Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Sydämen tilasta eli sisimmästä on tosiaan lähtöisin kaikki muu ihmisen elämässä. Siksi kristinuskoon liittyy niin kiinteästi se ajatus, että ihmisen täytyy hengellisesti syntyä uudelleen. Ihminen syntyy siis uudelleen Pyhän Hengen vaikutuksesta siis Jumalan läsnäolon kautta.

 

"Minä vakuutan sinulle: jos ihminen ei synny uudelleen, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

"Jeesus vastasi: Minä vakuutan sinulle: Jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Lihasta syntynyt on lihaa, mutta Hengestä syntynyt on henkeä." (Joh. evankeliumi)

"Minä annan heille uuden sydämen ja heidän sisimpäänsä uuden hengen, minä otan heidän rinnastaan kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Niin he seuraavat minun säädöksiäni, he ottavat varteen minun käskyni ja elävät niiden mukaan. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa." (Hesekiel)

Sen takia kristinuskoon ei oikeastaan sisälly tiukkoja käytösnormeja, joita noudattamalla ihminen voisi pelastua. Kun ihminen uudistuu hengellisesti sisäisesti, se on kokonaisvaltainen uudistuminen, joka saa aikaan halun ja ymmärryksen elää oikein. Ihmisen ei silloin tarvitse noudattaa muodollisesti oikeita sääntöjä, koska uudistunut sisin ohjaa automaattisesti oikeaan. Kuten uusi testamentti sanoo, Jumalan armon (hyvyyden) kokemus saa ihmisessä aikaan halun jättää kaiken pahuuden ja synnin ja taistelemaan niitä vastaan. Se olisikin helppoa elää muodollisesti lain mukaan oikein, mutta olla sisäisesti mitä haluaa olla. Kristinuskon ajatus kuitenkin on, että ihminen muuttuu sisäisesti, josta seurauksena on myös ulkoinen muutos. Tässä tulee se ero, ihminen voi näyttää siltä, että elää oikein vaikka ei eläisi verrattuna siihen, että ihminen aidosti ymmärryksensä mukaan pyrkii oikeaan. Siksi myös, jos jossain yhteisössä alkaa olla paljon ulkonaisia sääntöjä, ihminen helposti hukkuu niiden sääntöjen alle, kokee uskomisen raskaana koska se olennaisin asia on hukkunut ihmissääntöjen alle. Uskomisen ei pitäisi olla koskaan kohtuuttoman raskasta, sen vuoksi, että joutuu noudattamaan vaikka yhteisön sääntöjä. Silloin ei ole aidosti päässyt vapauteen, johon ihminen on tarkoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Jaa että vlväki katselee leffojen trailereita ja niiden perusteella päättää, että tuota en mene katsomasn, enkä tuota, enkä tuota.... hmmmmm

Hmmm itsellesi. Sanoiko joku, että noin tehdään vai että noin voisi tehdä, jos haluaa käsityksen jonkin elokuvan sisällöstä? Itse en mene elokuviin ja ne dokumentit, jotka minua kiinnostavat, voin katsoa kotona. Kesällä ei ole kyllä aikaa eikä tarvetta niillekään, joskus syksyn ja talven iltoina voi jotain katsoa. Mieluummin kuitenkin luen ja kuuntelen äänikirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Tuohon voin samaistua. Siihen en, että usko katoaisi, vaikka jostain kumman syystä katsoisin väkivaltahuumeseksileffaa. Mitä en tee. Mutta jos katsoisin, toteaisin vain, että tuosta en todellakaan tykännyt. Usko olisi ihan samanlainen kuin ennenkin. Tietenkin olisi. 

