Työkaveri menehtyi, esimies kieltää keskustelemasta aiheesta
Nuori (reilusti alle 40) työkaveri menehtyi yllättäen. Työnantaja kertoi asioista, mutta ei kertonut kuolinsyytä edes otsikkotasolla (onnettomuus, sairaus). Kun asiasta vähän myöhemmin kysyttiin, että onko tullut lisätietoa, niin vastaus oli että ei, eikä asiasta saa puhua sen enempää. Työnantaja maksaa kuulemma kaikki jautajaiskilut, mikä kuulostaa mun korvaan todella erikoiselta.
Kysymys kuuluukin: onko normaalia, että työkaverin poismenosta ei saa puhua?
Kommentit (89)
Jos totta, niin lopeta kirjoittelu ap, olet todella inhottava.
Voi ristus näiden k-päiden uteliaisuutta.
Osoittakaa kunnioitusta vainajalle ja pitäkää turpa kiinni. Asia ei kuulu teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että työnantaja maksaa hautajaiset
No eikö olekin! Ei kai sellainen ole Suomessa tapana? Ap
Joskus ennen muinoin tuo oli ihan yleistä. Työnantaja maksoi hautausavustuksen.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuoli. Ei menehtynyt.
Näsäviisas iski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia, kyse on yksityisasiasta samaan tapaan kuin sairaudet, niistä ei sovi keskenään puhua ja arvuutella. Törkeää leimata joku jälkikäteen miettimällä kuolinsyytä, vainajan omaiset voi nostaa kanteen esimiestä vastaan, jos heille selviää, että te juoruilette asiasta eikä sitä ole kielletty.
Ymmärrän, että kuolinsyy voi olla salassapidettävä asia, mutta en saa työpaikalla mainita edes työkaverin nimeä tai keskustella toisen työkaverin kanssa surusta tai ikävästä. Kai sen pitäisi olla ok, vaikka asiassa olisikin salattavaa? Ap
Et saa?
Sähän puhut kuin olisit joku 5-vuotias.
Vai onko sun työpaikkasi joku vähäjärkisten keskittymä?
Syytä ei tarvitse kertoa mutta muuten ei saa lakaista asiaa maton alle. Työterveydestä voi psykologi tulla juttelemaan työyhteisön kanssa. Sieltä voi myös pyytää henk.koht keskusteluapua.
Esimiehesi vaikuttaa kylmältä ihmiseltä.
Voimia ap!
Niin tai näin. Ei tuollaiset asiat pysy lopullisesti salassa. Kyllä se sieltä esiin putkahtaa jotain kautta, usko pois.
Täyttä skeidaa koko aloitus.
Tämän aloituksen voisi poistaa kokonaan.
Ja ap on yksi idiootti 🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ei kai ymmärrä sitä, että tuo voi olla iso shokki työporukalle ja se pitäisi saada purkaa pois myös työkavereiden kesken. Voi tulla pahaakin psyykkistä oireilua tuollaisesta, että ei anneta työyhteisössä mahdollisuutta purkaa asiaa pois. Jää leijumaan pitkäksi aikaa työpaikan ylle tuollainen, jos asiaa ei käsitellä työyhteisön sisällä.
On jo ilmennyt psyykkistä oireilua, valitettavasti. Mitään keskustelutilaisuutta ei näillä näkymin järjestetä, eikä muistotilaisuus, emme myöskään saa osallistua hautajaisiin (enkä kyllä voisikaan, kun kukaan ei tiedä milloin ne järjestetään). Ap
Muistotilaisuushan on kaikille avoin, mutta JOS tämä tarina on totta niin itselleni nousee ajatus, että itsari ja jättänyt ehkä jäähyväiskirjeen, jossa kieltänyt. Syytä voitte varmasti itse miettiä.
No eihän ihmisten kuolinsyyn kertominen ole työnantajan tehtävä, päinvastoin. Puhumista sen sijaan ei tietenkään voi kieltää. Totta kai ihmiset juttelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ei kai ymmärrä sitä, että tuo voi olla iso shokki työporukalle ja se pitäisi saada purkaa pois myös työkavereiden kesken. Voi tulla pahaakin psyykkistä oireilua tuollaisesta, että ei anneta työyhteisössä mahdollisuutta purkaa asiaa pois. Jää leijumaan pitkäksi aikaa työpaikan ylle tuollainen, jos asiaa ei käsitellä työyhteisön sisällä.
On jo ilmennyt psyykkistä oireilua, valitettavasti. Mitään keskustelutilaisuutta ei näillä näkymin järjestetä, eikä muistotilaisuus, emme myöskään saa osallistua hautajaisiin (enkä kyllä voisikaan, kun kukaan ei tiedä milloin ne järjestetään). Ap
Muistotilaisuushan on kaikille avoin, mutta JOS tämä tarina on totta niin itselleni nousee ajatus, että itsari ja jättänyt ehkä jäähyväiskirjeen, jossa kieltänyt. Syytä voitte varmasti itse miettiä.
