Katsoitko YLE:stä Hengaillaan, oliko mielestäsi hyvä.
Mun mielestä oli täydeliinen katastrofien katastrofi.
Kommentit (290)
Apuaa katsoin äsken vähän ja aivan kauhea :D
Sen kun hengailette vaan mutta älkää hengailko minun verorahoilla s*tana
Vierailija kirjoitti:
Viisi minuuttia riitti minulle. Tarjolle oli asetettu aikamoinen sekametelisoppa. En taida kuulua ajateltuun kohderyhmään. Vain elämää -ohjelman ymmärsin.
Nyt oli näköjään YLE:llä kerrankin vajottu MTV3:n "tuttu julkkisvieras, mikäs tässä inside-porukassa ollessa, hölötellään" -tasolle. Eikä matkailukaan ohjelman pääteemana oikein kiinnostanut. Koin sen omalta kohdaltani vieraaksi ja elitistiseksikin puuhaksi. Jenni Poikeluksen äkkiväärä töksäyttely, Saulin tilannetaju ja Nukkumatti-henkiset DDR:läiset junat olivat ainoat valopilkut.
Korjaus: Vain elämää -> Elämäni biisi. Yksi selkeä idea riittää.
Jos haluan katsoa tai osallistua pubivisaan, menen pubiin hengailemaan. Pelkkä kotipeli ei riitä tälle "laatutuotannolle". YLE:n pitäisi lähettää mäyräkoira joka kotiin lauantaiksi, jotta tätä jaksaisi katsoa. Koko Suomi vaan vetämään kunnon lauantaikännit, että pääsee tuon ohjeman aaltopituudelle.
Ruotsin versiossa on kilpailijoina oikeita ammattilaisia , ei some julkkisia . Musiikkikin parempaa , vanhempaa , ei nuoriso . Juontajat parempia ja kysymykset vaikeempia . Tuntuu että esim . Sauli on joka ohjelmassa mitä tuutista tulee ( tosin on symppis kaveri ) , vikana täällä että samat naamat kiertää samaan aikaan joka ohjelmassa.Liian nuoriso vaikutteinen . Ruotsin luksus versio , meillä halpis versio.
Ruotsin versiossa pianoa soitti Abban mies , taso hieman korkeammalla siellä.
Ruotsin På Spåretissa kilpailijat ovat sikäläisiä julkkiksia, tosin monesti meillä tuntemattomia. Ylen budjetin pienuudesta olen hieman toista mieltä. Tuntuu siltä, että ohjelmanteon ammattitaito rapautuu, kun niin paljon ostetaan ulkopuolelta.
Mielestäni ohjelman käsikirjoittajien/ohjaajien/tuottajien kannattaisi pitää uudestaan palaveri siitä, miten På spåret ja Hengaillaan-ohjelmien halutaan olevan samanlaisia tai erilaisia.
Ollaan ilmeisesti haluttu, jostain syystä, muuttaa ruotsalaisen version älykästä viihdettä suomalaiskansalliseen tapaan kohellusviihteeksi. Luultavasti syynä on se, että Suomessa julkkikseksi pääsee olemalla hieman omalaatuinen. Ruotsissa ohjelmaan valitaan sivistyneitä julkkiksia, joiden yleistietoa ja päättelykykyä on mielenkiintoista seurata.
Toinen valinta, jonka em. taustaryhmä on tehnyt, on juontajaparin valinta. Ruotsalaisessa versiossa huokuu myös juontajien yleissivistys ja älykkyys. Kumpikin on koko tilanteen päällä ja hetkessä läsnä ilman turhaa elämöintiä.
Suomen versioon Riku Rantala on oiva valinta. Hänellä on samantapaista yleissivistystä kuin Ruotsin kollegoillaan, ja uskoisin, että jatkossa, kun suoran lähetyksen jännitys hieman laantuu, päästään nauttimaan hänen karismastaan vieläkin enemmän.
Jenni Poikeluksen valintaa toiseksi juontajaksi voi kummastella enemmän. Ollaanko tässä haluttu tuoda ohjelmaan sitä tavallista "kansanhuumoria", joka yleensä koostuu puujalkavitseistä ja nopeista sanallisista heitoista muiden kommentteihin? Poikelus on hankkinut kannuksensa radiossa juuri tällä tyylillä, mutta nyt, kun mukaan tulevat ilmeet ja eleet ja jännitys, on katsoja, myös liveyleisö, ihmeissään. Pitäisikö nyt nauraa ja ei? På spåretissä ei YRITETÄ olla hauskoja, vaan hauskuus tulee nokkeluudesta.