Vai tuleeko joku leffasta puhisten, että nyt viinaa äkkiä tänne, näin äsken, kun joku joi. Anteeks nyt kuviteltu ääriesimerkki, mutta ihan on mulle uskovaiselle!  käsittämätöntä, että joidenkin usko on niin heiveröinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa että vlväki katselee leffojen trailereita ja niiden perusteella päättää, että tuota en mene katsomasn, enkä tuota, enkä tuota.... hmmmmm

Hmmm itsellesi. Sanoiko joku, että noin tehdään vai että noin voisi tehdä, jos haluaa käsityksen jonkin elokuvan sisällöstä? Itse en mene elokuviin ja ne dokumentit, jotka minua kiinnostavat, voin katsoa kotona. Kesällä ei ole kyllä aikaa eikä tarvetta niillekään, joskus syksyn ja talven iltoina voi jotain katsoa. Mieluummin kuitenkin luen ja kuuntelen äänikirjoja.

Kyllä, joku sanoi. 

Ja hei, ei ole väliä sillä, mitä haluat tehdä. Sillä on, mitä saat tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se usko turmeltuu jos katsoo jonkun itseä kiinnostavan elokuvan?

Niin miten? Kai tähänkin täytyy joku vastaus olla. Kun minusta yhtä järkevää olisi sanoa, että uskoni vaarantuu ja turmeltuu, jos käyn järvessä uimassa.

Voisiko joku ihan tähän alkuperäiseen kysymykseen vastata ilman uhriutumista ja pilkasta syyttämistä? Ei kai se mahdotonta voi olla. 

Äh, puutteellinen lainaus.Se jonkun, ei mun, alkuperäinen kysymys siis: miten jonkun usko vaarantuu siitä, jos hän katsoo itseään kiinnostavan elokuvan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Tuohon voin samaistua. Siihen en, että usko katoaisi, vaikka jostain kumman syystä katsoisin väkivaltahuumeseksileffaa. Mitä en tee. Mutta jos katsoisin, toteaisin vain, että tuosta en todellakaan tykännyt. Usko olisi ihan samanlainen kuin ennenkin. Tietenkin olisi. 

Vai tuleeko joku leffasta puhisten, että nyt viinaa äkkiä tänne, näin äsken, kun joku joi. Anteeks nyt kuviteltu ääriesimerkki, mutta ihan on mulle uskovaiselle!  käsittämätöntä, että joidenkin usko on niin heiveröinen.

Elävän uskon tuntomerkki ei ole vahvuus vaan heikkous. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Kun ei muuta enää osata, ammutaan tykkitulella. Kun joku vl vastaa, miten hän ajattelee ja miten hän uskoo, hänen vastauksensa saa aikaan valtaisan kommenttivyöryn ja suoranaista pilkkaa (esim. se uimisvertaus). En usko, että kovin moni haluaa / jaksaa enää vastata. Harmi niiden puolesta, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita uskostamme. 

Tarkoitin vaan sitä, että tunnen itseni ja tiedän, että mulla ei yksinkertaisesti psyyke kestäisi jatkuvia raskauksia ja synnytyksiä. Vaikka jaksaisin sen fyysisesti jollain tasolla, en jaksaisi sitä henkisesti. Tätä vl-oppi ei ole tavallaan ole aiemmin ottanut huomioon tuossa äärimmäisessä ehkäisykiellossa. Ihmiset on myös henkisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Nykyään ihmiset taitaa ymmärtää asian ja osa sitten ehkäisee jos kokee ettei vaan yksinkertaisesti jaksa. Sekään ei ole nimittäin hyvä asia, että synnyttää enemmän lapsia kuin oikeasti jaksaisi hoitaa ja sitten laiminlyö niiden lasten hoitamisen ja kasvatuksen.

Kyllähän säännöt pitää pystyä jotenkin perustelemaan. Jotenkin. Vaikka vain itselle. Ja vaikka se olisi "vain" sosiaalinen normi. Tai vain "oma" päätös. 

Pitäähän ne lapsillekin pystyä perustelemaan. Sun pitää nyt mennä nukkumaan, Koska muuten et jaksa aamulla nousta kouluun ja olet koulussa niin väsynyt etkä opi mitään. Eikä, että nukkumaan!!! No, sekin joskus, mutta ymmärsitte varmaan pointin. 

