Työkaveri menehtyi, esimies kieltää keskustelemasta aiheesta
Nuori (reilusti alle 40) työkaveri menehtyi yllättäen. Työnantaja kertoi asioista, mutta ei kertonut kuolinsyytä edes otsikkotasolla (onnettomuus, sairaus). Kun asiasta vähän myöhemmin kysyttiin, että onko tullut lisätietoa, niin vastaus oli että ei, eikä asiasta saa puhua sen enempää. Työnantaja maksaa kuulemma kaikki jautajaiskilut, mikä kuulostaa mun korvaan todella erikoiselta.
Kysymys kuuluukin: onko normaalia, että työkaverin poismenosta ei saa puhua?
Kommentit (89)
Senkun keskenänne juoruatte niin paljon kuin jaksatte, esimies ei voi (jos tietääkään) teille sitä syytä sen kummemmin kertoa. Eikä se kyllä teille mitenkään edes kuulu. Oiskohan tuossa käynyt nyt väärinkäsitys noiden hautajaiskulujen suhteen? Jokainen työntekijä Suomessa on vakuutettu ja siitä vakuutuksesta saatavalla rahalla nyt noin suurinpiirtein järjestää hautajaiset, summa toki vaihtelee vainajan iän ja lasten lukumäärän suhteen, mutta ei se suurimmillaankaan muutamaa kymppitonia enempää ole.
MInusta ihan oikein, ettei kuolinsyytä levitellä pitkin toimistoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko itsemurha?
No voihan se olla syynä, en osaa sanoa. Mutta miksei siitä saisi puhua? Eikö tämä olisi hyvä tilaisuus työnantajan puolelta muistutella vaikka liikunnan merkityksestä hyvinvointiin tms bs? Sen sijaan koko aihe on nyt tabu ja hyshys, mikä vaan kasvattaa juorujen ja spekulaatio määrää. Ihmetyttää työnantajan käytös. Ap
Vaikutatte tosi ällöttävältä tiimiltä. Meinaatteko jankuttaa hänen elintavoistaan vai muistella häntä ihan persoonana?
Muistotilaisuus työpaikalla: "Suskin kuoleman johdosta karkkiautomaatit poistetaan ja kaikki saavat lisää liikuntaseteleitä. Voitte myös osallistua muistokeräykseen, jonka varoilla ostetaan taukotilaan kuntopyörä ja omaisille S-ryhmän lahjakortti."
Ahhahaa, repesin. Kuulostaa ihan joltain Akaan TK:ltä.
Onpa outoa kaikin puolin. Mun nuori työkaveri kuoli yllättäen ja meille järjestettiin hienosti psykologin vetämä tilaisuus ja kerrottiin avoimesti, että kyseessä oli itsemurha (mutta ilmeisesti tässä tietysti kunnioitettiin vainajan omaisten toiveita).
Onko tämä taas palstan typerimpiä provokaatioyrityksiä. Jos työnantaja on maksanut kaikki hautajaiskulut, on työtekijä ollut yrityksen omistaja, omistajan läheinen, omistajan puoliso, omistajan jälkeläinen tai muuten vaan HELVETIN HYVÄ TYÖNTEKIJÄ. En usko taas palikan palikkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ei kai ymmärrä sitä, että tuo voi olla iso shokki työporukalle ja se pitäisi saada purkaa pois myös työkavereiden kesken. Voi tulla pahaakin psyykkistä oireilua tuollaisesta, että ei anneta työyhteisössä mahdollisuutta purkaa asiaa pois. Jää leijumaan pitkäksi aikaa työpaikan ylle tuollainen, jos asiaa ei käsitellä työyhteisön sisällä.
On jo ilmennyt psyykkistä oireilua, valitettavasti. Mitään keskustelutilaisuutta ei näillä näkymin järjestetä, eikä muistotilaisuus, emme myöskään saa osallistua hautajaisiin (enkä kyllä voisikaan, kun kukaan ei tiedä milloin ne järjestetään). Ap
Anna kun arvaan, työantaja kieltää? Juttusi paranee koko ajan...
Omaiset ilmoittavat hautajaisajan. Ja kutsun muistotilaisuuteen jos tahtovat. Osanottokukat ja adresdin voi lähettää pyytämättä.
Itse kokisin törkeäksi mennä jonnekin kappeliin kukkien kanssa jos ei ole esim. Työpaikalle ilmoitettu siunausaikaa vaan jostain vaan utsittu tietoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ei kai ymmärrä sitä, että tuo voi olla iso shokki työporukalle ja se pitäisi saada purkaa pois myös työkavereiden kesken. Voi tulla pahaakin psyykkistä oireilua tuollaisesta, että ei anneta työyhteisössä mahdollisuutta purkaa asiaa pois. Jää leijumaan pitkäksi aikaa työpaikan ylle tuollainen, jos asiaa ei käsitellä työyhteisön sisällä.
