Vaimon käytös ahdistaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin 99% varmuudella sanoa, että vaimosi on kyllästynyt sinuun sekä elämäänne ja haluaa jotain muuta. Ei ole onnellinen. Tulette päätymään hyvin todennäköisesti eroon.

On taas silleen jännä juttu. Mies hoitaa lapsensa eikä käy juopottelemassa, niin mies on p-skiainen. On teitä vaikeaa miellyttää. Kertakaikkiaan.

Vaikeaa taitaa olla väärä sana. Oikea lienee mahdotonta. Jos ei muuta niin valitetaan miehen olevan liian täydellinen. Joku syy tai syitä löytyy aina, AINA.

Jos mies ei ryyppää ja pitää huolta lapsista, niin hän on täydellinen? Voi kunpa naisillekin riittäisivät samat kriteerit.

En sanonut tuota täydelliseksi vaan jos olisi liian täydellinen niin siitäkin valitettaisi. Naisille mikään ei ikinä ole hyvä.

En ole ap. Mutta oman vaimon käytös ahdistaa sen verran, että haluaisin kuolla.

En ymmärrä miten ihmisestä voi vanhemmiten tulla tuollainen ankeuttaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi ei halua samoja juttuja kuin sinä. Häntä varmaan piristäisi vapaa viikonloppu ns tyttöjen kanssa.

Ei hänellä ole sellaista tyttöporukkaa ja olen myös monesti sanonut että mene, kyllä lasten kanssa pärjään, mutta ei mene. No saisi lapset mummolaan että päästäisiin, mutta ei vain tule mieleen minkälainen se irtiotto pitäisi olla sitten. Näissä on vielä pahempi se että nämä avautumiset tulevat jopa sen jälkeen kun on lasten kanssa oltu vaikka harrastamassa. Eilen olin lasten kanssa kolme tuntia laskettelemassa ja kun lapset kotiin tultuamme kertoivat kuinka kivaa oli, vaimo on selvästi jopa siitä mustasukkainen, kun huomaa että oli myös minulla muutaman tunnin kivaa. Ap

Miksei vaimo tullut mukaan? 

Vaimolla on myös alkoholiongelma. Ap

Kyllä muakin saattaisi alkaa kyllästyttää, kun mainitsit aloituksessa että sulle riittää nukkuminen viikonloppuna. 

Suunnitelkaa yhdessä jotain kivaa irtiottoa ja toteuttakaa se. Jos vaimolle ei se riitä, niin vika on sitten hänessä. Voisit kuitenkin edes yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi ei halua samoja juttuja kuin sinä. Häntä varmaan piristäisi vapaa viikonloppu ns tyttöjen kanssa.

Ei hänellä ole sellaista tyttöporukkaa ja olen myös monesti sanonut että mene, kyllä lasten kanssa pärjään, mutta ei mene. No saisi lapset mummolaan että päästäisiin, mutta ei vain tule mieleen minkälainen se irtiotto pitäisi olla sitten. Näissä on vielä pahempi se että nämä avautumiset tulevat jopa sen jälkeen kun on lasten kanssa oltu vaikka harrastamassa. Eilen olin lasten kanssa kolme tuntia laskettelemassa ja kun lapset kotiin tultuamme kertoivat kuinka kivaa oli, vaimo on selvästi jopa siitä mustasukkainen, kun huomaa että oli myös minulla muutaman tunnin kivaa. Ap

Miksei vaimo tullut mukaan? 

Varmaan vaimo oli töissä kuten aina viikonloppuisin.

Vierailija kirjoitti:

Ei Ap:tä enää kiinnosta tää ketju, liian vähän sen kuvitellun naisen haukkumista. Ei keksi enää mitää kivaa alkoholiongelmaakaan ns. vaimolle. Ap:tä kiinnostaa nyt miesten eturauhastutkimukset.

Pian ap tulee ja kertoo, kuinka kuuri kävivät lasten kanssa Hop lopissa ja sen jälkeen hän teki jokaiselle lapselle oman herkkuaterian, itten pelasivat yhdessä lautapelejä ja hän ompeli tyttärelle huomiseksi kouluun mekon. Mutta vaimo vaan valittaa, on se ihan hirveen kauheen kamala.

Jätä se sika!

