Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
27.01.2023 |
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
https://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua/
"Milloin huolestua?
16 kriteeriä uskonnollisen yhteisön arvioinnin avuksi:
Sisäinen kontrolli: miten paljon yhteisö määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
Johdon autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
Maailmankielteisyys: näkeekö yhteisö maallisen elämän yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
Sensuuri: missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin.
Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen ja ilonaiheineen.
Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
Peiteryhmät: kuinka suuri määrä yhteisöllä on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin yhteisöllä, esim. peiteyhtiöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
Varakkuus: kuinka paljon rahaa tai omaisuutta yhteisöllä on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista, erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt).
Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
Väkivallan hyväksyminen: kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua."
Ketjussa on puhuttu aivopesusta ja mielen muokkauksesta. Ylläoleva lista sisältää paljon aivopesukeinoja, joten myös aivopesun olemassaoloa voi arvioida sen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Amerikkalainen psykoterapeutti Steven Hassan esittelee kirjassaan Combatting cult mind control esimerkkien avulla vaikutusjärjestelmää, jota Hassan kutsuu henkiseksi kontrolliksi (mind control). Jos uskonnollinen yhteisö pyrkii vaikuttamaan jäseniinsä näiden vaikutusjärjestelmien avulla, on syytä huolestua. Tämän vaikutusjärjestelmän ja henkisen kontrollin neljä vaihetta ovat:
1. käytöksen
2. ajattelun
3. tunteiden
4. informaation valvonta
Jokainen elementti vaikuttaa toisiinsa. Jos esimerkiksi pystyt muuttamaan ihmisen käyttäytymistä, hänen ajattelunsa ja tunteensa pyrkivät muuttumaan vastaavasti, koska ihminen pyrkii luontaisesti välttämään tekojensa ja ajatuksiensa välistä ristiriitaa (Hassan 1988, 59-67).
1. Käytöksen valvonta
säätelee yksilön fyysistä todellisuutta ja ympäristöä. Jäsenen tulee esimerkiksi käyttäytyä, pukeutua, syödä, nukkua, suorittaa rituaalit ja tehdä työtä juuri sillä tavoin kuin ryhmä vaatii. Tärkeintä on oppia tottelemaan johtajaa ja yrittää tulla kehittyneempien jäsenten kaltaiseksi. Jos jäsen ei käyttäydy tarpeeksi innostuneesti, johtaja voi syyttää häntä itsekkääksi, syntiseksi tai laiskaksi. Johtaja ei pysty määräämään kenenkään sisäisiä ajatuksia, mutta hän pystyy muuttamaan yksilön käytöstä, jota sitten sydän ja mieli seuraavat.
2. Ajattelun valvonta
ohjaa yksilön sisäistämään yhteisön oppirakennelman, oppimaan uuden tavan käyttää kieltä ja vaimentamaan epäilynsä ajatuksenpysäyttämistekniikoiden avulla. Kunnollisen jäsenen on hallittava ajatuksensa. Totalitaarisissa yhteisöissä oppi on ainoa Totuus, ainoa oikea kartta todellisuudesta. Todellisuuden tapahtumat tulkitaan opin suodattimen läpi. Oppi on yleensä hyvin mustavalkoinen: kaikki hyvyys on ryhmässä ja sen johtajassa. Kaikki pahuus on ulkopuolella. Oppi vastaa kaikkiin ongelmiin ja sopii kaikkiin tilanteisiin. Jäsenen ei tarvitse ajatella koska oppi ajattelee hänen puolestaan.
3. Tunteiden valvonta
käyttää instrumentteinaan syyllistämistä ja pelottelua. Jäsenet voidaan ehdollistaa niin tehokkaasti syyttämään aina itseään, että he ovat vain iloisia, kun johtaja moittii heitä esim. liian tehottomasta varainhankinnasta. Suljetuissa yhteisöissä voidaan määritellä tarkasti, mitkä tunteet ovat hyväksyttyjä: uskollisuus liikkeelle ja johtajalle palkitaan arvonannolla, mutta epäilyt, persoonalliset halut ja tunteet leimataan synniksi ja itsekkyydeksi. Joissakin liikkeissä vaaditaan seksuaalisten ajatustenkin tukahduttamista, mistä syntyvä turhautuneisuus voidaan purkaa esimerkiksi ankaralla työnteolla, toisissa taas seksuaalisiin orgioihin osallistuminen voi olla pakollista. Johtajan tai koko seurakunnan edessä tunnustettuja syntejä ei unohdeta, vaan niitä voidaan käyttää painostukseen tai kiristykseen sitten, kun jäsen ei käyttäydy odotusten mukaan.