On jo ilmennyt psyykkistä oireilua, valitettavasti. Mitään keskustelutilaisuutta ei näillä näkymin järjestetä, eikä muistotilaisuus, emme myöskään saa osallistua hautajaisiin (enkä kyllä voisikaan, kun kukaan ei tiedä milloin ne järjestetään). Ap
Niin varmaan. Sinäkin olet saanut psyykkistä oireilua ihan sen takia, kun olet vaan niin utelias.
Kuoliko työssä vai vapaa-ajalla? Jos kuolintavassa ei ole mitään mikä voisi johtua työstä, työnantajan asenne on hiukan kummallinen, koska on osa lähimmäisten surutyötä ottaa selvää miten ja miksi henkilö menetti henkensä. Läheisen tai tuttavan kuolemasta tulee ymmärrettävämpi, jos tietää miten ja miksi hän kuoli. Jos kuolinsyy on vaikka työssä käytetyt aineet, heikko työsuojelu tms. niin työnantajan asenne on heti ymmärrettävämpi. Samoin, mikä on työnantajan suhde edesmenneeseen, jos heillä on ollut keskinäistä sutinaa ja työnantaja on pistänyt suhteen poikki, hän voi potea huonoa omaatuntoa alaisen itsemurhan vuoksi..
Meillä ei puhuttu kuolinsyystä kun kollega kuoli, mutta järjestettiin tiedotus, kerrottiin mahdollisuuksista käydä puhumassa työterveydessä jos tuntuu omassa olossa liikaa ja työyhteisön kesken järjestettiin epävirallinen muistamistilaisuus. Kyseessä oli ihana ihminen ja työyhteisössä on läheisiä ystävyyksiä, ihan ok ettei spekuloida tapahtumilla mutta hirveälle kuulostaisi ohjeistus ettei työkaveria saisi edes surra!
Työnantajan asia ei ole kertoa teille kuolinsyytä.
Muuten pitää tietysti sallia asiasta keskustelu, jos keskenänne haluatte keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että työnantaja maksaa hautajaiset
Todennäköisesti työtapaturma.
Uppis kirjoitti:
Kuoliko työssä vai vapaa-ajalla? Jos kuolintavassa ei ole mitään mikä voisi johtua työstä, työnantajan asenne on hiukan kummallinen, koska on osa lähimmäisten surutyötä ottaa selvää miten ja miksi henkilö menetti henkensä. Läheisen tai tuttavan kuolemasta tulee ymmärrettävämpi, jos tietää miten ja miksi hän kuoli. Jos kuolinsyy on vaikka työssä käytetyt aineet, heikko työsuojelu tms. niin työnantajan asenne on heti ymmärrettävämpi. Samoin, mikä on työnantajan suhde edesmenneeseen, jos heillä on ollut keskinäistä sutinaa ja työnantaja on pistänyt suhteen poikki, hän voi potea huonoa omaatuntoa alaisen itsemurhan vuoksi..
Kuoli vapaa-ajalla, eikä meillä käsitellä vaarallisia aineita tms. Perus konttorityö, jossa isoin ongelma on ergonomia ja silmärasitus. Riitaa on saattanut olla, mutta ei sen kummempaa sutinaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Milläs ne keskustelun kieltää?
Esim avokonttorissa on aika hankala keskustella mistään salaa.
Huonoa sisäistä viestintää. Saaa varmasti puhua, mutta kuolinsyytä työnantaja ei varmaan saa kertoa.
Tietääkö kukaan sitä kuolinsyytä vielä? Yleensä tehdään ruumiinavaus ja sen raportti voi viipyä kuukausia, jopa lähes vuoden. Ja se lähetetään omaisille luonnollisesti.
Kuulostaa ihan fiksulta, ettei aihetta spekuloida työpaikalla tässä vaiheessa. Työterveyshuollossa käyminen on fiksua, jos aihetta on.
Yhteys työterveyshuoltoon, että saatte sieltä työntekijån vetämään kriisi/surutyötä ja kertomaan pomolle, että asiasta pitää voida puhua enkä tarkoita tällä kuolinsyystä jauhamista.
Erikoiselta kuulostaa. Oma nuori työkaverini menehtyi yllättäen. Asiasta on saanut keskustella ja onhan se luontevaakin koska kollega oli pidetty ja jäimme häntä kaipaamaan. Kävimme työporukalla hänen haudallaan ja meillä oli oma muistelutilaisuus, kahbit työnantajan piikkiin. Minusta tämä on ollut hyvä ja asiallinen menettelytapa. Voimia ap! Osanottoni myös.
Muistotilaisuus työpaikalla: "Suskin kuoleman johdosta karkkiautomaatit poistetaan ja kaikki saavat lisää liikuntaseteleitä. Voitte myös osallistua muistokeräykseen, jonka varoilla ostetaan taukotilaan kuntopyörä ja omaisille S-ryhmän lahjakortti."