Vierailija kirjoitti:

Ap. Nyt menet ja ehdotat vaimolle, että pistetään lapset mummolaan viikonlopuksi ja järjestetään yhteinen irtiotto. Mennään yhdeksi tai kahdeksi yöksi lähialueen hotelliin (joko kylpylähotelliin tai tavalliseen). Vaimolle varataan hieronta (totta kai sinullekin, jos haluat!) ja syödään aamulla joko brunssi tai hotelliaamiainen pitkän kaavan mukaan.

Sitten käydään elokuvissa, museossa, teatterissa, kuuntelemassa musiikkia tai jossain maisemapaikalla - mikä teitä nyt eniten kiinnostaa. Mulla ja puolisolla on tapana käydä leffassa ja ravintolassa, ehkä illalla laitetaan vielä vähän jazzia soimaan ja avataan pullo kuohuvaa.

Kuulostaispa ihanalta 🥰 Mutta en mäkään saa tuota mörrikkää houkuteltua brunsseille tai hemmotteluviikonlopuille. Höh.

Vierailija kirjoitti:

Ap on hyvä esimerkki miehestä jolle ero tulee puskista. Onhan hän oikeassa tietäessään, että ihmisen kuuluu 38-vuotiaana haluta olla kotona tai ainakin ymmärtää olla haluamatta koskaan mitään irtiottoja. Pidä ap tuo linja. Kotiviikonloppu 52 viikkona vuodesta ja vaimo ihan kohtuuton kun vaatii edes joskus jotain muuta.

No hyvä ihme, miksi vaimo ei itse järjestä sitä irtiottoa?!? Kuulostaa että vaimo on vuorotyössä ja töissä lähes joka viikonloppu. Vuorotyö kuluttaa, väsyttää ja masentaa. Ei toki kaikkia. Mutta jos tuntuu tuolta niin sille pitää itse tehdä jotain, eikä odottaa että joku muu hoitaa asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on hyvä esimerkki miehestä jolle ero tulee puskista. Onhan hän oikeassa tietäessään, että ihmisen kuuluu 38-vuotiaana haluta olla kotona tai ainakin ymmärtää olla haluamatta koskaan mitään irtiottoja. Pidä ap tuo linja. Kotiviikonloppu 52 viikkona vuodesta ja vaimo ihan kohtuuton kun vaatii edes joskus jotain muuta.

No hyvä ihme, miksi vaimo ei itse järjestä sitä irtiottoa?!? Kuulostaa että vaimo on vuorotyössä ja töissä lähes joka viikonloppu. Vuorotyö kuluttaa, väsyttää ja masentaa. Ei toki kaikkia. Mutta jos tuntuu tuolta niin sille pitää itse tehdä jotain, eikä odottaa että joku muu hoitaa asian.

Vaimohan yrittää ja ehdottaa ja nimenomaan hän kaipaa yhteistä aikaa miehensä kanssa, mutta ap kirraa vastaan koska 38-vuotias on jo liian vanha käymään missään.

Huvittaa miten "vaimo on usein töissä viikonloput" kääntyy keskustelussa "vaimo on aina töissä viikonloput".

Eilen oltiin lasten kanssa hop lopissa ja vietettiin hauska aamupäivä. Vaimollakin tämä viikon loppu vapaata, mutta murjotti kotona ja äksyili kun tultiin kotiin. Tein lapsille ruokaa, saivat valita mitä syövät tänään, kaikille omat annokset. Kasvis tikkuja ja tuoreita hedelmiä jokaiselle, mutta muuten tykkään kokkailla eri ruokia. Oli hauska kokeilla uusia reseptejä.

Itselle tein pihviä tomaatin ja bataatti lohkojen kanssa, kysyin vaimoltakin haluaako, ei kelvannut. Laittoi einesliha pullia ja paukautti mikron oven vihoissaan kiinni liian lujaa. Niitten kanssa joi siideriä. Liikaa. Sanoin, taitaa jo riittää. Ei riittänyt vaimolle.

Mentiin lasten kanssa eri huoneeseen pelaamaan lauta pelejä ja pidettiin kunnon maraton niiden kanssa. Vanhat klassikot käytiin läpi, Afrikan tähti tietenkin, mutta myös muutama hauska uutuus. Nauru raikasi, mutta vaimo tuli valittamaan melusta ja pidettiin sitten pienempää ääntä. Myöhemmin vaimo sammui jonnekkin ja mentiin lasten kanssa nukkumaan aikaisin.