4. Informaation valvonta
estää yhteisölle haitallisen informaation pääsyn jäsenien ulottuville. Esimerkiksi ulkopuolisten tiedotusvälineiden seuraamista ei pidetä tarpeellisena tai siihen ei jää aikaa. Kaikki tieto saadaan yhteisön omista julkaisuista, jotka vääristävät informaation yhteisölle edulliseen muotoon. Yhteisö saattaa suositella, että on vältettävä kahdenkeskistä keskustelua yhteisöstä irtaantuneiden kanssa. Johtajat eivät yleensä kerro jäsenille enempää kuin on tarpeen heille määrättyjen tehtävien suorittamiseksi. Oppi on usein jaettu useisiin totuuden tasoihin. Korkeimmille tasoille pääsee vasta kun uskollisuus liikkeelle on varmistunut.
Henkisen kontrollin neljä elementtiä muodostavat toisiinsa vaikuttavan verkoston, jonka avulla pystytään vaikuttamaan voimakkaisiinkin yksilöihin.
Hassan, Steven:
Combatting cult mind control. Park Street Press 1988"
Kannatan avointa keskustelua. Epäkohdista pitää pystyä puhumaan ääneen ja kritiikkiä sietää. Myös pitää ymmärtää ettei kukaan ole erehtymätön ja että meillä ei ole oikeutta arvioida toisten uskoa. Se on väärin. Emme näe toisten sydämeen. Ulkoisilla ominaisuuksilla ja omilla teoilla ei ole mitään merkitystä.
"Kaikki meidän vanhurskautemme (omat yrityksemme tekojemme avulla kelvata Jumalalle) on kuin saastainen vaate."
Siksi on kummallista että säännöistä joiden olemassaoloa kaikki ei edes tunnusta, vaikka ne tietää olemassa oleviksi, tehdään niin iso osa uskoa.
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista tässä dokumentissa oli myös se, että tämä parikymppinen kaksilapsinen nuoripari asui uudelta näyttävässä omakotitalossa, jonka pihalla oli ainakin yksi auto, vaikka kummallakaan ei ole varsinaista ammattia eikä äidillä edes aikomusta mennä töihin. En tiedä vaikuttaako tähän uskonyhteisön tuki vai muut syyt.
Tästä onkin helppo päätellä, että töitä tehdään kovasti ja tavoitteita on usealla elämän osa-alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.
Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.
Ja ns. terveydenhuollon ammattilainen taas puhuu sivu suunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurperheenäiti kirjoitti:
Jaksaisinko vastata... Yritän. En nyt jaksanut lukea koko ketjua. Ja kaikki trollit, ihan turhaan vastaatte tähän viestiini. En aijo tätä ketjua enää viestini jälkeen käydä lukemassa.
Olen kuuden lapsen vl-äiti ja odotan seitsemättä lastamme. Rakastan jokaista lasta ja meillä isommat ei joudu hoitamaan pienempiä lukuunottamatta pieniä hetkiä kun käyn vessassa ym. Lapsilla on yksi vaihtuva kotityö per päivä, muuten ei tarvitse raataa. Näitä on esim. tiskikoneen tyhjennys, roskien vienti, pöydän tyhjennys ym. Eli ei mitään isoja hommia. Mutta kun lapsia on monta, se auttaa kummasti minua ja samalla lapset oppivat kotitöitä.
