Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Ihana, että on asiallisia ammattilaisia. Kokeneet ammattilaiset tietää kyllä, että lapsimäärä tai uskonto ei tee perheestä muita huonompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme nykyään suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen aikakautta. Siksi ymmärrämme ja hyväksymme lestadiolaistenkin tavat niin kuin kaikkien muidenkin jotka elävät samalla tavalla kuin me tai eri tavalla. Hyväksymme myös tiukkapipoisuuden ja sen, että joku ei hyväksy meitä.

Tuosta perheestä huokui turvallisuus ja yhteisöllisyys, yksinäisyydestä ei tarvinnut kärsiä. Muutenkin elämännuotit olivat selvät eikä mitään isoja kysymyksiä auki.

Upeaa! :)

Muistakaamme, että nykyään on paljon ihmisiä jotka eivät pääse kokemaan äitiyttä, ydinperheen elämää, asua omakotitalossa tai eivät edes saa aviopuolisoa ja lasta.

Tuo yhteisöllisyys on melkoinen juttu. Itse olin ns vapaakirkossa ja kun sieltä lähdin jäi sinne kaikki ystävät. Monet soittelivat, että tervemenoa helvettiin

Kahvilassa eräs haukkui isoon ääneen yms. Vaihdoin sitten paikkakuntaa. Eli se lähtö on erittäin vaikeaa.

Ja lisään vielä, etten voi tajuta, mistä tuo uskovaisten haukkuminen ja käytös johtuu. Eihän kukaan hauku ihmistä jos hän esim eroaa jostain urheiluseurasta, kaupunginvaltuustosta tms. Miksi uskovaiset ei osaa käyttäytyä jos joku eroaa seurakunnasta? Onko se kateutta että itsekin haluttaisiin lähteä? Onko se pelkkää kiusantekoa? Onko aito huoli, että nyt tuo joutuu helvettiin?

Ei se mikään aito huoli ole, jos olisi, niin se ilmaistaistiin toisella tavalla. Näihin haukkumisiin on syynä se, että se haukkuja pitää itseään Jumalan silmissä sitä toista parempana. Eikä muista, mitä Jeesus sanoi fariseuksista... tai ehkä niistä ei ole koskaan vl-seuroissa ollut puhettakaan. Raamattuahan ei itse lueta, kaikki tieto "uskosta" tulee vl miesten suusta seuroissa.

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.” (Matt. 23.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme nykyään suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen aikakautta. Siksi ymmärrämme ja hyväksymme lestadiolaistenkin tavat niin kuin kaikkien muidenkin jotka elävät samalla tavalla kuin me tai eri tavalla. Hyväksymme myös tiukkapipoisuuden ja sen, että joku ei hyväksy meitä.

Tuosta perheestä huokui turvallisuus ja yhteisöllisyys, yksinäisyydestä ei tarvinnut kärsiä. Muutenkin elämännuotit olivat selvät eikä mitään isoja kysymyksiä auki.

Upeaa! :)

Muistakaamme, että nykyään on paljon ihmisiä jotka eivät pääse kokemaan äitiyttä, ydinperheen elämää, asua omakotitalossa tai eivät edes saa aviopuolisoa ja lasta.

Tuo yhteisöllisyys on melkoinen juttu. Itse olin ns vapaakirkossa ja kun sieltä lähdin jäi sinne kaikki ystävät. Monet soittelivat, että tervemenoa helvettiin

Kahvilassa eräs haukkui isoon ääneen yms. Vaihdoin sitten paikkakuntaa. Eli se lähtö on erittäin vaikeaa.

Ja lisään vielä, etten voi tajuta, mistä tuo uskovaisten haukkuminen ja käytös johtuu. Eihän kukaan hauku ihmistä jos hän esim eroaa jostain urheiluseurasta, kaupunginvaltuustosta tms. Miksi uskovaiset ei osaa käyttäytyä jos joku eroaa seurakunnasta? Onko se kateutta että itsekin haluttaisiin lähteä? Onko se pelkkää kiusantekoa? Onko aito huoli, että nyt tuo joutuu helvettiin?