Jatkossa siis odotan:
Fiksumpia kilpailijoita, joiden tehtävänä ei ole kikattaa ja koheltaa.
Poikelukselta väkinäinen hauskan naisen rooli pois. Hauskuus täytyy tulla muustakin kuin kilpailijoiden puheille vinoilemisesta. Se taas vaatisi laajaa (yleis)sivistystä?
TV-katsoja kirjoitti:
Mielestäni ohjelman käsikirjoittajien/ohjaajien/tuottajien kannattaisi pitää uudestaan palaveri siitä, miten På spåret ja Hengaillaan-ohjelmien halutaan olevan samanlaisia tai erilaisia.
Ollaan ilmeisesti haluttu, jostain syystä, muuttaa ruotsalaisen version älykästä viihdettä suomalaiskansalliseen tapaan kohellusviihteeksi. Luultavasti syynä on se, että Suomessa julkkikseksi pääsee olemalla hieman omalaatuinen. Ruotsissa ohjelmaan valitaan sivistyneitä julkkiksia, joiden yleistietoa ja päättelykykyä on mielenkiintoista seurata.
Toinen valinta, jonka em. taustaryhmä on tehnyt, on juontajaparin valinta. Ruotsalaisessa versiossa huokuu myös juontajien yleissivistys ja älykkyys. Kumpikin on koko tilanteen päällä ja hetkessä läsnä ilman turhaa elämöintiä.
Suomen versioon Riku Rantala on oiva valinta. Hänellä on samantapaista yleissivistystä kuin Ruotsin kollegoillaan, ja uskoisin, että jatkossa, kun suoran lähetyksen jännitys hieman laantuu, päästään nauttimaan hänen karismastaan vieläkin enemmän.
Jenni Poikeluksen valintaa toiseksi juontajaksi voi kummastella enemmän. Ollaanko tässä haluttu tuoda ohjelmaan sitä tavallista "kansanhuumoria", joka yleensä koostuu puujalkavitseistä ja nopeista sanallisista heitoista muiden kommentteihin? Poikelus on hankkinut kannuksensa radiossa juuri tällä tyylillä, mutta nyt, kun mukaan tulevat ilmeet ja eleet ja jännitys, on katsoja, myös liveyleisö, ihmeissään. Pitäisikö nyt nauraa ja ei? På spåretissä ei YRITETÄ olla hauskoja, vaan hauskuus tulee nokkeluudesta.
Jatkossa siis odotan:
Fiksumpia kilpailijoita, joiden tehtävänä ei ole kikattaa ja koheltaa.
Poikelukselta väkinäinen hauskan naisen rooli pois. Hauskuus täytyy tulla muustakin kuin kilpailijoiden puheille vinoilemisesta. Se taas vaatisi laajaa (yleis)sivistystä?
Jenni Poikelus on kyllä hyvin älykäs ja sivistynyt ihminen. Lisäksi hän on feministi. On siis melkoista misogyniaa alkaa haukkumaan häntä huonoksi valinnaksi ja samalla miestä eli Riku Rantalaa sivistyneeksi, kun asia on päinvastoin. Edelleen näköjään vahvasti ovat voimassa yhteiskunnan rakenteet, jossa kaunis nainen ei voi olla samaan aikaan hauska ja älykäs, kun taas miehet nähdään aina täydellisinä. Toivottavasti Jenni ei lue näitä kommentteja vaan jatkaa samalla linjalla ja antaa sivistyneisyydensä loistaa.
Kukaan fiksu ei halua osallistua ja tulla liitetyksi roskaan. Siinä syy tasoon.
Hyvä, että Poikelus on siviilissä fiksumpi kuin TV:ssä ja radiossa. Sitä juuri tarkoitinkin, kun kommentoin, että että hänen olisi hyvä päästä irti tuosta hauskan naisen roolista, koska silloin hänen oma persoonansa ei välity.
Marsipaani on vai nykyään raaka-aine? Samap kun väittäs, että pestokastike on raaka-aine... Oliko tässä asialla ammatti kokki ja ammatti kysymyksen tekijä?
E.N. kirjoitti:
Marsipaani on vai nykyään raaka-aine? Samap kun väittäs, että pestokastike on raaka-aine... Oliko tässä asialla ammatti kokki ja ammatti kysymyksen tekijä?
