Onko bonusäidillä oikeus hermostua keskusteluaiheista?
Bonusäitiasetelma on jo lähtökohdiltaan vaikea, kuluttava jne.
No. Onko teillä mennyt hermot kun vieraat esim puhuu kumppanin eksästä tarpeettomia samalla kun sinä kaadat heille lisää kahvia?
Mulla usea iloinen ilta kääntynyt tuollaisista. Ja sen jälkeen loppuillan olen purkanut alaspainettua ketutusta yleisellä mielipiteiden voimakkuudella ja muilla kärsimättömillä tavallista kärkkäämmillä mielipiteillä.
Tulee olo etten jaksa esittää. Ja silloin tulen sanoneeksi ääneen rehellisiä mielipiteitä, kuten vihaan koiria, joita muuten en sanoisi.
Kun kestitsen parhaani mukaan vieraita, niin olisi kohtuullista että he antaisivat kerrankin tuntea arvostusta että ovat tulleet katsomaan myös minua, eikä pelkkää uusioperhettä, jossa on se lisänaikkonen.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut että mulkerot kohtelee itseä juuri niin mulkerosti kuin heidän sallii. Sano siis ensi kerralla suoraan tai paremminkin jotenkin vittumaiseen tyyliin asiasta, niin että vieraat nolostuu omasta käyttäytymisestään. Nythän he EI arvosta sinua eikä arvostusta saa vaatimalla.
Ehdota jotain hyviä kommentteja, suoria vittumaisia sanoja??
Mä mietin et reagoisin heti puhumalla omasta eksästäni vähän liian positiivia lauseita, niin et muut hämmentyy. Vittuilua heittäytymällä muka tyhmäksi.
Tai kysymällä lausujalta suoraan, millainen muuten oli sun eksä. Kaikki ihmettelee typerää teemaa. Ja fiksuimmat tajuaa kuka aloitti.
Tuo on epäsuoraa passiivis-agressiivisuutta. Eikä suurin osa tajua, pitää sua vaan entistä ikävämpänä tyyppinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten itsekin sanoit, olet bonus. Bonusvanhemmuus vaatii vielä enemmän itsetuntoa kuin vanhemmuus. Älä ota itseesi, jos et ole muiden elämän keskipiste. Heillä on omat motiivinsa siihen omaan elämäänsä. Sinä olet vain yksi muiden joukossa.
Kumppanina täysivaltainen ja sellaisena kohdeltava, lapsille yksi turvallinen aikuinen lisää - ei vanhempi.
Tuossahan aikuiset perseilevät.
Ap voi vaikka kaataa kahvia suoraan vieraan päälle ja sitten pyydellä vuolaasti anteeksi, kun keskittyi vallan kuuntelemaan tarinoita [eksän] ihmeteoista!
Ihan skitsoa porukkaa täällä. Sairaita olette. Hakekaa apua.
Ja missä sanottiin, et kyse on aikuisista?
Kuulostavatko nämä sinusta lapsivierailta?
Aloituksesta:
*Onko teillä mennyt hermot kun vieraat esim puhuu kumppanin eksästä tarpeettomia samalla kun sinä kaadat heille lisää kahvia?*
Ei ole mennyt. Se mikä on minusta tarpeetonta ei ole tarpeetonta sille joka siitä eksästä puhuu. Aika heikolla kantimilla on aikuisen ihmisen itsetunto, jos tuosta rikki menee. Sata varmasti miehen suvusta löytyy ihminen jos toinenkin joka on sitä mieltä että se ex on joka tavalla parempi miehelleni kuin minä. Se on heidän ongelmansa ei minun.
Kun tuntee itsensä vikoineen päivineen muiden sanat valuu kuin vesi hanhen selästä.
Tämän trollin henkilöt ovat nuoria aikuisia?
Vierailija kirjoitti:
Tuolla tavalla et ainakaan paranna osakkeitasi vieraiden silmissä, päinvastoin. Mutta ehkä tarkoituksesi onkin vieraannuttaa puolisosi kavereista, jotka ovat tunteneet eksän?