Voiko siis olla niin, että jos mitään oikeita perusteluja ei säännölle löydy, niin siitä seuraa itselle kiusallinen ja  epämukava olo, joka ilmenee myös negatiivisina tunteina muita kohtaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Kun ei muuta enää osata, ammutaan tykkitulella. Kun joku vl vastaa, miten hän ajattelee ja miten hän uskoo, hänen vastauksensa saa aikaan valtaisan kommenttivyöryn ja suoranaista pilkkaa (esim. se uimisvertaus). En usko, että kovin moni haluaa / jaksaa enää vastata. Harmi niiden puolesta, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita uskostamme. 

Ei pidä peiliä syyttää, jos naama on vino. Vanha suomalainen sanonta. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän säännöt pitää pystyä jotenkin perustelemaan. Jotenkin. Vaikka vain itselle. Ja vaikka se olisi "vain" sosiaalinen normi. Tai vain "oma" päätös. 

Pitäähän ne lapsillekin pystyä perustelemaan. Sun pitää nyt mennä nukkumaan, Koska muuten et jaksa aamulla nousta kouluun ja olet koulussa niin väsynyt etkä opi mitään. Eikä, että nukkumaan!!! No, sekin joskus, mutta ymmärsitte varmaan pointin. 

Voiko siis olla niin, että jos mitään oikeita perusteluja ei säännölle löydy, niin siitä seuraa itselle kiusallinen ja  epämukava olo, joka ilmenee myös negatiivisina tunteina muita kohtaan? 

Kyllä säännöt pitääkin perustella. Ja perusteita löytyy. Ei juoda alkoholia kun humalassa sortuu helpommin syntiin, kuten tappelee tai tekee huorin. Ei meikata ja oteta lävistyksiä sis. korvakorut koska se on Jumalan luomistyöhön puuttumista. Ei kuluteta sellaista mediaa ja musiikkia joka esim. suhtautuu ihailevasti asioihin joita itse pitää syntinä koska ei tarvitse olla synnin ihailussa mukana. Kyllä perusteita löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa että vlväki katselee leffojen trailereita ja niiden perusteella päättää, että tuota en mene katsomasn, enkä tuota, enkä tuota.... hmmmmm

Hmmm itsellesi. Sanoiko joku, että noin tehdään vai että noin voisi tehdä, jos haluaa käsityksen jonkin elokuvan sisällöstä? Itse en mene elokuviin ja ne dokumentit, jotka minua kiinnostavat, voin katsoa kotona. Kesällä ei ole kyllä aikaa eikä tarvetta niillekään, joskus syksyn ja talven iltoina voi jotain katsoa. Mieluummin kuitenkin luen ja kuuntelen äänikirjoja.

Kyllä, joku sanoi. 

Ja hei, ei ole väliä sillä, mitä haluat tehdä. Sillä on, mitä saat tehdä. 

Okei, tarkoittaako tuo sinä-sana suoraan minua vai onko se englannin you-passiivin käännös, joka on rantautunut suomen kieleen nykyihmisen puheeseen?

Jos tarkoitat suoraan minua, niin uskallan kyllä väittää, että et tunne minua etkä voi tietää elämästäni yhtään mitään. Ja pyydän, älä luule minusta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Tuohon voin samaistua. Siihen en, että usko katoaisi, vaikka jostain kumman syystä katsoisin väkivaltahuumeseksileffaa. Mitä en tee. Mutta jos katsoisin, toteaisin vain, että tuosta en todellakaan tykännyt. Usko olisi ihan samanlainen kuin ennenkin. Tietenkin olisi. 

Vai tuleeko joku leffasta puhisten, että nyt viinaa äkkiä tänne, näin äsken, kun joku joi. Anteeks nyt kuviteltu ääriesimerkki, mutta ihan on mulle uskovaiselle!  käsittämätöntä, että joidenkin usko on niin heiveröinen.

