Miksi lapsi romahtaa kun "väärä" vanhempi hakee hänet hoidosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Minä kirjoitin tuon aiemman. Sinä vain provoilet.

Se että lapsi uskaltaa ilmaista tunteitaan kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta.

Ja nyt tulee sulle tietoisku: Kaik-ki lap-set ei tun-ne sa-mo-ja tun-tei-ta jo-ka het-ki. Kukaan ei ole väittänyt sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Minä kirjoitin tuon aiemman. Sinä vain provoilet.

Se että lapsi uskaltaa ilmaista tunteitaan kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta.

Ja nyt tulee sulle tietoisku: Kaik-ki lap-set ei tun-ne sa-mo-ja tun-tei-ta jo-ka het-ki. Kukaan ei ole väittänyt sellaista.

Hyvä kun sinä tiedät kaiken, jopa sen provoilenko minä vai en. 

Muistan kun lapsena romahdin päiväkotipäivän jälkeen äiti tullessa hakemaan.

Olin koko päivän sinnitellyt erilaisten sääntöjen, ohjeiden ja sosiaalisten tilanteiden kanssa.

Kun turvallinen vanhempi vihdoin tuli, purin uupumistani ja olin helpottunut, että pääsin takaisin kotiin jossa asiat toimivat mukavasti ja rauhallisesti.

Sama tapahtui kun tulin isäni luota takaisin äitini luokse, uskalsin vihdoin hengittää ja purkaa kaikki tunteet joita olin padonnut turvattoman isäni luona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi curling-vanhemmuudesta ei saa täällä puhua. Sinkkonenkin kirjoittanut tästä.

Niin tai ylipäänsä puhua yleisesti enemmän? On varmasti kaikista eniten käytetty kasvatusmalli tänä päivänä. Samalla vanhemmat valittavat uupumustaan ja raahaavat lapsiaan enemmän ja enemmän päiväkotiin, koska eivät yksinkertaisesti jaksa omia lapsiaan. Enpä ihmettele!

Sinkkonenhan ei itse hoitanut lapsiaan ollenkaan, ei ollut näiden kanssa.

Hänellä on kotirouva-vaimo, joka hoiti kaiken Sinkkosten lapsiin liittyvän.

Sinkkonen myös avoimesti on kertonut (samoin hänen lapsensa), että hän huusi ja karjui lapsilleen jatkuvasti ja väsyi näihin. Niinä lyhyinä hetkinä, kun yleensä joskus kotona oli.

Kotiäideilla on vain aikaa tällaiseen ei me toisaalla työssäkäyvät ehditä saati pystytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Minä kirjoitin tuon aiemman. Sinä vain provoilet.

Se että lapsi uskaltaa ilmaista tunteitaan kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta.

Ja nyt tulee sulle tietoisku: Kaik-ki lap-set ei tun-ne sa-mo-ja tun-tei-ta jo-ka het-ki. Kukaan ei ole väittänyt sellaista.

Hyvä kun sinä tiedät kaiken, jopa sen provoilenko minä vai en. 

Kaikki näkevät sen kirjoituksistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Minä kirjoitin tuon aiemman. Sinä vain provoilet.

Se että lapsi uskaltaa ilmaista tunteitaan kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta.

Ja nyt tulee sulle tietoisku: Kaik-ki lap-set ei tun-ne sa-mo-ja tun-tei-ta jo-ka het-ki. Kukaan ei ole väittänyt sellaista.

Mikä sitten on tunteiden ilmaisua? Täytyyhän sitäkin ohjata ja kertoa lapselle mikä on ok, ei lapsi muuten tiedä. Onko ok että kouluikäinen heittäytyy kaupan lattialle makaamaan ja huutamaan kun ei saa haluamaansa juttua? Lapsi vielä pahimmassa tapauksessa vahingoittaa vielä muita samalla kun "ilmaisee tunteitaan". Joskus huutaminen ja raivoaminen voi olla ihan vaan huonoa käytöstä, jolla on opittu saamaan huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Minä kirjoitin tuon aiemman. Sinä vain provoilet.

Se että lapsi uskaltaa ilmaista tunteitaan kertoo hyvästä kiintymyssuhteesta.

Ja nyt tulee sulle tietoisku: Kaik-ki lap-set ei tun-ne sa-mo-ja tun-tei-ta jo-ka het-ki. Kukaan ei ole väittänyt sellaista.

Mikä sitten on tunteiden ilmaisua? Täytyyhän sitäkin ohjata ja kertoa lapselle mikä on ok, ei lapsi muuten tiedä. Onko ok että kouluikäinen heittäytyy kaupan lattialle makaamaan ja huutamaan kun ei saa haluamaansa juttua? Lapsi vielä pahimmassa tapauksessa vahingoittaa vielä muita samalla kun "ilmaisee tunteitaan". Joskus huutaminen ja raivoaminen voi olla ihan vaan huonoa käytöstä, jolla on opittu saamaan huomiota.

Jatkat vaan mäyhäämistäsi... Huoh.

riippuu ja roikkuu

Joskus toinen vanhempi voi olla lapselle paljon tärkeämpi ja turvallisempi. Jos on vaikka viettänyt enemmän aikaa tämän kanssa.

Minä olen sanonut lapselle kaikista noista kiukkukohtauksista, että on todella inhottavaa kun hänen käytöstänsä saa aina hävetä esim. päikyn tätien läsnäollessa ja että jos ei kiukuttelu lopu, niin vanhempia hävettää lopulta niin paljon, että joudutaan laittamaan kasvatuslaitokseen. Nykyään on kuin ihmisen mieli ja oikeastaan koskaan ei enää kiukuttele missään julkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sanonut lapselle kaikista noista kiukkukohtauksista, että on todella inhottavaa kun hänen käytöstänsä saa aina hävetä esim. päikyn tätien läsnäollessa ja että jos ei kiukuttelu lopu, niin vanhempia hävettää lopulta niin paljon, että joudutaan laittamaan kasvatuslaitokseen. Nykyään on kuin ihmisen mieli ja oikeastaan koskaan ei enää kiukuttele missään julkisesti.

