luonut syntipukkeja tyhjästä.
Paljon. Narsisti-sana on aikoja sitten menettänyt merkityksensä, kun sitä viljellään miten sattuu. Narsistin uhrille se osuu aina silmään ja saa veren kiehumaan silloin kun sitä heitellään ilmoille ihan joka asian ja teon yhteydessä.
Eihän sitä tässäkään ketjussa ole missään heitelty. On vain sanottu että Hesariin kirjoittanut äiti vaikuttaa pesunkestävältä narsistilta.
On myös listattu, mihin tämä päätelmä perustuu.
Sitten täällä on tämä yksi joka yrittää selittää ja sössöttää ja uhriutuu kaikkien äitien puolesta. Syytä käytökseensä ei pysty kertomaan.
Kerron elävästä elämästä sen miten esimerkiksi isoäitinä narsisti käyttäytyy.
Parikymppiselle lapselleni tuli ero. Sen sijaan että isoäiti olisi ollut läsnä, hän sai asian käännettyä niin että loukkaantui sydänjuuriaan (hänen ilmaisunsa) siitä että hänelle ei ollut kerrottu että lapsi seurustelee. Lähettää nyt sitten syyllistäviä viestejä ja parkuu naapurissa.
Kun sairastuin vakavasti, hänen koko energiansa meni omista olemattomista sydänoireista meuhkaamiseen kun asia oli hänelle niin raskas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hmm, yleensä riitaan tarvitaan kaksi. joskus riittää yksi, eli on itsensä kanssa riitaa. jos lapsi poistuu perhesuhteesta, on jotain tapahtunut, mitä ei voi antaa anteeksi. jos vanhempi nyt kokee, että asiat ovat paisuneet, niin onko äiti se joka paisumisen aiheutti? voisin kuvitella, että nämä tapaukset vain lisääntyvät, kun vapaasti, vailla kuria, tv:n ja netin avulla kasvaneet rupeavat saamaan lapsia. heillä ei ole tietoa toimivasta perhesuhteesta. kas näin kehittynyt yhteiskunta hylkäsi lapsensa. turha valittaa itseaiheutettua vahinkoa.
Narsistin kanssa riitaan tarvitaan vain yksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerron elävästä elämästä sen miten esimerkiksi isoäitinä narsisti käyttäytyy.
Parikymppiselle lapselleni tuli ero. Sen sijaan että isoäiti olisi ollut läsnä, hän sai asian käännettyä niin että loukkaantui sydänjuuriaan (hänen ilmaisunsa) siitä että hänelle ei ollut kerrottu että lapsi seurustelee. Lähettää nyt sitten syyllistäviä viestejä ja parkuu naapurissa.
Kun sairastuin vakavasti, hänen koko energiansa meni omista olemattomista sydänoireista meuhkaamiseen kun asia oli hänelle niin raskas.
Aika surkea esimerkki narsismista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hmm, yleensä riitaan tarvitaan kaksi. joskus riittää yksi, eli on itsensä kanssa riitaa. jos lapsi poistuu perhesuhteesta, on jotain tapahtunut, mitä ei voi antaa anteeksi. jos vanhempi nyt kokee, että asiat ovat paisuneet, niin onko äiti se joka paisumisen aiheutti? voisin kuvitella, että nämä tapaukset vain lisääntyvät, kun vapaasti, vailla kuria, tv:n ja netin avulla kasvaneet rupeavat saamaan lapsia. heillä ei ole tietoa toimivasta perhesuhteesta. kas näin kehittynyt yhteiskunta hylkäsi lapsensa. turha valittaa itseaiheutettua vahinkoa.
Narsistin kanssa riitaan tarvitaan vain yksi.
Hän myös kirjoittaa vuorosanat niille muillekin. Ei tarvitse olla lähelläkään, kun hän jo riitelee kanssasi.
Mun äiti mahdollisti mun isän väkivaltaisen isän käytöksen. Isä oli väkivaltainen henkisesti ja fyysisesti, mutta lähinnä mua kohtaan. Mun veli sai selkäänsä joskus. Pahassa mielessä isä ei koskenut äitiini ikinä.
Olen yrittänyt puhua molemmille. Äiti ei ole ikinä edes yrittänyt vastata kysymykseen, miksi hän hyväksyi jatkuvan pahoinpitelyn ja haukkumisen? Joskus on syyttänyt mua, kun olin hankala ja provosoiva. Eli en siis tehnyt asioita kuten isäni toivoi. Ja kun isällä oli niin rankka lapsuus. Varmasti oli. Mutta sekö oikeuttaa käymään hakkaamisen?