Olen vl ja samaa mieltä. Mutta miksi kantaisin rahojani, myös kirjaston lainauskorvauksia sellaiseen jota en tue? En kyllä myöskään keksi miksi haluaisin kuluttaa aikaani ja katsoa jonkun huumesekoiluelokuvan kun voisin tehdä jotain mukavampaa.

En usko että ihmiset yleensäkään haluavat katsoa arvomaailmansa vastaista materiaalia. Vai katsooko esim. vegaani huvikseen elokuvan jonka teossa on vahingoitettu eläimiä tai feministi naista alistavan elokuvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Kun ei muuta enää osata, ammutaan tykkitulella. Kun joku vl vastaa, miten hän ajattelee ja miten hän uskoo, hänen vastauksensa saa aikaan valtaisan kommenttivyöryn ja suoranaista pilkkaa (esim. se uimisvertaus). En usko, että kovin moni haluaa / jaksaa enää vastata. Harmi niiden puolesta, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita uskostamme. 

Ei pidä peiliä syyttää, jos naama on vino. Vanha suomalainen sanonta. 

Ymmärretty. Do not judge others until you walk in their moccasins. Vanha cheyenne-intiaanien sanonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Tuohon voin samaistua. Siihen en, että usko katoaisi, vaikka jostain kumman syystä katsoisin väkivaltahuumeseksileffaa. Mitä en tee. Mutta jos katsoisin, toteaisin vain, että tuosta en todellakaan tykännyt. Usko olisi ihan samanlainen kuin ennenkin. Tietenkin olisi. 

Vai tuleeko joku leffasta puhisten, että nyt viinaa äkkiä tänne, näin äsken, kun joku joi. Anteeks nyt kuviteltu ääriesimerkki, mutta ihan on mulle uskovaiselle!  käsittämätöntä, että joidenkin usko on niin heiveröinen.

Olen vl ja samaa mieltä. Mutta miksi kantaisin rahojani, myös kirjaston lainauskorvauksia sellaiseen jota en tue? En kyllä myöskään keksi

No ei tietenkään ! Eihän niin kukaan varmaankaan tee.  Mutta omituista on väittää, että kaikki ikinä missään tehdyt maailman elokuvat ovat vlarvomaailman vastaisia ja siksi elokuvat kategoriana kuuluvat joukkoon: emme osallistu millään lailla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa että vlväki katselee leffojen trailereita ja niiden perusteella päättää, että tuota en mene katsomasn, enkä tuota, enkä tuota.... hmmmmm

Hmmm itsellesi. Sanoiko joku, että noin tehdään vai että noin voisi tehdä, jos haluaa käsityksen jonkin elokuvan sisällöstä? Itse en mene elokuviin ja ne dokumentit, jotka minua kiinnostavat, voin katsoa kotona. Kesällä ei ole kyllä aikaa eikä tarvetta niillekään, joskus syksyn ja talven iltoina voi jotain katsoa. Mieluummin kuitenkin luen ja kuuntelen äänikirjoja.

Kyllä, joku sanoi. 

Ja hei, ei ole väliä sillä, mitä haluat tehdä. Sillä on, mitä saat tehdä. 

Kyllä, tuo on passiivilause. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän säännöt pitää pystyä jotenkin perustelemaan. Jotenkin. Vaikka vain itselle. Ja vaikka se olisi "vain" sosiaalinen normi. Tai vain "oma" päätös. 

Pitäähän ne lapsillekin pystyä perustelemaan. Sun pitää nyt mennä nukkumaan, Koska muuten et jaksa aamulla nousta kouluun ja olet koulussa niin väsynyt etkä opi mitään. Eikä, että nukkumaan!!! No, sekin joskus, mutta ymmärsitte varmaan pointin. 