Tänään olin ompelemassa (tyttö pyytänyt uutta mekkoa kouluun, yritin saada valmiiksi huomiseksi) kun vaimo tuli taas vihoissaan. Krapula varmaan. Huusi niin, että ompelukone tärisi. Esiin nousi laatuaika, vaimon mt-ongelmat ja juominen. Vaimo haluaa Manhattanille pilven piirtäjään yöpymään. Sanoin että meillä ei ole rahaa. Vaimo sanoi, että myydään lapset niin sitten on.

Nyt lapset ovat kavereilla, vaimo puhumassa mustan pörssin välittäjille ja minä ompelen kyynelehtien loppuun tyttären mekkoa (kirjoitan tänne samalla). En enää tiedä mitä tehdä.

Yllättävän hyviä ja järkeviä neuvoja täällä. Vauva.fi pääsi yllättämään!

Se että vaimo ihastelee kaverien irtiottoja somesta ja haluaisi itsekin sellaiselle ei minun päässäni käänny syyllistämiseksi miestä kohtaan. Asiat ei tietysti koskaan ole näin yksinkertaisia. Mutta tuntuu että jossain kohtaa parisuhdettaan monet parit menettävät kykynsä kommunikointiin, tai eivät koskaan ole sitä osanneet tehdä. Mikä siinä on niin vaikeaa, että osattaisiin sanoa suoraan ja ystävällisesti mitä ajatellaan ja halutaan, mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta ja niin edespäin. Ja kysyttäisiin selventäviä kysymyksiä jos ei ymmärretä, tai korjattaisiin väärinkäsitykset kun ja jos niitä tulee. Osalta näyttää lisäksi puuttuvan jonkinlainen taito nähdä puoliso erillisenä ihmisenä ja persoonana sen perheyksikön lisäksi tai pelkkänä isänä tai äitinä. Ei terveestä tarpeesta joko omiin tai kahdenkeskisiin irtiottoihin ole syytä potea minkäänlaisia negatiivisia tunteita. Mutta oma aika ja irtiotot täytyy konkreettisesti suunnitella. Mieluiten niin, että joko vuoronperään tehdään kellekin mieluisia asioita tai sitten yhdessä päädytään yhteiseen mieleiseen tekemiseen. Alan tulla siihen päätelmään, että jos ei osaa tai tajua käyttää näitä yksinkertaisia steppejä näiden tilanteiden ratkaisemiseksi, niin yrittää vain peitellä sitä tosiasiaa että ei yksinkertaisesti pidä puolison seurasta, ei kunnioita tätä, eikä ole tästä enää kumppanina tai ihmisenä kiinnostunut, joten paras ratkaisu kaikille olisi erota ja löytää omat onnen hetket eri teitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi ei halua samoja juttuja kuin sinä. Häntä varmaan piristäisi vapaa viikonloppu ns tyttöjen kanssa.

Ei hänellä ole sellaista tyttöporukkaa ja olen myös monesti sanonut että mene, kyllä lasten kanssa pärjään, mutta ei mene. No saisi lapset mummolaan että päästäisiin, mutta ei vain tule mieleen minkälainen se irtiotto pitäisi olla sitten. Näissä on vielä pahempi se että nämä avautumiset tulevat jopa sen jälkeen kun on lasten kanssa oltu vaikka harrastamassa. Eilen olin lasten kanssa kolme tuntia laskettelemassa ja kun lapset kotiin tultuamme kertoivat kuinka kivaa oli, vaimo on selvästi jopa siitä mustasukkainen, kun huomaa että oli myös minulla muutaman tunnin kivaa. Ap

Ja tässähän hienosti ap paljasti jo sen mikä todellisuudessa on ongelma. Ensin väitti ettei ole muka rahaa mihinkään irtiottoon ja sitten kertoo vievänsä lapsia laskettelemaan, joka on todella kallis harrastus. Eli rahaa on, mutta sitä ei vaan ap halua käyttää mihinkään yhteiseen vaimon kanssa.

Kyllä ihan varmasti alkaa vaimoa pitkässä juoksussa pännimään jos tarjoillaan huonoja tekosyitä vaan koska itse on jo jumituttu johonkin ihmeelliseen eläkeläispapparamoodiin jo alle nelikymppisenä, ja aika, huomio ja raha laitetaan kaikki lapsiin.

Ehkä kannattaisi suosiolla vaan erota, ottaa lähivanhemmuus lasten kanssa ja päästää vaimo elämään elämäänsä kun hänellä ei selkeästi ole kiinnostusta jumittua muumimamman rooliin vaan hyysäämään sinua ja lapsia kun vielä olisi vuosia jäljellä elää ihan oikeatakin elämää.