Kaverit puhuu keskenään muualla että on se tuo Timpan uus eukko kiukkunen, olis vaan ollu sen Alisan kanssa, se sentään osasi käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Siinä on ihan valtava ero siinä asetelmassa mikä teillä siellä kodissanne on. Haikaillaanko siellä aidosti vanhojen hyvien aikojen perään - eli Oliko alkuperäinen ydinperhe hyvinkin toimiva ja rakastava yksikkö?
Kun esimerkkinä itse tulin isäpuoleksi eikä mua ahdista täällä mikään koska puolisoni ei ollut kovinkaan tyytyväinen suhteeseensa exänsä kanssa eikä hän ole millään mittareilla sellainen ihminen joka aiheuttaisi minussa alemmuudentunnetta - päinvastoin uskon että hän kokee sitä suhteessa minuun.
Ja hyvä mittari omalle mukavuudelle on se kun anoppi on tyytyväisempi nykytilaan kuin vanhoihin aikoihin. En kyllä kestäisi sellaista oloa että olen jotenkin tullut downgreidaamaan oloja täällä.
Joskuspa se menee niin, että puoliso on tyytyväisempi mut hänen sukunsa (joka usein ei tiedä niitä ikäviä asioita exästä) pitää entistä aikaa parempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten itsekin sanoit, olet bonus. Bonusvanhemmuus vaatii vielä enemmän itsetuntoa kuin vanhemmuus. Älä ota itseesi, jos et ole muiden elämän keskipiste. Heillä on omat motiivinsa siihen omaan elämäänsä. Sinä olet vain yksi muiden joukossa.
Kumppanina täysivaltainen ja sellaisena kohdeltava, lapsille yksi turvallinen aikuinen lisää - ei vanhempi.
Tuossahan aikuiset perseilevät.
Ap voi vaikka kaataa kahvia suoraan vieraan päälle ja sitten pyydellä vuolaasti anteeksi, kun keskittyi vallan kuuntelemaan tarinoita [eksän] ihmeteoista!
Ihan skitsoa porukkaa täällä. Sairaita olette. Hakekaa apua.
Ja missä sanottiin, et kyse on aikuisista?
Kuulostavatko nämä sinusta lapsivierailta?
Aloituksesta:
*Onko teillä mennyt hermot kun vieraat esim puhuu kumppanin eksästä tarpeettomia samalla kun sinä kaadat heille lisää kahvia?*
Tuo kuvaus voi olla kenestä vaan ja tarkoittaa mitä vaan. Et voi tuon perusteella tehdä mitään oletuksia.
Sinä et tiedä, vaikka kaikki syy olisi ap:ssa. Et tiedä mitään keskustelun sisällöstä, osapuolista tai olosuhteista. Ja kehotat häntä pahoinpitelyyn. Hyvin sä vedät.
Sinulla taitaa olla tapana kulkea kyläpaikoissa kahvittelemassa ja muistelemassa vuolaasti isännän tai emännän entisiä kumppaneita.
Aplla on huonot keskustelutaidot jos et sujuvasti osaa ohjata keskustelua muihin aiheisiin. Kannattaisi treenata niitä. Se on loppujenlopuksi aika helppoa. Ei tarvitse harrastaa mitään vittumaisia kommentteja.
Meillä äitipuoli teki selväksi, että äidistä ei hänen kuultensa puhuttu. Olin 5v, kun äiti kuoli ja 6v, kun äitipuoli tuli elämäämme. Siitä eteenpäin kaikki äitiin tai menneisyyteen liittyvä piti vaieta. Meillä oli kesämökki (myöhemmin selvisi, että se olin minun ja veljeni, mökin yksin omistanut äiti oli sen meille testamentannut), mutta edes siellä ei saanut mainita siitä, että tuolla äiti opetti uimaan tai tuolla oltiin marjassa. Siitä seurasi aina äitipuolen kiukkukohtaus ja huuto siitä, että ettekö te ymmärrä, että äitinne hylkäsi teidät eikä halunnut elää (äiti kuoli syöpään).
Isän ja äidin yhteiset tutut kaikkosi, jopa isän sisarukset jätti yhteydenpidon, koska äidistä sanankin sanonut (vaikka vain, että käytiin hautausmaalla ja vietiin kukkia) sai kuulla olevansa menneisyyteen sidottu paska. Vasta aikuisena pääsin solmimaan sukulaissuhteita uudestaan.