Ei se mikään aito huoli ole, jos olisi, niin se ilmaistaistiin toisella tavalla. Näihin haukkumisiin on syynä se, että se haukkuja pitää itseään Jumalan silmissä sitä toista parempana. Eikä muista, mitä Jeesus sanoi fariseuksista... tai ehkä niistä ei ole koskaan vl-seuroissa ollut puhettakaan. Raamattuahan ei itse lueta, kaikki tieto "uskosta" tulee vl miesten suusta seuroissa.

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.” (Matt. 23.)

Kommentoija kertoi kokemuksensa Vapaakirkon piiristä ja nyt se - simsalabim - siirtyi vanhoillislestadiolaisten tekemäksi. Näin se jutut muuttuvat. Kun tarpeeksi vihaa, muuttaa vaikka mustan valkoiseksi ja päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme nykyään suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen aikakautta. Siksi ymmärrämme ja hyväksymme lestadiolaistenkin tavat niin kuin kaikkien muidenkin jotka elävät samalla tavalla kuin me tai eri tavalla. Hyväksymme myös tiukkapipoisuuden ja sen, että joku ei hyväksy meitä.

Tuosta perheestä huokui turvallisuus ja yhteisöllisyys, yksinäisyydestä ei tarvinnut kärsiä. Muutenkin elämännuotit olivat selvät eikä mitään isoja kysymyksiä auki.

Upeaa! :)

Muistakaamme, että nykyään on paljon ihmisiä jotka eivät pääse kokemaan äitiyttä, ydinperheen elämää, asua omakotitalossa tai eivät edes saa aviopuolisoa ja lasta.

Tuo yhteisöllisyys on melkoinen juttu. Itse olin ns vapaakirkossa ja kun sieltä lähdin jäi sinne kaikki ystävät. Monet soittelivat, että tervemenoa helvettiin

Kahvilassa eräs haukkui isoon ääneen yms. Vaihdoin sitten paikkakuntaa. Eli se lähtö on erittäin vaikeaa.

Ja lisään vielä, etten voi tajuta, mistä tuo uskovaisten haukkuminen ja käytös johtuu. Eihän kukaan hauku ihmistä jos hän esim eroaa jostain urheiluseurasta, kaupunginvaltuustosta tms. Miksi uskovaiset ei osaa käyttäytyä jos joku eroaa seurakunnasta? Onko se kateutta että itsekin haluttaisiin lähteä? Onko se pelkkää kiusantekoa? Onko aito huoli, että nyt tuo joutuu helvettiin?

Ei se mikään aito huoli ole, jos olisi, niin se ilmaistaistiin toisella tavalla. Näihin haukkumisiin on syynä se, että se haukkuja pitää itseään Jumalan silmissä sitä toista parempana. Eikä muista, mitä Jeesus sanoi fariseuksista... tai ehkä niistä ei ole koskaan vl-seuroissa ollut puhettakaan. Raamattuahan ei itse lueta, kaikki tieto "uskosta" tulee vl miesten suusta seuroissa.

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.” (Matt. 23.)

Kommentoija kertoi kokemuksensa Vapaakirkon piiristä ja nyt se - simsalabim - siirtyi vanhoillislestadiolaisten tekemäksi. Näin se jutut muuttuvat. Kun tarpeeksi vihaa, muuttaa vaikka mustan valkoiseksi ja päin vastoin.

Aina jaksaa yllättää nämä tyhmät kommentit, luuletko ettei muut osaa lukea? Vai mistä nämä harhaiset kommentit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme nykyään suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen aikakautta. Siksi ymmärrämme ja hyväksymme lestadiolaistenkin tavat niin kuin kaikkien muidenkin jotka elävät samalla tavalla kuin me tai eri tavalla. Hyväksymme myös tiukkapipoisuuden ja sen, että joku ei hyväksy meitä.

