Onko teillä erikoisia järjestelyitä parisuhteessa ?
Toisesta ketjusta inspiroituneena. Omassa suhteessa puolisoni ei ole tavannut koskaan lapsiani ja tämä on sopinut itselleni paremmin kuin hyvin. Mites teillä?
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
En kyllä pidä tuotakaan erikoisena. Erilliset rahat meilläkin on, tosin yksi yhteinen tili jonka kautta maksetaan puoliksi yhteiset menot. Minä en tiedä puolisoni tuloja (enkä omaisuutta tai velkoja) eikä hän ole koskaan kysellyt minun.
Tuo on kyllä todella omituista. Minä tiedän sisarusteni, vanhempieni ja monen ystävänikin tulot ja velat jne. aika hyvin, koska keskustelemme usein talousasioistakin. Se on ihmiselämän tärkeitä asioita. Täytyy olla puolisoilla todella viileät välit jos ei edes niin tärkeästä puhuta kuin rahasta. Eikä ole edes yhteistä lainaa, ja vaikka laina olisi vain toisen nimissä, kun asutaan samaa taloa, kysellään lainanhakupapereissa myös puolison tulot.
Jos niistä raha-asioista ei tarvitse keskustella? Kummallakin omat rahansa ja kunhan sitä on molemmilla tarpeeksi, ei ole mitään keskustelemista.
Vierailija kirjoitti:
Jdjdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.
Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.
Kuinkahan usein tuo todellisuudessa menee noin ettei se köyhempi oikeasti hyödy paljonkin?
Oon tohon samaan itkuvirteen törmännyt useasti ja sitten kun sitä elämää oikeasti miettii niin ei ole vaikea päätellä kuka sitä rahoittaa.
Keskiverto liksalla siellä espoolaisen okt pihalla on uudehko auto, etelässä käydään 3-4* vuosi.
Viikonloppuisin litkitään 50€/ viinejä ja paistellaan Kobe härkää..
Ois hauska nähdä olisiko tilanne sama jos asuisi yksin siellä yksiössään vuokralla.
Miehellä n. 3 kertaa suuremmat tulot kuin itsellä, mutta otin silti suuremman asuntolainan kuin hän, meillä siis yhteisestä asunnosta omat asuntolainat, ei yhteistä asuntolainaa.
Käy itsellekin hyvin. Meillä myös omat rahat, ei yhteisiä pl. ruokarahatili, mihin kumpikin laittaa saman verran rahaa kuukaudessa. Itse olen tilin omista, miehellä käyttöoikeus siihen
Jjjhjh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jdjdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.
Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.
Ja tämä köyhempikö ei saa hyötyä mistään?
Yksin asuisi jossain slummissa vetelisi maksalaatikkoa ruuaksi, nyt asuu omakotitalossa jne. Melko usein ruuat ym menee tän varakkaamman mukaan jne.
Tuossahan juuri kerrotaan että kumpikin maksaa vain omat. Jollei eletä köyhän elintason mukaan, tarkoittaa sitä että rikas elää erittäin mukavasti ja köyhä kitkuttaa. Ei se paljon lohduta elää omakotitalossa jos mihinkään ei ole varaa ja kumppani nautiskelee vieressä täysillä elämästään ja laittaa rahaa säästöön kun köyhä kustantaa rikkaankin elämää.
Djdjjekkdjdj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jdjdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.
Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.
Kuinkahan usein tuo todellisuudessa menee noin ettei se köyhempi oikeasti hyödy paljonkin?
Oon tohon samaan itkuvirteen törmännyt useasti ja sitten kun sitä elämää oikeasti miettii niin ei ole vaikea päätellä kuka sitä rahoittaa.
Keskiverto liksalla siellä espoolaisen okt pihalla on uudehko auto, etelässä käydään 3-4* vuosi.
Viikonloppuisin litkitään 50€/ viinejä ja paistellaan Kobe härkää..Ois hauska nähdä olisiko tilanne sama jos asuisi yksin siellä yksiössään vuokralla.