Mitä ihmettä tarkoitat tuolla, että muistotilaisuus on kaikille avoin? No ei todellakaan ole, nehän järjestetään usein ihmisten kodeissa ja niihin tulevat vain kutsutut. Siunaustilaisuudesta ei ei varmaan voi heittää pois, kun kirkot ja kappelit ovat julkisia tiloja. Pitäisin kuitenkin äärettömän moukkamaisena mennä sinnekään, jos selkeästi on viestitty, että siunaus halutaan hoitaa vain lähimpien kesken.
Sen sijaan työpaikalla voi periaatteessa kuka vain järjestää muistotilaisuuden työkavereille. Menehtyneen kuva esiin, kynttilä, ehkä jokin musiikkikappale tai muistipuhe tai vain hiljainen hetki.
Tottakai saa siitä vainajasta puhua. Se on eri asa kuin kuolinsyy. Meillä kuoli nuori työtoveri naapuriosastolla polilta. Silloin meille järjestettiin kriisipaveri kaikille. Se oli itsemurha. Toinen työtoveri kuoli keuhkosyöpään ja olimme hautajaisissa. Ymmärtäisi että maksaa hautajaiset jos kuoli vaikka armeijan vakivirassa, nyt en tätä ymmärrä.
En ole kuullut että työnantaja maksaa hautajaiset. Omituista. Isäni kuollessa oli suuret valtiolliset hatajaiset kunniavartioineen, Arkku tykinlavetilla ja Suomen lippu päällä. Me saimme sen lipun kotiin. Vatiolliset hautajaiset on aika harvinaisia, Siis oli korkeassa valtion virassa. Kukat, hauta ja juhlat ja kuljetukset valtio maksoi. Kuoli kotona nukkuessaan. En minä tiennyt lapsena että on niin korkeassa virassa. Oli sotilashenkilö ym. Miksi täällä haukutaan AP tä aloituksesta, ihan mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ei kai ymmärrä sitä, että tuo voi olla iso shokki työporukalle ja se pitäisi saada purkaa pois myös työkavereiden kesken. Voi tulla pahaakin psyykkistä oireilua tuollaisesta, että ei anneta työyhteisössä mahdollisuutta purkaa asiaa pois. Jää leijumaan pitkäksi aikaa työpaikan ylle tuollainen, jos asiaa ei käsitellä työyhteisön sisällä.
On jo ilmennyt psyykkistä oireilua, valitettavasti. Mitään keskustelutilaisuutta ei näillä näkymin järjestetä, eikä muistotilaisuus, emme myöskään saa osallistua hautajaisiin (enkä kyllä voisikaan, kun kukaan ei tiedä milloin ne järjestetään). Ap
Omaiset päättävät keitä kutsutaan muistotilaisuuteen. Äkillinen kuolema on sellainen shokki, että omaiset todennäköisesti haluavat surra lähisukulaisten ja hyvien ystävien ympäröiminä. Työkaverit eivät ole välttämättä ensimmäisenä kutsuttavien listalla. Kunnoittakaa omaisten tahtoa.
Halutessaan työkaverit voivat järjestää omalla työporukalla kahvittelutilaisuuden ja muistella edesmennyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemurha työpaikkakiusaamisen vuoksi?
Se tai sitten tulossa on oikeusjuttu työpaikkaa vastaan.
Jotain tämän tyylistä voisi olla ihmeellisen hyssyttelyn takana. Tuli heti kanssa mieleen, että joku työtapaturma tai vastaava, jossa työnantajan vastuita selvitellään. Muuten aika outoa. Eihän työnantaja voi kieltää keskustelua asiasta vapaa-ajalla, esim lounastauolla? Ja yleensä näissä tapauksissa on just tarjolla kriisiapua. Meillä oli, kun koulukaveri kuoli auto-onnettomuudessa.
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut että työnantaja maksaa hautajaiset. Omituista. Isäni kuollessa oli suuret valtiolliset hatajaiset kunniavartioineen, Arkku tykinlavetilla ja Suomen lippu päällä. Me saimme sen lipun kotiin. Vatiolliset hautajaiset on aika harvinaisia, Siis oli korkeassa valtion virassa. Kukat, hauta ja juhlat ja kuljetukset valtio maksoi. Kuoli kotona nukkuessaan. En minä tiennyt lapsena että on niin korkeassa virassa. Oli sotilashenkilö ym. Miksi täällä haukutaan AP tä aloituksesta, ihan mielenkiintoista.
Valtio eli valtionkonttori maksaa myös sotainvalidien hautajaiset. Isoisäni hautajaiset kustansi valtionkottori.
Näin ulkopuolisin silmin hieman outoa, jos esimies todellakin kieltää keskustelemasta kuolleesta työkaverista....tietysti työaika on työn teon aikaa, mutta esim.kahvitauolla, miksei?
Eikö kukaan uskalla kysyä esimieheltä tästä?