Tuosta perheestä huokui turvallisuus ja yhteisöllisyys, yksinäisyydestä ei tarvinnut kärsiä. Muutenkin elämännuotit olivat selvät eikä mitään isoja kysymyksiä auki.

Upeaa! :)

Muistakaamme, että nykyään on paljon ihmisiä jotka eivät pääse kokemaan äitiyttä, ydinperheen elämää, asua omakotitalossa tai eivät edes saa aviopuolisoa ja lasta.

Tuo yhteisöllisyys on melkoinen juttu. Itse olin ns vapaakirkossa ja kun sieltä lähdin jäi sinne kaikki ystävät. Monet soittelivat, että tervemenoa helvettiin

Kahvilassa eräs haukkui isoon ääneen yms. Vaihdoin sitten paikkakuntaa. Eli se lähtö on erittäin vaikeaa.

Ja lisään vielä, etten voi tajuta, mistä tuo uskovaisten haukkuminen ja käytös johtuu. Eihän kukaan hauku ihmistä jos hän esim eroaa jostain urheiluseurasta, kaupunginvaltuustosta tms. Miksi uskovaiset ei osaa käyttäytyä jos joku eroaa seurakunnasta? Onko se kateutta että itsekin haluttaisiin lähteä? Onko se pelkkää kiusantekoa? Onko aito huoli, että nyt tuo joutuu helvettiin?

Ei se mikään aito huoli ole, jos olisi, niin se ilmaistaistiin toisella tavalla. Näihin haukkumisiin on syynä se, että se haukkuja pitää itseään Jumalan silmissä sitä toista parempana. Eikä muista, mitä Jeesus sanoi fariseuksista... tai ehkä niistä ei ole koskaan vl-seuroissa ollut puhettakaan. Raamattuahan ei itse lueta, kaikki tieto "uskosta" tulee vl miesten suusta seuroissa.

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.” (Matt. 23.)

Kommentoija kertoi kokemuksensa Vapaakirkon piiristä ja nyt se - simsalabim - siirtyi vanhoillislestadiolaisten tekemäksi. Näin se jutut muuttuvat. Kun tarpeeksi vihaa, muuttaa vaikka mustan valkoiseksi ja päin vastoin.

Lainasin näköjään väärää kommenttia, mutta kuule ihan sama saasta ja haukkuminen tulee vl-ihmisten puolelta lahkosta eronneelle ihmiselle. Tuossa edellä joku kirjoitti oman lestadiolaisen, mutta ei-niin-aktiivin äitinsä h autajaisista, jossa vieläpä arkun äärellä lestadiolaiset kovaan ääneen arvostelivat vainajan taivaaseen pääsyä.

Toinen lestadiolaisuuden jättänyt ja miehestään eronnut nainen oli saanut kuulla entisten "uskontokavereiden"  suusta olevansa h u o r a ja psyykkisesti sairas. Avioeron jälkeen lähisukulaiset kohdistivat häneen sekä fyysistä että henkistä v ä k i v a l t a a. Hän on kirjoittanut kirjan Matkaystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Koomista

Jos terveydenhuollon ammattilainen huomaa ongelmia, hän onkin huono ammattilainen. Jos sulkee silmät ongelmilta, se onkin joidenkin mielestä merkki todellisesta ammattilaisesta.

Hyvä ja ammattitaitoinen lääkäri sitten on varmaan se, joka ei löydä/tunnista sairauksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämme nykyään suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden ymmärtämisen aikakautta. Siksi ymmärrämme ja hyväksymme lestadiolaistenkin tavat niin kuin kaikkien muidenkin jotka elävät samalla tavalla kuin me tai eri tavalla. Hyväksymme myös tiukkapipoisuuden ja sen, että joku ei hyväksy meitä.