Olen käynyt monta kertaa alle 10v kanssa laskettelemassa, eikä olla kertaakaan maksettu mistään.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku, lapsen kummi vaikka, hoitaisi lapsia viikonloppuna, ja vaimon kanssa lähtisitte reissuun.

Reissu voi olla edullinen, hotellitarjous tai risteily. Tai vaikka telttaretki.

Ei meitä lahja-automaatteja huvita hoitaa vielä kummilapsiakin harvinaisella vapaa-ajalla kiitos vain. Maksakaa ihmiset ihan suosiolla lastenhoitajalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi ei halua samoja juttuja kuin sinä. Häntä varmaan piristäisi vapaa viikonloppu ns tyttöjen kanssa.

Ei hänellä ole sellaista tyttöporukkaa ja olen myös monesti sanonut että mene, kyllä lasten kanssa pärjään, mutta ei mene. No saisi lapset mummolaan että päästäisiin, mutta ei vain tule mieleen minkälainen se irtiotto pitäisi olla sitten. Näissä on vielä pahempi se että nämä avautumiset tulevat jopa sen jälkeen kun on lasten kanssa oltu vaikka harrastamassa. Eilen olin lasten kanssa kolme tuntia laskettelemassa ja kun lapset kotiin tultuamme kertoivat kuinka kivaa oli, vaimo on selvästi jopa siitä mustasukkainen, kun huomaa että oli myös minulla muutaman tunnin kivaa. Ap

Ja tässähän hienosti ap paljasti jo sen mikä todellisuudessa on ongelma. Ensin väitti ettei ole muka rahaa mihinkään irtiottoon ja sitten kertoo vievänsä lapsia laskettelemaan, joka on todella kallis harrastus. Eli rahaa on, mutta sitä ei vaan ap halua käyttää mihinkään yhteiseen vaimon kanssa.

Kyllä ihan varmasti alkaa vaimoa pitkässä juoksussa pännimään jos tarjoillaan huonoja tekosyitä vaan koska itse on jo jumituttu johonkin ihmeelliseen eläkeläispapparamoodiin jo alle nelikymppisenä, ja aika, huomio ja raha laitetaan kaikki lapsiin.

Ehkä kannattaisi suosiolla vaan erota, ottaa lähivanhemmuus lasten kanssa ja päästää vaimo elämään elämäänsä kun hänellä ei selkeästi ole kiinnostusta jumittua muumimamman rooliin vaan hyysäämään sinua ja lapsia kun vielä olisi vuosia jäljellä elää ihan oikeatakin elämää.

Olen käynyt monta kertaa alle 10v kanssa laskettelemassa, eikä olla kertaakaan maksettu mistään.

Vierailija kirjoitti:

Eilen oltiin lasten kanssa hop lopissa ja vietettiin hauska aamupäivä. Vaimollakin tämä viikon loppu vapaata, mutta murjotti kotona ja äksyili kun tultiin kotiin. Tein lapsille ruokaa, saivat valita mitä syövät tänään, kaikille omat annokset. Kasvis tikkuja ja tuoreita hedelmiä jokaiselle, mutta muuten tykkään kokkailla eri ruokia. Oli hauska kokeilla uusia reseptejä.

Itselle tein pihviä tomaatin ja bataatti lohkojen kanssa, kysyin vaimoltakin haluaako, ei kelvannut. Laittoi einesliha pullia ja paukautti mikron oven vihoissaan kiinni liian lujaa. Niitten kanssa joi siideriä. Liikaa. Sanoin, taitaa jo riittää. Ei riittänyt vaimolle.

Mentiin lasten kanssa eri huoneeseen pelaamaan lauta pelejä ja pidettiin kunnon maraton niiden kanssa. Vanhat klassikot käytiin läpi, Afrikan tähti tietenkin, mutta myös muutama hauska uutuus. Nauru raikasi, mutta vaimo tuli valittamaan melusta ja pidettiin sitten pienempää ääntä. Myöhemmin vaimo sammui jonnekkin ja mentiin lasten kanssa nukkumaan aikaisin.