Olenko ollut iloinen joka kerta tehtyäni positiivisen raskaustestin? En. Mutta olenko ollut iloinen ja onnellinen kun lapsi on syntynyt. Olen 100%:sesti. Otan vastaan jokaisen Jumalan luoman uuden ainutkertaisen elämän tähän maailmaan ja yritän selviytyä kasvatustehtävästä niin hyvin kun pystyn. Mutta synnytän vain siihen asti kun kroppani kestää. Jos jotain ongelmaa ilmenee luotan lääkärien arvioon ja teetän sterilisaation kun he sanovat että nyt ei ole enää terveytesi takia hyvä synnyttää yhtään lasta.
Myönnän että olen välistä erittäin väsynyt ja poikki tämän arjen pyörittämiseen. Mutta mitä olen kuullut ei uskovilta ystäviltäni niin ei heilläkään ole helppoa yhdistää työelämä ja perhe-elämä. Yhtä väsyneitä voi siis olla 10 lapsen ja kahden lapsen äiti. Olen myös useimmiten hyvin onnellinen.
Onko minulla sitten aikaa kaikille lapsille? Ei varmasti niin paljon kuin yksi lapsisessa perheessä olisi. Mielestäni se että olen kotona jo takaa lapsille aikaa ja turvaa. Äiti on läsnä ja saatavilla koko päivän ei vain muutamaa tuntia illalla. Henkilökohtaisempi aika on taas järjestely kysymys. Meillä nuorimmat lapset käyvät osapäiväisesti hoidossa 2-3pv viikossa. Joten kun koululaiset tulevat kotiin, minä olen heidän kanssaan. Lisäksi meillä joku lapsista saa lähteä vuorotellen yksin vanhemman kanssa kauppaan. Otan myös vanhimpia lapsia edelleen syliin ja joka ilta käymme kaikille lukemassa iltasadun, rukouksen, antamassa pusut sekä sanomassa olet rakas ja ihana.
Miksi sitten haluan kuulua tähän uskoon? Perimmäinen syy on tietenkin taivaaseen pääsy. Toisena tulee sen rauhan takia. Jos ja kun teen syntiä, saan aina uskoa pyytäessäni kaiken anteeksi. Se on erittäin lohdullista. Jumala siunaa ja varjelee minua ja elämääni, voin rauhallisella mielellä elää elämääni koska luotan että saan voimaa Jumalalta kestää elämän vastoinkäymisetkin.
Joten en ymmärrä miksi en joidenkin mielestä saisi elää ja uskoa näin ? Onko se joiltain pois että elän miten uskon? Paljon kirjotettiin siitä että lapset kärsii. No eikö ne lapset kärsi eroperheissä, alkoholisti ja huumeperheissä? Näitä perheitä meissä vanhoillislestadiolaisissa on erittäin vähän. Suomessa tuntuu olevan uskonnonvapaus kaikilla muilla paitsi vanhoillislestadiolaisilla.
Lapsemme saavat ihan itse päättää haluavatko kuulua tähän uskoon vai ei. Tietenkin he nyt kulkevat meidän kanssa seuroissa ym. mutta jos he päättäisivät nuorena/aikuisena jotain muuta niin se ei haittaisi minua. Koska me ajattelemme että usko on jokaisen oma asia, minä en voi uskoa lapseni puolesta. Jos hän uskonsa kieltäisi hän olisi silti minulle ihan yhtä rakas ja tervetullut kotiin edelleen.
Kiitos kun jaksoit lukea tänne asti. Toivottavasti tämä teksti avasi edes vähän sitä miten elämme ja uskomme. Minä toivon onnea ja rauhaa teidän kaikkien elämään uskot sitten ihan mihin haluat tai et usko ollenkaan. Olet silti yhtä tärkeä ja täydellinen ihminen minun maailmassani. Kiitos ja hyvästi, poistun tästä keskustelusta.