Tuosta perheestä huokui turvallisuus ja yhteisöllisyys, yksinäisyydestä ei tarvinnut kärsiä. Muutenkin elämännuotit olivat selvät eikä mitään isoja kysymyksiä auki.

Upeaa! :)

Muistakaamme, että nykyään on paljon ihmisiä jotka eivät pääse kokemaan äitiyttä, ydinperheen elämää, asua omakotitalossa tai eivät edes saa aviopuolisoa ja lasta.

Tuo yhteisöllisyys on melkoinen juttu. Itse olin ns vapaakirkossa ja kun sieltä lähdin jäi sinne kaikki ystävät. Monet soittelivat, että tervemenoa helvettiin

Kahvilassa eräs haukkui isoon ääneen yms. Vaihdoin sitten paikkakuntaa. Eli se lähtö on erittäin vaikeaa.

Ja lisään vielä, etten voi tajuta, mistä tuo uskovaisten haukkuminen ja käytös johtuu. Eihän kukaan hauku ihmistä jos hän esim eroaa jostain urheiluseurasta, kaupunginvaltuustosta tms. Miksi uskovaiset ei osaa käyttäytyä jos joku eroaa seurakunnasta? Onko se kateutta että itsekin haluttaisiin lähteä? Onko se pelkkää kiusantekoa? Onko aito huoli, että nyt tuo joutuu helvettiin?

Ei se mikään aito huoli ole, jos olisi, niin se ilmaistaistiin toisella tavalla. Näihin haukkumisiin on syynä se, että se haukkuja pitää itseään Jumalan silmissä sitä toista parempana. Eikä muista, mitä Jeesus sanoi fariseuksista... tai ehkä niistä ei ole koskaan vl-seuroissa ollut puhettakaan. Raamattuahan ei itse lueta, kaikki tieto "uskosta" tulee vl miesten suusta seuroissa.

”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.” (Matt. 23.)

Kommentoija kertoi kokemuksensa Vapaakirkon piiristä ja nyt se - simsalabim - siirtyi vanhoillislestadiolaisten tekemäksi. Näin se jutut muuttuvat. Kun tarpeeksi vihaa, muuttaa vaikka mustan valkoiseksi ja päin vastoin.

Lainasin näköjään väärää kommenttia, mutta kuule ihan sama saasta ja haukkuminen tulee vl-ihmisten puolelta lahkosta eronneelle ihmiselle. Tuossa edellä joku kirjoitti oman lestadiolaisen, mutta ei-niin-aktiivin äitinsä h autajaisista, jossa vieläpä arkun äärellä lestadiolaiset kovaan ääneen arvostelivat vainajan taivaaseen pääsyä.

Toinen lestadiolaisuuden jättänyt ja miehestään eronnut nainen oli saanut kuulla entisten "uskontokavereiden"  suusta olevansa h u o r a ja psyykkisesti sairas. Avioeron jälkeen lähisukulaiset kohdistivat häneen sekä fyysistä että henkistä v ä k i v a l t a a. Hän on kirjoittanut kirjan Matkaystävä.

Nyt on kyllä pakko esittää muutama tarkentava kysymys. Matkaystävä-kirjan kirjoitti Suvi Ratinen, joka erosi lestadiolaisuudesta 19-vuotiaana. Hän on kertonut menneensä naimisiin nelikymppisenä pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa. Missä vaiheessa hänelle on tapahtunut kuvaamasi asiat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Koomista

Jos terveydenhuollon ammattilainen huomaa ongelmia, hän onkin huono ammattilainen. Jos sulkee silmät ongelmilta, se onkin joidenkin mielestä merkki todellisesta ammattilaisesta.

Hyvä ja ammattitaitoinen lääkäri sitten on varmaan se, joka ei löydä/tunnista sairauksia?