Meillä oli juuri noin, että siipallani oli noin 7-kertaiset tulot omiini nähden, silti makselin puolet kaikesta, joka ikisestä reissusta ja kaupassa käynnistä ja kaikesta siltä väliltä + asumisesta. En siis todellakaan hyötynyt mitenkään, vaan minulla meni joka ikinen penni kitkutteluun.
Okei, en olisi yksin lähtenyt niille luksusmatkoille tietenkään, että sikäli joo "hyödyin" siitä, mutta kuten sanottu, maksoin siis oman osuuteni reissuista. Se, että asuin isossa asunnossa hyvällä paikalla, ei millään jaksanut kompensoida sitä tilannetta että minulla ei riittänyt rahaa enää mihinkään omiin juttuihini.
Lopulta muutin yksin omaan asuntooni, omalle taviskukkarolleni sopivaan ja kas miten paineet lähti ja säästöönkin jää taas jotain. Parisuhde on toki edelleen olemassa, mutta eri talouksissa.
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Meillä sama. Mies saanut perintöä ja muuta omaisuutta. Minä en. Ollaan oltu yhdessä 7v mutta en tiedä paljonko edes tienaa. Enkä halua tietää. Elätetään niin että voin maksaa kaikesta 50/50. Tämä järjestely ei ole miehen tahdosta. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Meillä on erilliset ruoatkin. Tuloerot eivät ole isot, mutta mies syö ihan jo päivän aikana enemmän kuin minä. Leivänpäälliset on yhteiset, mutta pyrimme ostamaan sellaisia tuotteita vuorotellen. Syömme eri leipiäkin. Viikonloppuisin syömme yleensä yhdessä, mutta ostamme raaka-aineet vuorotellen ja ostaja saa jämät.
Siis onko tää vitsi?
Vierailija kirjoitti:
Viddu kun nousee verenpaine näistä kämppissuhteista lukiessa, ja naiset vielä ylpeilee asialla. Saattanan saattana.
What???
Mulla menee palkka miehen tilille.
Mies tienaa 14 000 e/kk ja itse 550 e työttömyyskorvausta. Mies käy lounaalla ravintoloissa ja tilaa Woltista ruokaa kotiin, itse syön lähinnä riisiä, pakastevihanneksia ja nuudeleita. Lisäksi mies tykkää panostaa kodin elektroniikkaan, ja koska itsekin katson elokuvia, niin maksan tietenkin puolet noista hankinnoista, kuten 70 tuuman tv:stä tai uusimmasta videotykkimallista. Siihen ne rahani sitten menevätkin. Mutta ainakaan ei tarvitse loisia miehen lompakolla, vaan olen itsellinen, arvoni säilyttänyt nainen.
Djdjjekkdjdj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jdjdkd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.
Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.
Kuinkahan usein tuo todellisuudessa menee noin ettei se köyhempi oikeasti hyödy paljonkin?
Oon tohon samaan itkuvirteen törmännyt useasti ja sitten kun sitä elämää oikeasti miettii niin ei ole vaikea päätellä kuka sitä rahoittaa.
Keskiverto liksalla siellä espoolaisen okt pihalla on uudehko auto, etelässä käydään 3-4* vuosi.
Viikonloppuisin litkitään 50€/ viinejä ja paistellaan Kobe härkää..Ois hauska nähdä olisiko tilanne sama jos asuisi yksin siellä yksiössään vuokralla.
Tämäpä se. Ex oli lähäri tienasi n1800€/kk käteen. Oltiin 4v yhdessä ja meillä oli hänen käsityksensä mukaan suhde jossa maksetaan kaikki puoliksi.
Erotessa hän otti autonsa 38k€ ja osan kodinkoneista yms mukaansa. Yhteensä n60-70k€ arvosta.
Jos nyt leikitään ajatuksella et hän olisi asunut vuokralla 1800-500€= olisi käyttöön jäänyt vuodessa n 15000€. Ei huono saavutus että posimuuttaessa kk kulut oli olleet viimeisen 4 v 500€/kk. Varsinkin kun käytiin reissuissa, syötiin usein ulkona yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.