Teidän perheen tilanne kuulostaa hyvältä. Mutta voitko kuvitella, että perheessä, jossa ei ole peloteltu ketään paholaisilla ja helvetillä, voi olla kokoajan turvallinen ja rauhallinen olo. Ei ole ahdistuksen eikä pelon tunteita, johon tarvittaisiin sitä jumalaa ja rukoilua. Teitä pelotellaan pienestä pitäen, jotta tarvitsette sen yhteisön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut terveydenhuollon työssäni monta umpiväsynyttä suurperheen äitiä ja isää. Viidestä lapsesta voi vielä selvitä, mutta siitä eteenpäin, voi voi... ja joka vuosi vain lisää pukkaa kun ei saa ehkäistä. Sitten nainen alkaa välttää seksiä, kun se on ainut keino. Ja siitä sitten huono omatunto ja kärttyinen puoliso. Ja sitä helvettiä todella pelätään.
Ja ns. terveydenhuollon ammattilainen taas puhuu sivu suunsa.
Olen todellakin laillistettu terveydenhuollon työntekijä. Tehän ette haluaisi näitä asioita myöntää, kun lapsista tulee vain iloita. Onneksi nuoremmat uskaltavat miettiä järjellä omaa jaksamistaan. Isätkin väsyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.
Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?- kyllä huomasin mutta mitä fiktio tähän liittyy?
Tein aikoinaan kotiavustajan töitä ja kävin myös yhdessä vl perheessä. Äiti oli vajaa kolmikymppinen ja kuudetta odotti.
Äidillä oli kokoajan pinna kireällä joka äyski ja torjui taaperoa sekä karjui kouluikäisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua/
"Milloin huolestua?
16 kriteeriä uskonnollisen yhteisön arvioinnin avuksi:Sisäinen kontrolli: miten paljon yhteisö määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
Johdon autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
Maailmankielteisyys: näkeekö yhteisö maallisen elämän yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
Sensuuri: missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin.
Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen ja ilonaiheineen.
Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
Peiteryhmät: kuinka suuri määrä yhteisöllä on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin yhteisöllä, esim. peiteyhtiöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt, joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
Varakkuus: kuinka paljon rahaa tai omaisuutta yhteisöllä on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista, erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt).
Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
Väkivallan hyväksyminen: kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua."
Ketjussa on puhuttu aivopesusta ja mielen muokkauksesta. Ylläoleva lista sisältää paljon aivopesukeinoja, joten myös aivopesun olemassaoloa voi arvioida sen perusteella.
Vaikkei lainauksessa puhuttu asiasta, tuo lista on tehty alunperin VAARALLISEN LAHKON TAI KULTIN tunnistamiseksi.
Meillä alkoi viikonloppu, tultiin töistä miehen kanssa (eri työpaikat mutta osittain sama matka), haettiin kaksi nuorinta päikystä ja esikoinen koulusta. Laitoin ranskiksia pellillisen uuniin ja paistoin kebabia pannulla. Jälkkäriksi viikonloppukarkkeja koko porukalle. Tokaluokkalainen vietiin kaverin synttäreille. Siivoukset tehtiin eilen, jokainen teki oman pikku homman. Yhdellä oli tiskivuoro tänään, laittoi ne äsken. Odotan 8tta lasta ja liikkuminen alkaa olla hankalaa tässä vaiheessa raskautta, joten ilta todennäköisesti menee pötkötellessä ja löhöillen. Mies käyttää koiran lenkillä ja laitetaan yhdessä lapset nukkumaan. Lapsilla perjantai-iltaisin tunti pari ylimääräistä ruutuaikaa. Huomenna nukutaan pitempään kuin tavallisesti ja laitetaan vähän tuhdimpi aamiainen. Mies tekee todennäköisesti remonttihommia, minä saatan leipoa jotain pientä, lapset käyvät luistelemassa, ehkä kirpparia ja kirjastoa jos jaksaa ja viitsii. Lasagnea ajattelin tehdä ruuaksi. Jos en olisi raskaana näin pitkällä, lähtisin luultavasti lasten kanssa keskenään jonnekin retkeilemään ja jättäisin miehen rauhassa remppailemaan, mutta nyt ei pysty. Sunnuntaina käytetään lapsia pyhäkoulussa ja todennäköisesti mennään seuroihin viideksi, illalla pitää pestä sukkia ja valmistautua seuraavaan koulu- ja työviikkoon.