Enhän niin kirjoittanut? On eri asia tunnistaa sairauksia ja ongelmia - ja niinhän hyvä ammattilainen tekeekin - kuin kohdella ihmistä alentuvasti ja epäystävällisesti tai kirjoittaa nimettömänä keskustelupalstalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Koomista

Jos terveydenhuollon ammattilainen huomaa ongelmia, hän onkin huono ammattilainen. Jos sulkee silmät ongelmilta, se onkin joidenkin mielestä merkki todellisesta ammattilaisesta.

Hyvä ja ammattitaitoinen lääkäri sitten on varmaan se, joka ei löydä/tunnista sairauksia?

Enhän niin kirjoittanut? On eri asia tunnistaa sairauksia ja ongelmia - ja niinhän hyvä ammattilainen tekeekin - kuin kohdella ihmistä alentuvasti ja epäystävällisesti tai kirjoittaa nimettömänä keskustelupalstalle.

Olisi kannattanut lukea aiempi viestikin, ettet ihan älyvapaita kirjoittelisi!

Mistä päättelet, että terveydenhuollon ammattilainen olisi kohdellut asiakkaita jotenkin huonosti? Sellaista huonoa kohtelua ei nimittäin näy aiemmasta viestistä, ekkei sitä ole epäkohtien ja ongelmien esilleottaminen. Miksi näitä ongelmakohtia ei saisi ammattilainen ottaa esille, mikäli hän sellaisia kohtaa?

Vierailija kirjoitti:

Kannatan avointa keskustelua. Epäkohdista pitää pystyä puhumaan ääneen ja kritiikkiä sietää. Myös pitää ymmärtää ettei kukaan ole erehtymätön ja että meillä ei ole oikeutta arvioida toisten uskoa. Se on väärin. Emme näe toisten sydämeen. Ulkoisilla ominaisuuksilla ja omilla teoilla ei ole mitään merkitystä. 

"Kaikki meidän vanhurskautemme (omat yrityksemme tekojemme avulla kelvata Jumalalle) on kuin saastainen vaate."

Siksi on kummallista että säännöistä joiden olemassaoloa kaikki ei edes tunnusta, vaikka ne tietää olemassa oleviksi, tehdään niin iso osa uskoa.

Sääntöjä minäkin vl:na olen aina ihmetellyt. Lapsena yiritn kysyä perusteita miksi en saa laittaa kynsilakkaa. Minulle sanottiin että "me uskovaiset ei haluta laittaa".  Tuohan on tunteiden manipulointia. Minä halusin, olisin halunnut. Minulle laitettiin tunteet ikäänkuin ulkoa päin. Tälläinen kasvatus ei tue persoonallisuuden kehittymistä omaksi itseksi, kun ulkoa päin sanotaa mitä saat haluta ja mitä et. Todelliset ajatukset ja halut pitää oppia piilottamaan muilta. En ymmärrä mihin säännöt perustuu kun pitäisi olla Yksin uskosta, yksin armosta, yksin kristuksen tähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan avointa keskustelua. Epäkohdista pitää pystyä puhumaan ääneen ja kritiikkiä sietää. Myös pitää ymmärtää ettei kukaan ole erehtymätön ja että meillä ei ole oikeutta arvioida toisten uskoa. Se on väärin. Emme näe toisten sydämeen. Ulkoisilla ominaisuuksilla ja omilla teoilla ei ole mitään merkitystä. 

"Kaikki meidän vanhurskautemme (omat yrityksemme tekojemme avulla kelvata Jumalalle) on kuin saastainen vaate."

Siksi on kummallista että säännöistä joiden olemassaoloa kaikki ei edes tunnusta, vaikka ne tietää olemassa oleviksi, tehdään niin iso osa uskoa.