Isä taas kieltää kaiken. Seuraavassa lauseessa jo toteaakin, että enempi olisi pitänyt mua lyödä. Hän myös muisti ihan jokainen päivä muistuttaa, kuinka älyttömän lihava mä oon. Nyt kun katson kuvia tuosta ajasta, niin oli mulla pikkuisen pulleat posket, mutta en todellakaan mikään muodoton möykky. Kyllä, olen sairastunut syömishäiriöön, mutta ne haukut olen kuulemma vain kuvitellut.
Äitini piti pitkän mykkäkoulun, kun totesin hänelle, että jos puolisoni hakkaisi lapsiani yhtä paljon kuin isäni mua, niin ero olisi välitön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hmm, yleensä riitaan tarvitaan kaksi. joskus riittää yksi, eli on itsensä kanssa riitaa. jos lapsi poistuu perhesuhteesta, on jotain tapahtunut, mitä ei voi antaa anteeksi. jos vanhempi nyt kokee, että asiat ovat paisuneet, niin onko äiti se joka paisumisen aiheutti? voisin kuvitella, että nämä tapaukset vain lisääntyvät, kun vapaasti, vailla kuria, tv:n ja netin avulla kasvaneet rupeavat saamaan lapsia. heillä ei ole tietoa toimivasta perhesuhteesta. kas näin kehittynyt yhteiskunta hylkäsi lapsensa. turha valittaa itseaiheutettua vahinkoa.
Narsistin kanssa riitaan tarvitaan vain yksi.
Hän myös kirjoittaa vuorosanat niille muillekin. Ei tarvitse olla lähelläkään, kun hän jo riitelee kanssasi.
Kyllä.
Mun anoppi on narsisti, ja hänellä on välit kaikkien lastensa kanssa poikki. Ollut myös välit poikki omiin vanhempiin aikoinaan, appivanhempiinsa, omiin ja appiukon sisaruksiin. Voi voi kun häntä koetellaan, kun koko lähipiiri on häntä vastaan. Joka riitaan hän on täysin syytön osapuoli.
Joo, on tullut kuultua omaan suuhun pistettyjä lausuntoja. Hassua, että sitä on ollut osallisena keskustelussa vaikka ei ole ollut edes paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron elävästä elämästä sen miten esimerkiksi isoäitinä narsisti käyttäytyy.
Parikymppiselle lapselleni tuli ero. Sen sijaan että isoäiti olisi ollut läsnä, hän sai asian käännettyä niin että loukkaantui sydänjuuriaan (hänen ilmaisunsa) siitä että hänelle ei ollut kerrottu että lapsi seurustelee. Lähettää nyt sitten syyllistäviä viestejä ja parkuu naapurissa.
Kun sairastuin vakavasti, hänen koko energiansa meni omista olemattomista sydänoireista meuhkaamiseen kun asia oli hänelle niin raskas.
Aika surkea esimerkki narsismista.
Ei minusta. Siinä oli hyvin tuotu esille se raivostuttava Entä minä -asenne. Jos jollakulla on elämässään juuri akuutti iso asia meneillään, narsisti silti haluaa huomion kiinnittyvän siihen, miten HÄN nyt tämän kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että kukaan täällä ei voi tietää, mitä tuon kirjoittajan (tai kenenkään kommentoijan) elämässä on oikeasti tapahtunut, mutta tuossa tekstissä on kyllä todella epäilyttävää kielenkäyttöä.
https://www.issendai.com/psychology/estrangement/missing-missing-reason…
Tuossa on mielenkiintoinen kirjoitus englannin kauniilla kielellä.
Artikkelin mukaan lastensa hylkäämien vanhempien, ja vanhempansa hylänneiden lasten keskustelufoorumeilla on suuri ero siinä, miten jäsenet keskustelevat elämäntapahtumistaan.
Kun vanhempi puhuu siitä, miten lapsi on hänet hylännyt, hän jauhaa omista tunteistaan. Hän kertaa, miten lapsi hyökkäsi hänen päälleen verbaalisesti, haukkuen häntä ja kutsuen häntä maailman pahimmaksi ihmiseksi, luetellen mitä hirveimpiä haukkumasanoja, eikä vanhempi voi ymmärtää, miksi. Hän sanoo olevansa shokissa, loukkaantunut, murheellinen, epätoivoinen. Hän ei kuitenkaan sano, mitä hänen lapsensa on tarkalleen sanonut; syyttikö lapsi häntä jostain teosta, oliko lapsi loukkaantunut vanhemman sanomisista, oliko lapsi tyytymätön vanhempansa asenteeseen? Näistä ei puhuta. Yhteisön toiset jäsenet myötäilevät häntä ja tarjoavat hänelle tukea kyseenalaistamatta mitään, mitä hän sanoo.