Tänään olin ompelemassa (tyttö pyytänyt uutta mekkoa kouluun, yritin saada valmiiksi huomiseksi) kun vaimo tuli taas vihoissaan. Krapula varmaan. Huusi niin, että ompelukone tärisi. Esiin nousi laatuaika, vaimon mt-ongelmat ja juominen. Vaimo haluaa Manhattanille pilven piirtäjään yöpymään. Sanoin että meillä ei ole rahaa. Vaimo sanoi, että myydään lapset niin sitten on.

Nyt lapset ovat kavereilla, vaimo puhumassa mustan pörssin välittäjille ja minä ompelen kyynelehtien loppuun tyttären mekkoa (kirjoitan tänne samalla). En enää tiedä mitä tehdä.

Tämä on vissiin kopsattu jostain aikaisemmasta ketjusta vai? Ainakin ketjussa on joku muu kuin ap viitannut tämän viestin teemoihin. Tarkoitus oli osoittaa että provo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimosi ei halua samoja juttuja kuin sinä. Häntä varmaan piristäisi vapaa viikonloppu ns tyttöjen kanssa.

Ei hänellä ole sellaista tyttöporukkaa ja olen myös monesti sanonut että mene, kyllä lasten kanssa pärjään, mutta ei mene. No saisi lapset mummolaan että päästäisiin, mutta ei vain tule mieleen minkälainen se irtiotto pitäisi olla sitten. Näissä on vielä pahempi se että nämä avautumiset tulevat jopa sen jälkeen kun on lasten kanssa oltu vaikka harrastamassa. Eilen olin lasten kanssa kolme tuntia laskettelemassa ja kun lapset kotiin tultuamme kertoivat kuinka kivaa oli, vaimo on selvästi jopa siitä mustasukkainen, kun huomaa että oli myös minulla muutaman tunnin kivaa. Ap

Ja tässähän hienosti ap paljasti jo sen mikä todellisuudessa on ongelma. Ensin väitti ettei ole muka rahaa mihinkään irtiottoon ja sitten kertoo vievänsä lapsia laskettelemaan, joka on todella kallis harrastus. Eli rahaa on, mutta sitä ei vaan ap halua käyttää mihinkään yhteiseen vaimon kanssa.

Kyllä ihan varmasti alkaa vaimoa pitkässä juoksussa pännimään jos tarjoillaan huonoja tekosyitä vaan koska itse on jo jumituttu johonkin ihmeelliseen eläkeläispapparamoodiin jo alle nelikymppisenä, ja aika, huomio ja raha laitetaan kaikki lapsiin.

Ehkä kannattaisi suosiolla vaan erota, ottaa lähivanhemmuus lasten kanssa ja päästää vaimo elämään elämäänsä kun hänellä ei selkeästi ole kiinnostusta jumittua muumimamman rooliin vaan hyysäämään sinua ja lapsia kun vielä olisi vuosia jäljellä elää ihan oikeatakin elämää.

Olen käynyt monta kertaa alle 10v kanssa laskettelemassa, eikä olla kertaakaan maksettu mistään.

Joo, tällä lailla se homma toimii että ihmiset vaan käy laskettelemassa koskaan maksamatta mitään. Kätevää!

Vähän sama kuin meillä. Pitkässä suhteessa lapsiperheessä kipinä hiipiu herkästi ja sen ylläpitämiseksi täytyisi nähdä vähän vaivaa ja viettää edes joskus lapsivapaata romanttista aikuista aikaa. Mieheni on ihan kuin ap, eikä ymmärrä sitä, voi olla, että oikeasti häntä ei enää kiinnostakaan. Olen ehdottanut viikonloppumatkaa tms, mutta mies ei ole jaksanut lähteä/halunnut. Mulla alkaa olla tunteet jo melko väljähtyneet ja olen päättänyt alkaa suunnata enemmän omaan elämään. Kävin juuri risteilyllä kaverin kanssa. Jollain tavalla haluan elämään vaihtelua ja haluan tuntea olevani nainen ja elossa. Jos mies ei enää ole kiinnostunut olemaan osa sosiaalista ja romanttista elämääni, niin eihän sille mitään voi. Ero varmaan on tuloillaan. Tällä hetkellä en enää edes kipuile tämän asian kanssa, olen hyväksynyt, että olemme etääntyneet ja luovuttanut yrittämästä korjata sitä. Ap:n vaimo vielä näköjään yrittää. Sitten kun kän luovuttaa ja alkaa suunnata jo erillisiin elämiin ja eroonkin, niin hänen valituksensa loppuu. Ap erehtyy luulemaan sitä hyvåksi merkiksi ja ero tulee puskista.