Sääntöjä minäkin vl:na olen aina ihmetellyt. Lapsena yiritn kysyä perusteita miksi en saa laittaa kynsilakkaa. Minulle sanottiin että "me uskovaiset ei haluta laittaa".  Tuohan on tunteiden manipulointia. Minä halusin, olisin halunnut. Minulle laitettiin tunteet ikäänkuin ulkoa päin. Tälläinen kasvatus ei tue persoonallisuuden kehittymistä omaksi itseksi, kun ulkoa päin sanotaa mitä saat haluta ja mitä et. Todelliset ajatukset ja halut pitää oppia piilottamaan muilta. En ymmärrä mihin säännöt perustuu kun pitäisi olla Yksin uskosta, yksin armosta, yksin kristuksen tähden.

Kuulostaa kyllä ihan aivopesulta:

https://mielenihmeet.fi/aivopesu-pakottavia-vakuuttamistekniikoita/

https://mielenihmeet.fi/onko-aivopesu-todellista-vai-pelkka-myytti/

Tuleekin mieleen miten Jeesus ristillä ei sanonut se on tehty vaan että kynsilakan käyttäminen on syntiä. Sen hän sanoi ristillä.

Vierailija kirjoitti:

Toiset tekee lapsia niin paljon kun Luoja suo. Tekeehän Julianna Kovanenkin vaikka ei ole edes lestadiolainen. Tällä viimeisellä vauvalla tuntuu olevan terveydessä jotain häikkää, kun taas seurantakäynnillä joutuvat sairaalassa käymään

Yleensä mielenterveysongelmaiset naiset tekee paljon lapsia. Siinä saa ns piiloutua kotiin

Ei tarvitse mennä opiskelemaan tai työelämään. Surullistahan se on etenkin lasten kannalta.

Täytyy vielä palata tähän Juliannaan. Oma tulkinta on se, että hänellä tuohon kaikkeen syynä on paljolti sen yhden lapsen kuolema. Toinen kaksosista kuoli ja sen jälkeen ns tekivät päätöksen, että kaikki lapset otetaan vastaan. On ok surra lastaan, mutta hän laittaa usein instaankin juttuja hänestä. Nyt uusin kuva taas missä kaksospoika pitää kuvaa näistä molemmista veljistä. Ehkä se kaikki aiheutti jonkun trauman mikä näkyy nyt siinä, että "ottaa" kaikki lapset vastaan. Tähän sitten masennusta yms vielä päälle. Sori ohiskin, mutta tuli nämä jutut mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.

Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.

Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.

Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?

Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen

Toistan, jos jäi ymmärtämättä. Kirja on fiktiota. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Se, että lestadiolainen tai entinen lestadiolainen kirjoittaa fiktiota, ei tee siitä sen enempää tositarinaa kuin se, että ruotsalainen kirjoittaa romaanin ruotsalaisista.

- eli haluat tällä fiktio inttämiselläsi kieltää sen tosiasian että uskonto ja ehkäisykielto saattaa aiheuttaa uupumusta ja masennusta perheissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset tekee lapsia niin paljon kun Luoja suo. Tekeehän Julianna Kovanenkin vaikka ei ole edes lestadiolainen. Tällä viimeisellä vauvalla tuntuu olevan terveydessä jotain häikkää, kun taas seurantakäynnillä joutuvat sairaalassa käymään

Yleensä mielenterveysongelmaiset naiset tekee paljon lapsia. Siinä saa ns piiloutua kotiin

Ei tarvitse mennä opiskelemaan tai työelämään. Surullistahan se on etenkin lasten kannalta.

Täytyy vielä palata tähän Juliannaan. Oma tulkinta on se, että hänellä tuohon kaikkeen syynä on paljolti sen yhden lapsen kuolema. Toinen kaksosista kuoli ja sen jälkeen ns tekivät päätöksen, että kaikki lapset otetaan vastaan. On ok surra lastaan, mutta hän laittaa usein instaankin juttuja hänestä. Nyt uusin kuva taas missä kaksospoika pitää kuvaa näistä molemmista veljistä. Ehkä se kaikki aiheutti jonkun trauman mikä näkyy nyt siinä, että "ottaa" kaikki lapset vastaan. Tähän sitten masennusta yms vielä päälle. Sori ohiskin, mutta tuli nämä jutut mieleen.