Niin tämän julkisuushakuisen ja wanna be pro -kokin olisi voinut myös jättää ohjelman sekametelisopasta pois. Onneksi hän sentään sai vain vähän ruutuaikaa verrattuna muihin. En kyllä muutenkaan ymmärtänyt miten tuo "raaka-aine" maistelutesti liittyi mihinkään ohjelmassa. Eri asia jos olisi pitänyt tunnistaa kohdemaiden ruokia tai tunnistaa maun/ruoan perusteella missä päin maailmaa liikutaan tms.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa näitä nykyisiä "viihdeohjelmia," joissa huudetaan ja nauraa räkätetään esiintyjien itsensä viihdyttämiseksi ja paikalla studioyleisö, joka ohjataan nauramaan ja taputtamaan joka käänteessä, kiitos ei.
En tosin katsonut kuin muutaman minuutin, mutta heti kun kuulin juontajan jo aluksi toivottavan katsojat tervetulleiksi huutamalla mikrofoniin, aloittavan sen naurukohtauksen ja näin studioyleisön, tiesin mitä on tulossa ja käänsin kanavaa.
En jaksa. En jaksa.
Kuka tekisi jotain muuta, oikeasti sekä viihdyttävää että älykästä ja normaalilla puheäänellä käytävää viihdeohjelmaa?
Studioyleisöä ei tarvita mihinkään.
Se on mukana vain siksi, että saataisiin ohjelma- aikaa venytettyä huutamalla vähän väliä "mitä sanoo yleisö!!!! Taputetaan tälle!!! Nyt on kyllä ansaittu taputukset, tapu tapu tapu tapu.....! Hienoa!!!! Vau mikä yleisö!!!!" Jne.
Plaah.
Joo monet viihdeohjelmat on nykyään kuin pienen piirin kotibileitä seuraisi ulkopuolelta. Bileissä mukana olevilla voi olla hauskaa mutta ulkopuolisilla on aika hölmistynyt olo.
Olen ruotsalaisen På spåret ohjelman pitkäaikainen katsoja. Katsoin juuri Areenasta tämän kotimaisen version Hengaillaan ja moni juttu otti aivoon. Ensinnäkin Jenni Poikelus tulisi laittaa ruotuun. Kaikkinainen ärsyttävä naaman vääntely ja muka-hauskuus pois, koska se ei ole luonnollista. Ihan tavallinen esiintyminen riittää. Huumoria saisi olla, mutta sen tulisi syntyä tilanteista spontaanisti, eikä väkisinvääntönä. Se vihjeiden runomuotoon vääntäminen äsytti aivan hel..tisti. Ja kilpailijoiden valinnassa tulisi miettiä että omaisivat edes normaalin yleistiedon. Myötähäpeää joutui tuntemaan ihan liikaa. Miksi På spåretin katsojana en ole koskaan joutunut tuntemaan myötähäpeää? Miettikääpä YLE:ssä sitä. Ja Riku Rantala on mies paikallaan.
Nainen 95 kirjoitti:
Mä en vaan jaksa Cristal Snowta!!!
Luulee olevansa hauska!
Sauli ei saanut juuri lainkaan puheenvuoroa!
Esiintyisi joskus ihan omana itsenään ilman noita karseita meikkejä, rytkyjä ja peruukkeja. Ne tökkii pahasti.
No nyt on parempi jakso, Poikeluskin vähän asiallisempi.
Täähän on ihan hyvä. Katson jatkossakin. Ihme alemmuuskompleksisia nillittämässä kun aina Ruotsissa...
Ah, että parani taso heti, kun osallistujat a) tietävät jotain ja b) eivät ole vetämässä performanssia. Ei toki På Spåretin tasoa mutta ihan mukavaa katsottavaa silti.
Vaikeampia kysymyksiä kuin viimeksi.
Taitava bändi tämä Steven Seaguls.
Mielestäni todella hyvä ensimmäinen jakso. Tietenkin jotain pientä korjattavaa, mutta eiköhän nuo jutut saada nopeasti hoidettua kuntoon. Loistavat juontajat ja vieraat.
Mielestäni ei myöskään voi täydellisyyttä odottaa pienellä budjetilla toimivalta toimijalta kuten Yle. Varmasti jos Ylen budjettia saataisiin nostettua järkevälle tasolle nykyisestä minimirahamäärästä niin ohjelmatkin olisivat heti alusta laadukkaampia, mutta ainakin minä mielelläni maksan nykyisen pienen Yle-veron ja vaikka kymmenenkin kertaa enemmän, jos sillä saa tällaista suomalaista laatutelevisiota.