Niin että tietenkin bonusäidillä on oikeus ilmoittaa, kenestä hänen kattonsa alla puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ryhtyy bonukseksi niin itse on osansa valinnut. Pidä vaan hyvänäsi!
Bonusvanhemmaksi ryhtynyttä ja hänen tarpeitaan ja tunteitssn ei siis tarvitse enää huomioida?
Jotta tähän nyt voisi sanoa juuta tai jaata, niin pitäisi eka tietää ihan konkreettisia esimerkkejä niustä puheista. Ei meillä esim. mennyt välit toisen sukuun. Ollaan samalta suunnalta kotoisin ja saatetaan vierailla lasten kanssa ristiin samalla kun ollaan omilla, koska asuvat kaukana ja muuten jäisi harvemmat välit isovanhempiin. Eli isovanhempien kyläillessä voisi hyvinkin tulla ohimennen "ai ja eks kävi tässä joku kerta kylässä! Niillä oli kuulema kiva loma" tms.
Vai onko kyse siitä piruilusta ja vertailusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä välttämättä edes bonusäitiyteen liity. Miehelläni (50v) on kaveriporukassa tyyppejä, joille ilmeisesti kaikki merkittävät asiat tapahtuivat 20-30 vuotta sitten, ja illanistujaisissa heidän juttunsa yleensä kääntyvät mökkireissuihin, tapahtumiin ja hetkiin, joissa mieheni on ollut mukana ex-vaimonsa kanssa.
En ole mustasukkainen, mutta minusta on vaan huonoa käytöstä kääntää keskustelu aina aiheisiin, joihin kaikki läsnäolijat eivät voi osallistua. Toisekseen tulee mieleen, että mahtaa elämä olla tylsää, jos ei ole mitään muuta tekemistä kuin muistella vanhoja. Tunnen vanhuuseläkeläisiäkin jotka ovat virkumpia ja kiinnostuneempia ajankohtaisista asioista.Varmasti niillä on muutakin tekemistä. Harmi, vaikutti niin positiiviselta tuo kommenttisi alkuun. Harvinaisen tervehenkiseltä, mutta toki sekin sävy muuttui lopuksi.
Totta kai sitä muistellaan niiden kanssa yhteisiä merkityksellisiä hetkiä. Niin sinäkin teet. Ja minä. Jos ei ole ollut enää aikaa luoda uusia muistoja kaiken perhearjen keskellä, niin niillä mennään. Eikä siinä ole mitään pahaa.
No en mä kyllä tapaa ihmisiä, joiden kanssa jomman kumman tai molempien perhearki on katkaissut tapaamiset. Silloin just vieraannutaan, kun yhteisten muistojen rakentuminen lakkaa. - ERI
On oikeus toki hermostua, riippuen mitä ja miten puhutaan. On kyllä myös ihan normaalia, että exän ja perheen kuulumisia kysellään myös, jos ei olla tekemisisssä sen kummemmin.
Omat nykyiset appivanhempanikin kyselevät aina pojaltani, mitä hänen äidilleen (exäni) ja pikkusiskolleen (exäni uusi lapsi) kuuluu, vaikka ovat exäni ja pikkusiskon jossain muutaman kerran nopeasti nähneet. Onhan sekin fiksuilta ihmisiltä kohteliasta.
Eipä ole tuollaista tapahtunut. Joskus tietty eksä tulee puheeseen, jos liittyy aiheeseen, mutta kaikki ovat aina sen verran hienotunteisa, että aihe sivuutetaan sitten nopeasti.
Nää "bonusäidit" on kyllä aivan pimeitä. Lasten äidistä ei saa puhua? Just. Aivan sairasta touhua. Miettisit oman napasi ulkopuolelle asioita.
Vierailija kirjoitti:
Nää "bonusäidit" on kyllä aivan pimeitä. Lasten äidistä ei saa puhua? Just. Aivan sairasta touhua. Miettisit oman napasi ulkopuolelle asioita.
Käyttäytymissäännöt hukassa? On tökeröä keskittää puhe kenenkään eksään.