En kyllä pidä tuotakaan erikoisena. Erilliset rahat meilläkin on, tosin yksi yhteinen tili jonka kautta maksetaan puoliksi yhteiset menot. Minä en tiedä puolisoni tuloja (enkä omaisuutta tai velkoja) eikä hän ole koskaan kysellyt minun.
Eihän teillä sitten ole erilliset rahat, jos yhteiset menot menee puoliksi.
Me ollaan oltu lähes 15 vuotta yhdessä ja vietämme joulut erillään molemmat omilla sukulaisilla. Ei jaksa sukuloida yhdessä kun sitten joutuisi sukuloimaan tuplasti.
Aloittajan postaukseen. Miksi mikään olisi erikoista joka tekee sinut ja puolisosi onnelliseksi.
Miksi tälläistä asiaa tarvitsisi selitellä kenellekään?
Olisiko se hyväksyttävämpää että yrittäisitte väkisin muodostaa ydinperhettä ja eroaisitte sitten vuoden päästä onnettomina?
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa 14 000 e/kk ja itse 550 e työttömyyskorvausta. Mies käy lounaalla ravintoloissa ja tilaa Woltista ruokaa kotiin, itse syön lähinnä riisiä, pakastevihanneksia ja nuudeleita. Lisäksi mies tykkää panostaa kodin elektroniikkaan, ja koska itsekin katson elokuvia, niin maksan tietenkin puolet noista hankinnoista, kuten 70 tuuman tv:stä tai uusimmasta videotykkimallista. Siihen ne rahani sitten menevätkin. Mutta ainakaan ei tarvitse loisia miehen lompakolla, vaan olen itsellinen, arvoni säilyttänyt nainen.
Minusta tuollainen menee jo tyhmyyden puolelle molemmilla osapuolilla. Joku tolkku saisi itsellisyydessäkin olla ja äijä ei taida paljoa sinun arvokkuuksiasi ajatella, vaan vain omaa rahapussiaan, kun huolii sinun vähiä rahojasi ylisuuriin telkkareihin ja sen sellaisiin hömpöyyksiin.
Mun miehellä on selkeästi isommat tulot kuin mulla. Käyn kyllä töissä mutta palkka aika pieni. Yhteistä taivalta lähes 30 vuotta. Kyllä mä olen selkeästi hyötynyt miehen isoista tuloista. Mies käytännössä maksaa kaiken. Käyn kyllä ruokakaupassa viikolla ja maksan itse mutta kalliimmat ruokaostokset viikonlopuksi maksaa mies. En mä mun palkalla olisi ikinä pystynyt matkustelemaan niin paljoa kuin nyt. Tuskin olisi niin kalliitta vaatteita.
Mies on tehnyt onaisuusjärjestelyjä vuosien mittaan juristin kanssa joten mullakin on omaisuutta.
Ai niin, mies on 23 v mua vanhempi.
Miässss. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä nyt ehkä vallan poikkeuksellista ole, mutta asumme omissa asunnoissamme ilman tarkoitusta muuttaa yhteen.
Huvittavaa sinänsä miten tätäkin pidetään erikoisena järjestelynä. Miksi muuttaa yhteen jos tietää että suhde on parempi noin.
Monelle se on erikoista. Minun naisystävät eivät pidä minun ja mieheni parisuhdetta oikeana parisuhteena, koska emme asu yhdessä. Ei me naimisissa olla, mutta nyt lähti 11 vuosi yhdessä. Molemmat ollaan edellisissä suhteissamme asuttu kumppanin kanssa ja molemmat, kun eros, niin kumpikin oli päättänyt ettei enää muuta yhteen. Me ei riidellä turhista asioista, kuten voisitko tiskata, imuroida, pestä pyykkiä ja miksi minä aina sitä ja tätä. Ei ole rahasta riitaa. Kaikki tämä on poistunut elämistämme, kun on omat kodit. Suhde pysyy hyvänä koko aika ja on omaa aikaa eikä tarvitse 24h katsoa toista. Perus arkiriidat mitä kaikissa suhteissa on, kun asuu yhdessä, niin se johtaa siihen eroon.