Voiko siis olla niin, että jos mitään oikeita perusteluja ei säännölle löydy, niin siitä seuraa itselle kiusallinen ja  epämukava olo, joka ilmenee myös negatiivisina tunteina muita kohtaan? 

Kyllä säännöt pitääkin perustella. Ja perusteita löytyy. Ei juoda alkoholia kun humalassa sortuu helpommin syntiin, kuten tappelee tai tekee huorin. Ei meikata ja oteta lävistyksiä sis. korvakorut koska se on Jumalan luomistyöhön puuttumista.

Miksi sitten saa permanentata tukan? Eikö se hyvin  pysyvänä asiana ole enemmänkin luomistyöhön puuttumista kuin illalla pois pestävä meikki? Luoja on antanut joko kiharat tai ei? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun usko vois turmeltua, jos joutuisin vasten tahtoani olemaan vuodesta toiseen raskaana ja synnyttämään. Vois tulla viha, kiukku ja katkeruus. Uskomisen ilo katoaisi.

Tuohon voin samaistua. Siihen en, että usko katoaisi, vaikka jostain kumman syystä katsoisin väkivaltahuumeseksileffaa. Mitä en tee. Mutta jos katsoisin, toteaisin vain, että tuosta en todellakaan tykännyt. Usko olisi ihan samanlainen kuin ennenkin. Tietenkin olisi. 

Vai tuleeko joku leffasta puhisten, että nyt viinaa äkkiä tänne, näin äsken, kun joku joi. Anteeks nyt kuviteltu ääriesimerkki, mutta ihan on mulle uskovaiselle!  käsittämätöntä, että joidenkin usko on niin heiveröinen.

Olen vl ja samaa mieltä. Mutta miksi kantaisin rahojani, myös kirjaston lainauskorvauksia sellaiseen jota en tue? En kyllä myöskään keksi

Taas tuo: miksi minä ja minä en halua ja minä minä. 

Kun siitähän emme keskustele. Vaan siitä,  miksi tähän asiaan tarvitaan yhteisön normeja rajoittamaan sitä, mitä tuo " minä" haluaa tai saa tehdä. 

Kun ajatellaan että Jumala on rakastava isä joka tietysti haluaa lapselleen parasta ja sitten vaaditaan että naisen täytyy näännyksiin asti tehdä vauva toisensa perään niin aika ristiriitaista on.

Tuskin kukaan vanhempi haluaa tyttärensä ajautuvan jaksamisensa äärirajoille kun ihmiselle on annettu myös oma järki ajatella asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän säännöt pitää pystyä jotenkin perustelemaan. Jotenkin. Vaikka vain itselle. Ja vaikka se olisi "vain" sosiaalinen normi. Tai vain "oma" päätös. 

Pitäähän ne lapsillekin pystyä perustelemaan. Sun pitää nyt mennä nukkumaan, Koska muuten et jaksa aamulla nousta kouluun ja olet koulussa niin väsynyt etkä opi mitään. Eikä, että nukkumaan!!! No, sekin joskus, mutta ymmärsitte varmaan pointin. 

Voiko siis olla niin, että jos mitään oikeita perusteluja ei säännölle löydy, niin siitä seuraa itselle kiusallinen ja  epämukava olo, joka ilmenee myös negatiivisina tunteina muita kohtaan? 

Kyllä säännöt pitääkin perustella. Ja perusteita löytyy. Ei juoda alkoholia kun humalassa sortuu helpommin syntiin, kuten tappelee tai tekee huorin. Ei meikata ja oteta lävistyksiä sis. korvakorut koska se on Jumalan luomistyöhön puuttumista.

Aika lavea on vlkäsitys siitä,  mikä kaikki kulttuurissa, johon niin paljon kaikkea mahtuu, on ns synnin ihailua. Mikähän sitä on vaikka elokuvassa Myrskyluodon Maija? Ei väkivaltaa, ei alkoholia, ei huumeita, seksiä vain  aviopuolisoiden välillä vain, sitäkin vähän ja kauniisti kuvattuna.