Määritteletkö tosiaan itsesi omassa kodissasi bonusäidiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten itsekin sanoit, olet bonus. Bonusvanhemmuus vaatii vielä enemmän itsetuntoa kuin vanhemmuus. Älä ota itseesi, jos et ole muiden elämän keskipiste. Heillä on omat motiivinsa siihen omaan elämäänsä. Sinä olet vain yksi muiden joukossa.
Kumppanina täysivaltainen ja sellaisena kohdeltava, lapsille yksi turvallinen aikuinen lisää - ei vanhempi.
Tuossahan aikuiset perseilevät.
Ap voi vaikka kaataa kahvia suoraan vieraan päälle ja sitten pyydellä vuolaasti anteeksi, kun keskittyi vallan kuuntelemaan tarinoita [eksän] ihmeteoista!
Ihan skitsoa porukkaa täällä. Sairaita olette. Hakekaa apua.
Ja missä sanottiin, et kyse on aikuisista?
Kuulostavatko nämä sinusta lapsivierailta?
Aloituksesta:
*Onko teillä mennyt hermot kun vieraat esim puhuu kumppanin eksästä tarpeettomia samalla kun sinä kaadat heille lisää kahvia?*
Nuoret voi juoda kahvia. Ja tuskin jokaikiselle vieraalle kahvia kaadetaan, ei kaikki aikuisetkaan juo kahvia. Eli joillekin vieraista ainakin kaadetaan kahvia. Muut voivat osallistua keskusteluun silti.
Jos kyse on tosiaan alaikäisistä, niin sitä suuremmalla syyllä heillä on oikeus puhua äidistään ihan koska haluavat.
Ap vaikuttaa yksinkertaiselta ja katkeralta. Pikkuisen voisi sieluaan jalostaa kyllä. Ei kaikesta tarvitse itseensä ottaa. Jos on tarpeeksi hyvä omanarvontunto, ei tuollaisiin edes kiinnitä huomiota.
Meillä saa nyt jo aikuiset lapset ja muut sukulaiset puhua kenestä haluavat. Minulle mieheni lasten äiti ei ole mikään uhka. Ihminen siinä missä muutkin ja lapsille ja lasten lapsille tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää "bonusäidit" on kyllä aivan pimeitä. Lasten äidistä ei saa puhua? Just. Aivan sairasta touhua. Miettisit oman napasi ulkopuolelle asioita.
Käyttäytymissäännöt hukassa? On tökeröä keskittää puhe kenenkään eksään.
Koska ap ei ole asiaa selventänyt pyynnöistä huolimatta, emme tiedä onko kyseessä ollut keskittäminen vai silloin tällöin esiintynyt maininta. Tuskinpa mikään kaveriporukka keskittyy puhumaan yhdestä henkilöstä, vaan puhe ajelehtii sinne tänne.
Ei ihmiset välttämättä edes ajattele, että se olisi sulle jotenkin kova paikka, jos exä mainitaan. Ehkä olettavat, että suhtaudutte kaikki ihan mutkattomasti vallitsevaan tilanteeseen. Monethan nyxäthän jopa ystävystyy puolison exän kanssa, jos lasten vuoksi tulee oltua paljon tekemisissä (osa ei tietenkään ole missään tekemisissä). Mutta ei teidän vieraat nyt varmaan lähde siitä olettamasta, että sinä vihaat exää ja olet todella mustasukkainen ja epävarma. Siksi eivät tajua, ettei exästä voisi sinun kuullen puhua.
Ongelma on sun epävarmuus, ei vieraiden puheet. Juttele miehellesi (ei siitä, mitä muut saa teillä puhua, vaan siitä, että olet epävarma ja koet alemmuuden tunnetta exään nähden). Toivottavasti mies saa sut tuntemaan toisin.
Kommentistasi tuli mieleen eräs facebook-kaverini, joka kierrättää koko ajan vanhoja muistoja jostain 80- 90-luvulta, uudelleen ja uudelleen.
Ei niillä oikeasti kaikilla ole mitään juteltavaa nykyajoista. Ennen elettiin täysillä, nyt hissutellaan reinot jalassa, käydään töissä ja kaupassa ja katsotaan illalla telkkaria. Ainoa ilo on muistella vanhoja. Surullista.