Monta kertaa on tehnyt mieli sanoa ystävilleni, että onko teidän parisuhteet nyt sitten sitä oikeaa, kun aina riitaa joka asiasta ja korona, kun tuli, niin moni erosi. Osa löytänyt uudet kumppani ja taas muutto yhteen ja samat ongelmat jatkuu. Tiskivuorot, raha-asiat, siivous jne jne ja kun ei saa omaa aikaa ja vois mies lähteä, vaikka viikoksi mökille. Ystävät toistaa tota kehää ja moni on sanonut minulle, että miten teidän suhde oikein toimii, kun teillä on aina kivaa yhdessä.. No, me ei asuta yhdessä. Silti he eivät pidä minun suhdetta oikeana suhteena, kun en asu yhdessä.
Nyt ollu koko vklopun yksin. Olen lenkkeillyt, katsonu pari elokuvaa ja lukenut kirjaa. Miehen kanssa soiteltiin perjantaina. Huomenna menen hänen luokse pariksi päiväksi ja on kiva nähdä ja ikävä on. Hän tuntuu taas tuoreelta mieheltä huomenna. Välimatka meillä on noin 2km pyöreästi. Eli matkakin on lyhyt.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on selkeästi isommat tulot kuin mulla. Käyn kyllä töissä mutta palkka aika pieni. Yhteistä taivalta lähes 30 vuotta. Kyllä mä olen selkeästi hyötynyt miehen isoista tuloista. Mies käytännössä maksaa kaiken. Käyn kyllä ruokakaupassa viikolla ja maksan itse mutta kalliimmat ruokaostokset viikonlopuksi maksaa mies. En mä mun palkalla olisi ikinä pystynyt matkustelemaan niin paljoa kuin nyt. Tuskin olisi niin kalliitta vaatteita.
Mies on tehnyt onaisuusjärjestelyjä vuosien mittaan juristin kanssa joten mullakin on omaisuutta.
Ai niin, mies on 23 v mua vanhempi.
No näinhän se varmaan 99% ajasta menee. Varakkaampi tuskin edes kertoo mitä kaikkea maksaa. Jos rahaa on isosti varakkaampi lainaa rahaa ilman korkoja yms. Ostelee ruokaa enemmän, maksaa matkoja tai vastaavasti reissussa maksaa kuluja enemmän ym.
Tollasella 2000€/kk palkalla kun ei oikein ole varaa pitää autoa, matkustella, syödä ulkona yms ainakaan montaa* vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tienaa 14 000 e/kk ja itse 550 e työttömyyskorvausta. Mies käy lounaalla ravintoloissa ja tilaa Woltista ruokaa kotiin, itse syön lähinnä riisiä, pakastevihanneksia ja nuudeleita. Lisäksi mies tykkää panostaa kodin elektroniikkaan, ja koska itsekin katson elokuvia, niin maksan tietenkin puolet noista hankinnoista, kuten 70 tuuman tv:stä tai uusimmasta videotykkimallista. Siihen ne rahani sitten menevätkin. Mutta ainakaan ei tarvitse loisia miehen lompakolla, vaan olen itsellinen, arvoni säilyttänyt nainen.
Minusta tuollainen menee jo tyhmyyden puolelle molemmilla osapuolilla. Joku tolkku saisi itsellisyydessäkin olla ja äijä ei taida paljoa sinun arvokkuuksiasi ajatella, vaan vain omaa rahapussiaan, kun huolii sinun vähiä rahojasi ylisuuriin telkkareihin ja sen sellaisiin hömpöyyksiin.
Mitä tyhmää tuossa on? Reiluahan se vain on, että molemmat kustantavat oman elintasonsa. Eihän se, että harrastamme seksiä ja asumme yhdessä, tarkoita, että köyhemmällä eli minulla olisi oikeus elää lokkina.
En saa mitään muita tukia miehen tulojen takia, mutta sitä kompensoi se, että saan nauttia elostani miehen omistamassa 140-neliöisessä talossa. Toki minulla ei ole sananvaltaa sisustuksen suhteen, koska talo on miehen, mutta olen kiitollinen, että minulla on runsaasti elintilaa. Tärkeintä on, että saan säilyttää naisena itsearvostuksen.
Ei mun lapset kyläile mun luona koska ovat äidillään vuoroviikot.