Eihän tämä varmaan täydellistä ole mutta aivan tavallista arkea, veikkaan että jos seuroja ei lasketa, hyvin samanlaista kuin monessa lapsiperheessä ympäri Suomea vakaumuksesta riippumatta. Jos nukutaan miehen kanssa syystä tai toisesta huonosti ja ollaan kiukkuisia ja väsyneitä, nukutaan vuorotellen päiväunet huomenna. Lapset ovat hyväntuulisia koska on viikonloppu, nuorimmaisella uhmaikä niin kiukuttelee välillä. Että tämmöistä meillä. Älkää häiriintykö.
T. Normi vl perhe
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen
Ei ole. On joskus ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen
Ei ole. On joskus ollut.
Kyllä tämä ihminen on lapsuudestaan lähtien istunut vl-seuroissa. Vielä Taivaslaulu-kirjan kirjoittaessaan hän oli lestadiolainen.
Kannattaa lukea tämä kirjoittajasta. Kirja perustuu tosiasioihin, se on väistämätöntä, eikä kirjan aihepiirin mitätöimisen syyksi riitä se, "ettei kirjoittaja ole vl, vaikka joskus on ollut".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen
Ei ole. On joskus ollut.
Kyllä tämä ihminen on lapsuudestaan lähtien istunut vl-seuroissa. Vielä Taivaslaulu-kirjan kirjoittaessaan hän oli lestadiolainen.
Kannattaa lukea tämä kirjoittajasta. Kirja perustuu tosiasioihin, se on väistämätöntä, eikä kirjan aihepiirin mitätöimisen syyksi riitä se, "ettei kirjoittaja ole vl, vaikka joskus on ollut".
Ei ole tarkoitus mitätöidä mitään eikä ketään vaan ainoastaan oikaista virheellinen tieto, että hän olisi lestadiolainen, kuten kommentoija väitti. Valitettavasti en löytänyt aika vasta lukemaani haastattelua, jossa hän asian selvästi toi esille. Laitan linkin, jos sen löydän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ei käy niin kuin Taivaslaulu-kirjan Viljalle ja Aleksille.
Alussa ollaan niin sinisilmäisiä ja toivotaan isoa perhettä ja useamman lapsen syntyessä melkein vuoden välein Vilja lopulta uupuu ja sairastuu psykoottiseen masennukseen ja joutuu osastohoitoon.
Aleksi tekee oman ratkaisunsa perheensä ja puolison pelastamiseksi ja teettää itselleen sterilisaation.Satuitko huomaamaan, että kirja on fiktiota?
Joo, mutta näitä on tapahtunut. Kirjoittaja on v lestadiolainen
Toistan, jos jäi ymmärtämättä. Kirja on fiktiota. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Se, että lestadiolainen tai entinen lestadiolainen kirjoittaa fiktiota, ei tee siitä sen enempää tositarinaa kuin se, että ruotsalainen kirjoittaa romaanin ruotsalaisista.
Ketju on lukittu.
Minun äitini kun kuoli, niin suvun lestadiolaiset tulivat arkulle laskemaan kukkiaan. Yksi nainen kovaan ääneen ilmoitti toivovansa, että näkisivät sitten taivaassa. Kuulostaa varmasti kauniilta ajatukselta, mutta se sävy, johon tuo julistettiin, antoi kyllä hyvin selkeästi ymmärtää, että hän oli varsin epävarma minun kiltin ja syrjäänvetäytyvän äitini taivaspaikasta ja omastaan hänellä oli suurempi varmuus.
Mutta niinpä oma sisarenikin alkoi kysellä heti äidin kuoltua, että meniköhän äiti nyt taivaaseen vai minne. Äiti ei siis suorittanut uskontoa niin kuin nämä sukuni lestadiolaiset, helluntailaiset ja muut lahkolaiset ja kertoi minulle jopa paheksuvansa sitä, miten koko ajan pitää olla jonkun jossain kirkossa, kuorossa ja raamattupiirissä hyppimässä. Äiti viihtyi kotona eikä suorittamassa uskontoa, joten niinpä hän oli kuoltuaan näille kaikille vapaata riistaa.