Mun mielestä sen aiheutti se, että hän oli kaupassa töissä ja pelkää ihmisiä. Keksi tuon ettei tarvitse käydä töissä.

Katselin heidän vlogejaan viime kesän suviseuroilta. Mua ei suin surminkaan saisi tuollaiseen ihmismassahurmostapahtumaan. No, en toki oli VL.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.

Onneksi minun kohdalleni on sattunut terveydenhuollon ammattilaisia, joille en ole ollut lisää lapsia pukkaava, seksiä välttelevä, huono-omatuntoinen, kärttyinen ja helvettiä pelkäävä umpiväsynyt nainen vaan ihminen ihmisten joukossa. Olen saanut kokea kannustusta, tukea, ystävällisiä sanoja, huolenpitoa ja välittämistä. Täytyy kyllä sanoa, että on terveydenhuollonkin ammattilaisia moneen lähtöön.

Koomista

Jos terveydenhuollon ammattilainen huomaa ongelmia, hän onkin huono ammattilainen. Jos sulkee silmät ongelmilta, se onkin joidenkin mielestä merkki todellisesta ammattilaisesta.

Hyvä ja ammattitaitoinen lääkäri sitten on varmaan se, joka ei löydä/tunnista sairauksia?

Kyllä minun mielestäni hyvä terveydenhuollon ammattilainen nimenomaan tunnistaa myös ongelmia. Olen itsekin sitä mieltä, että isoihin perheisiin liittyy erilaisia haasteita ja osalla uupumus ja siitä seuraava psyykkinen oireilu on arkea. Huomio sanaan "osalla". Ei kaikilla.

Alkuperäisessä viestissä kuitenkin kirjoitettiin sanatarkasti näin: "Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi..."

Olipas avartavaa kuulla, että meistäkin tuli välittömästi väsyneitä, suorastaan uupuneita, seksi loppui ja mieliala heitti häränpyllyä heti, kun kuudes lapsi syntyi. Jotenkin tuntuisi, että terveydenhuollon ammattilaisella oli laajempi ymmärtämys asioista, eikä hän olettaisi jotakin stereotypioiden pohjalta.

Mekin ressut ollaan koettu olevamme hyvinvoiva ja jaksava aviopari tässä seitsemän lapsemme keskellä. Perhe kokonaisuutena on hyvinvoiva ja elämä rullaa eteenpäin tosi mukavasti. Seksielämäkään ei ole romahtanut, eikä eteenpäin ole tarvinut rämpiä suu mutrussa.

Mutta tämä ei siis voikaan mennä näin, koska meillä on enemmän kuin viisi lasta 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.

Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.

Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.

Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?

Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen

Toistan, jos jäi ymmärtämättä. Kirja on fiktiota. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Se, että lestadiolainen tai entinen lestadiolainen kirjoittaa fiktiota, ei tee siitä sen enempää tositarinaa kuin se, että ruotsalainen kirjoittaa romaanin ruotsalaisista.

- eli haluat tällä fiktio inttämiselläsi kieltää sen tosiasian että uskonto ja ehkäisykielto saattaa aiheuttaa uupumusta ja masennusta perheissä?

En ole tuo jolle vastasit. Ajattelen, että uskominen ei sinänsä ole se aiheuttaja, mutta monissa liikkeissä (myös VL) on piirteitä, jotka tälle/näille erityisesti voivat altistaa. Eli itse en ainakaan tätä kiellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.

Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.

Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.

Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?

Minäkin olen tuon lukenut. Minusta tarina oli kaunis, ajatuksia herättävä, ja voisi hyvinkin olla pätkä jonkun elämästä. Kyllähän näitäkin tarinoita on, että ihminen ei itse ole kieltänyt uskoaan mutta toiset ovat lakanneet tervehtimästä 🤔