Sen sijaan kaltoinkohdeltujen lasten foorumilla kaikki käyttäjät janoavat faktoja ja yksityiskohtia. Lapset kopioivat ja valokuvaavat vanhempiensa lähettämiä viestejä ja kertaavat sanasta sanaan, mitä vanhemmat ovat heille tehneet ja sanoneet. Toki sielläkin puhutaan niistä tunteista, mitä vanhempien käytös saa heissä aikaan, mutta näille tunteille haetaan aina oikeutusta. Käyttäjät kyseenalaistavat toistensa kertomuksia ja tarjoavat monimuotoisia näkökantoja siihen, mistä voisi olla kyse.
Artikkelin mukaan silloin, kun vanhempi väittää lapsensa hylänneen hänet "ilman mitään ymmärrettävää syytä", niin lapsi on tosiasiassa antanutkin vanhemmalle lukuisia syitä ja perusteluita valinnalleen. Vanhempi vain selittelee kaikki nuo perustelut itselleen parhain päin, ja kun hän tällä tavalla vääntelee kaikki lapsensa sanomiset merkitsemään ei-mitään, hän jatkaa valittamista siitä, miten hän ei ymmärrä välirikon syytä.
Jos vaikka lapsi antaa syyksi, että kun "sinä äiti aina vähättelet minua", niin äiti vääntelee: "Enhän vähättele, lapseni ei nyt ymmärrä mistään mitään kun luulee minun vähättelevän häntä, hän on varmaan itse vain perfektionisti eikä itse riitä itselleen, mutta minä olen aina arvostanut häntä niin kuin jokainen äiti lastaan arvostaa". Eli kun lapsen perustelu on vähätelty kumoon, niin vanhempi voi taas valittaa, että mitään perusteluita ei ole saanut.
Tosi hyvää analyysiä.
Täytyy sanoa et olen onnellisessa asemassa kun ei ole mitään traumoja äiti suhteesta. Kyllä ärsytti äiti monesti ja tuntui ettei ollut kiinnostunut minun tekemisistä. Nyt kun olen itse aikuinen niin ymmärrän että välitti, huolehti jne. Omia teini angsteja yritin syyllistää vanhempien syyksi. Harmi et on paljon ongelmallisia perhesuhteita täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kellään ei ole velvollisuutta yhteydenpitoon. Ihan saa elellä rauhassa puolin ja toisin.
Jossain vaiheessa nuoruutta tai aikuisuutta tehdään luontaisesti hajurakoa vanhempiin. Se liittyy itsenäistymiseen ja kypsymiseen.
Takertuminen on huolestuttavaa, siihen vastareaktiona tuleva vetäytyminen normaalia.
Ymmärrän näitä kirjoittajia joilla oikeasti hirveä äiti eli hakkaa, haukkuu, dokaa, käyttää huumeita, jättänyt lapset heitteille jne. Mut nämä jotka mussuttaa et äiti ei puolustanut kun kiusattiin ja äiti on narsisti jne niin menkää oikeesti puhumaan ammattilaiselle. Monesti syy on omassa päässä.
Kuinkahan monen av mamman lapset käy terapiassa aikuisena kun äiti on vaan kännykällä eikä anna huomiota .. just saying
Vierailija kirjoitti:
On totta, että kukaan täällä ei voi tietää, mitä tuon kirjoittajan (tai kenenkään kommentoijan) elämässä on oikeasti tapahtunut, mutta tuossa tekstissä on kyllä todella epäilyttävää kielenkäyttöä.
https://www.issendai.com/psychology/estrangement/missing-missing-reason…
Tuossa on mielenkiintoinen kirjoitus englannin kauniilla kielellä.
Artikkelin mukaan lastensa hylkäämien vanhempien, ja vanhempansa hylänneiden lasten keskustelufoorumeilla on suuri ero siinä, miten jäsenet keskustelevat elämäntapahtumistaan.
Kun vanhempi puhuu siitä, miten lapsi on hänet hylännyt, hän jauhaa omista tunteistaan. Hän kertaa, miten lapsi hyökkäsi hänen päälleen verbaalisesti, haukkuen häntä ja kutsuen häntä maailman pahimmaksi ihmiseksi, luetellen mitä hirveimpiä haukkumasanoja, eikä vanhempi voi ymmärtää, miksi. Hän sanoo olevansa shokissa, loukkaantunut, murheellinen, epätoivoinen. Hän ei kuitenkaan sano, mitä hänen lapsensa on tarkalleen sanonut; syyttikö lapsi häntä jostain teosta, oliko lapsi loukkaantunut vanhemman sanomisista, oliko lapsi tyytymätön vanhempansa asenteeseen? Näistä ei puhuta. Yhteisön toiset jäsenet myötäilevät häntä ja tarjoavat hänelle tukea kyseenalaistamatta mitään, mitä hän sanoo.