Juuri näin varmasti on sanottu kaikille lapsille, jotka eivät kiukuttele vanhempien hakiessa heitä päivähoidosta :D Vain ne jotka kiukuttelevat on kasvatettu hyvin ja oikein ja heillä turvallinen kiintymyssuhde!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Miten voi aikuisella ihmisellä olla noin logiikka hukassa. Se, että asia A osoittaa B:n, ei merkitse, että ei-A osoittaisi ei-B:n.

Jos väite kuuluu, että kaikilla neliraajahalvaantuneilla on pyörätuoli, et voi vetää siitä johtopäätöstä, että jokainen pyörätuolissa oleva olisi neliraajahalvaantunut.

Mistä tämä romahtaminen ilmaisu on tullut? Tuskin lapsi romahtaa, jos itkee ja kiukuttelee.Tuntuu tietysti niin kauhealta, kun lapsi romahtaa kuin talo.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä romahtaminen ilmaisu on tullut? Tuskin lapsi romahtaa, jos itkee ja kiukuttelee.Tuntuu tietysti niin kauhealta, kun lapsi romahtaa kuin talo.

Joo niinpä. Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu. Siinäpä itkee ja kiukuttelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on ollut ikävä vanhempaansa.

Jos lapsi on täysin laitostunut, eli vauvasta asti ollut päiväkodissa 9-10h päiviä vuoden ympäri, niin tuskin kovasti ikävöi vanhempiaan. Voi olla enemmään kiintynyt lastenhoitajaan (mikäli on sellaisessa onnellisessa asemassa, että on ollut sama hoitaja pidempään).

Miten ihmiset voisivatkaan kiintyä aviomiehiinsä tai vaimoihinsa, kun ovat laitostuneet viettämään 9-10 tunnin päiviä työpaikoillaan? Useimmiten aikuiset ovat enemmän kiintyneitä pomoonsa kuin puolisoonsa, jos ovat niin onnellisia että ovat sanoneet olla saman pomon alaisuudessa pitempään.

Hmm olisko hieman eri asia? Toki nykyään 1-vuotiaatkin käyvät "töissä" päiväkodissa 8-10h päivässä.

Miten tämä on eri asia? Jos lapsi, joka on biologisesti erittäin valmis kiintymään syntymästä saakka ja yleensä vielä viettää ensimmäisen vuoden melko lailla vierihoidossa, ei pysty säilyttämään kiintymystä omaan vanhempaansa päiväkodissa olon vuoksi, niin miten työssä käyvillä aikuisilla olisi valmiuksia ikinä rakentaa kiintymyssuhdetta toisiinsa? Aikuiset eivät lähde ihmissuhteisiin puhtaalta pöydältä, joten aikaa tarvitaan enemmän toisen oppimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Miten voi aikuisella ihmisellä olla noin logiikka hukassa. Se, että asia A osoittaa B:n, ei merkitse, että ei-A osoittaisi ei-B:n.

Jos väite kuuluu, että kaikilla neliraajahalvaantuneilla on pyörätuoli, et voi vetää siitä johtopäätöstä, että jokainen pyörätuolissa oleva olisi neliraajahalvaantunut.

Suosittelen itseäsi lukemaan keskustelun vielä uudemman kerran ja ihan ajatuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Miten voi aikuisella ihmisellä olla noin logiikka hukassa. Se, että asia A osoittaa B:n, ei merkitse, että ei-A osoittaisi ei-B:n.

Jos väite kuuluu, että kaikilla neliraajahalvaantuneilla on pyörätuoli, et voi vetää siitä johtopäätöstä, että jokainen pyörätuolissa oleva olisi neliraajahalvaantunut.

Suosittelen itseäsi lukemaan keskustelun vielä uudemman kerran ja ihan ajatuksen kanssa.

Sinulle riittäisi ihan, että lukisit tämän säikeen ja tunnistaisit sieltä olkiukon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kiukuttelee siinä vaiheessa vanhemmalleen sitä erossa oloa. Ei sillä ole väliä kuka se hakija on.

Oikeastaan tuossa saa olla vain kiitollinen, koska lapsi uskaltaa kiukuta. Kiintymyssuhde on kunnossa.

Tämä ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa.

Kyllä pitää.

Eli hyväntuuliset lapset jotka eivät kiukuttele hoidosta lähtiessä ovat jotenkin traumatisoituneita ja huonosti kasvatettuja?

Typerää provoilua, et viitsisi.

Ei vaan ihan validi pointti, jos yhtään luit keskustelua. -eri

Miten voi aikuisella ihmisellä olla noin logiikka hukassa. Se, että asia A osoittaa B:n, ei merkitse, että ei-A osoittaisi ei-B:n.

Jos väite kuuluu, että kaikilla neliraajahalvaantuneilla on pyörätuoli, et voi vetää siitä johtopäätöstä, että jokainen pyörätuolissa oleva olisi neliraajahalvaantunut.

Suosittelen itseäsi lukemaan keskustelun vielä uudemman kerran ja ihan ajatuksen kanssa.

Suosittelen sinulle suomen kielen tunteja.

Silloin ehkä ymmärtäisit lukemasi ja oppisit kirjoittamaan suomea ymmärrettävästi.

Eri

Höpö yöpö