Sen sijaan kaltoinkohdeltujen lasten foorumilla kaikki käyttäjät janoavat faktoja ja yksityiskohtia. Lapset kopioivat ja valokuvaavat vanhempiensa lähettämiä viestejä ja kertaavat sanasta sanaan, mitä vanhemmat ovat heille tehneet ja sanoneet. Toki sielläkin puhutaan niistä tunteista, mitä vanhempien käytös saa heissä aikaan, mutta näille tunteille haetaan aina oikeutusta. Käyttäjät kyseenalaistavat toistensa kertomuksia ja tarjoavat monimuotoisia näkökantoja siihen, mistä voisi olla kyse.
Artikkelin mukaan silloin, kun vanhempi väittää lapsensa hylänneen hänet "ilman mitään ymmärrettävää syytä", niin lapsi on tosiasiassa antanutkin vanhemmalle lukuisia syitä ja perusteluita valinnalleen. Vanhempi vain selittelee kaikki nuo perustelut itselleen parhain päin, ja kun hän tällä tavalla vääntelee kaikki lapsensa sanomiset merkitsemään ei-mitään, hän jatkaa valittamista siitä, miten hän ei ymmärrä välirikon syytä.
Jos vaikka lapsi antaa syyksi, että kun "sinä äiti aina vähättelet minua", niin äiti vääntelee: "Enhän vähättele, lapseni ei nyt ymmärrä mistään mitään kun luulee minun vähättelevän häntä, hän on varmaan itse vain perfektionisti eikä itse riitä itselleen, mutta minä olen aina arvostanut häntä niin kuin jokainen äiti lastaan arvostaa". Eli kun lapsen perustelu on vähätelty kumoon, niin vanhempi voi taas valittaa, että mitään perusteluita ei ole saanut.
Tuo lapsen tunteiden sanoittaminenhan on nyt todella kovassa huudossa. Tottakai siinä mennään metsään, ei vanhempi voi kenenkään, edes oman lapsensa, tunteita sanoittaa, vaikka niin moni kuvitteleekin osaavansa niin tehdä. Ei ihme että se jatkuu sitten vielä aikuisuuteenkin, mihinkäs se vanhemman tunteidensanoittamiskyky häviäisi. Eli tulevaisuudessa tulee olemaan vielä enemmän tämänkaltaisia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hmm, yleensä riitaan tarvitaan kaksi. joskus riittää yksi, eli on itsensä kanssa riitaa. jos lapsi poistuu perhesuhteesta, on jotain tapahtunut, mitä ei voi antaa anteeksi. jos vanhempi nyt kokee, että asiat ovat paisuneet, niin onko äiti se joka paisumisen aiheutti? voisin kuvitella, että nämä tapaukset vain lisääntyvät, kun vapaasti, vailla kuria, tv:n ja netin avulla kasvaneet rupeavat saamaan lapsia. heillä ei ole tietoa toimivasta perhesuhteesta. kas näin kehittynyt yhteiskunta hylkäsi lapsensa. turha valittaa itseaiheutettua vahinkoa.
Narsistin kanssa riitaan tarvitaan vain yksi.
Hän myös kirjoittaa vuorosanat niille muillekin. Ei tarvitse olla lähelläkään, kun hän jo riitelee kanssasi.
Kyllä.
Mun anoppi on narsisti, ja hänellä on välit kaikkien lastensa kanssa poikki. Ollut myös välit poikki omiin vanhempiin aikoinaan, appivanhempiinsa, omiin ja appiukon sisaruksiin. Voi voi kun häntä koetellaan, kun koko lähipiiri on häntä vastaan. Joka riitaan hän on täysin syytön osapuoli.
Joo, on tullut kuultua omaan suuhun pistettyjä lausuntoja. Hassua, että sitä on ollut osallisena keskustelussa vaikka ei ole ollut edes paikalla.
Mutta sehän on aina vanhemman vika kun lapsi katkoo välit, joten anoppisi vanhemmissa se syy on ollut jos anoppi on heihin välinsä katkaissut.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä diagnoosista, mutta täysipäinen ei syyttele perheenjäseniään lehdissä, vaikka olisi mistä kyse. Mitä tuollaisella ulostulolla ja jopa julkisella nolaamisella voi saavuttaa? Lehden vastuuta voi myös kysyä, tuossa yksipuolisesti haukutaan hulluksi ihmistä. Tuon perheen lapsena tekisin kantelun lehden toiminnasta.