Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Jos saisin samanlaisen synninpäästön kirkosta, olisin edelleen riviluterilainen. En ikinä opi ymmärtämään tätä pahastumisen määrää. Itselleni on ihan se ja sama mitä joku muu ajattelee loppusijoituspaikkani olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin samanlaisen synninpäästön kirkosta, olisin edelleen riviluterilainen. En ikinä opi ymmärtämään tätä pahastumisen määrää. Itselleni on ihan se ja sama mitä joku muu ajattelee loppusijoituspaikkani olevan. 

Se synninpäästö pitää uskoakin, ei pelkkä kuulo riitä. Kirkosta saa lestadiolaisen synninpäästön kun siellä on lestadiolainen pappi 

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin samanlaisen synninpäästön kirkosta, olisin edelleen riviluterilainen. En ikinä opi ymmärtämään tätä pahastumisen määrää. Itselleni on ihan se ja sama mitä joku muu ajattelee loppusijoituspaikkani olevan. 

Se synninpäästö pitää uskoakin, ei pelkkä kuulo riitä. Kirkosta saa lestadiolaisen synninpäästön kun siellä on lestadiolainen pappi 

Tosiaanko joku tämmöistä uskoo. Toki mukava ajatus. 

Vierailija kirjoitti:

Ai ei ole sopivaa sanoa, että vloppi ( siis oppi, ei ihmiset) on jotenkin julma, ankara ja monissa asioissa  lähimmäisenrakkautta vailla. 

Jos se näyttää ankalta, kuulostaa ankalta ja kävelee kuin ankka, niin...

Täällä poistettiin myös ketju, jossa pohdittiin altistaako monisuhteisuus väkivallalle. Leimaaminen on kai sopimatonta.

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Onhan meitä noin 100 000 Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Onhan meitä noin 100 000 Suomessa

Varsin pieni yhteisö. Erityisesti kun otetaan huomioon millaisia suurperheitä ja vain noin 100000 ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itsekseen rukoilu on tuttua myös VL-ihmisille", kirjoitti joku, joka ilmeisesti on itse VL. 

Mutta selventäkäähän nyt. Kun olen ymmärtänyt, että VLopissa nimenomaan jonkun toisen VLihmisen pitää antaa synninpäästö ja vain tällä tavalla voi ensinnäkin tulla ns uskoon  ja vain tällainen synninpäästö ylipäätään on "oikea" synninpäästö.  Itsekseen rukoilu voi siis olla tuttua, mutta sillä tavalla ei voi tulla vl uskoon  ja syntejä ei voi pyytää tai saada itse rukoilemalla Jumalalta anteeksi vaan siihen väliin tarvitaan joku VL ihminen antamaan  ne synnit ikään kuin  "Jumalan puolesta" anteeksi.

Onko siis näin vai olenko ymmärtänyt väärin?

Et ole. Muuten voi kyllä rukoilla. Vaikka jonkun ongelman ratkeamista tai miksei sitäkin että löytää jonkun jolta saa kuulla synn

SIlle, joka kysyi miksi muiden kirkkojen synninpäästö ei kelpaa, kun jokaisessa lapsessa on pyhä henki: Lestadiolaiset uskovat ettei se pyhä henki pysy muissa kuin lestadiolaisissa. Se katoaa kasvun myötä.

Miten tämä keskustelu on mennyt jotenkin aivan älyttömäksi viimeisen vuorokauden aikana?

Miten muuten Olle jakselee? Onko tullut uutta tietoa voinnista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Onhan meitä noin 100 000 Suomessa

Varsin pieni yhteisö. Erityisesti kun otetaan huomioon millaisia suurperheitä ja vain noin 100000 ihmistä. 

Esim. Suomen ortodoksikirkko on pienempi

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä keskustelu on mennyt jotenkin aivan älyttömäksi viimeisen vuorokauden aikana?

Miten muuten Olle jakselee? Onko tullut uutta tietoa voinnista?

Miten niin älyttömäksi? Suurin osa on minusta ihan tavallisia kommentteja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Onhan meitä noin 100 000 Suomessa

Varsin pieni yhteisö. Erityisesti kun otetaan huomioon millaisia suurperheitä ja vain noin 100000 ihmistä. 

Esim. Suomen ortodoksikirkko on pienempi

Voi olla mutta koostuuko silti useammista perheistä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa jokaisella maalla on myös etsikkoaikansa, eli aika jolloin erityisellä tavalla puhutellaan ja kutsutaan, ehkä täällä on siksi voimakas herätyskristillisyys tällä hetkellä. En kuitenkaan voi ajatella, että pelastus on jätetty yhden Suomessa olevan ihmisryhmän varaan, niin huonosti ei ole asiat. Jos Brasilian viidakossa on joku, joka kokee sielunhätää, niin tätä ihmistä varmasti autetaan vaikka ei koskaan tapaisi yhtään vlestadiolaista.

Lestadiolaisia on ulkomaillakin. Ruotsissa jonkun verran, Pohjois-Amerikassa ihan kirkollinen, myös monessa Etelä-Amerikan ja Afrikan maassa, kuten Ecuadorissa, Togossa, Keniassa ja Ghanassa. 

Ennen sotaa suviseuroissa liehui kaikkien niiden maiden liput joissa toimii lestadiolainen yhdyskunta.

Ja kuulemma leviääkin tuolla voimakkaasti kun paikalliset ovat innostuneet uskosta ja kertovat tutuilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jospa jokaisella maalla on myös etsikkoaikansa, eli aika jolloin erityisellä tavalla puhutellaan ja kutsutaan, ehkä täällä on siksi voimakas herätyskristillisyys tällä hetkellä. En kuitenkaan voi ajatella, että pelastus on jätetty yhden Suomessa olevan ihmisryhmän varaan, niin huonosti ei ole asiat. Jos Brasilian viidakossa on joku, joka kokee sielunhätää, niin tätä ihmistä varmasti autetaan vaikka ei koskaan tapaisi yhtään vlestadiolaista.

Lestadiolaisia on ulkomaillakin. Ruotsissa jonkun verran, Pohjois-Amerikassa ihan kirkollinen, myös monessa Etelä-Amerikan ja Afrikan maassa, kuten Ecuadorissa, Togossa, Keniassa ja Ghanassa. 

Ennen sotaa suviseuroissa liehui kaikkien niiden maiden liput joissa toimii lestadiolainen yhdyskunta.

Ja kuulemma leviääkin tuolla voimakkaasti kun paikalliset ovat

Joo varmasti. 

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin samanlaisen synninpäästön kirkosta, olisin edelleen riviluterilainen. En ikinä opi ymmärtämään tätä pahastumisen määrää. Itselleni on ihan se ja sama mitä joku muu ajattelee loppusijoituspaikkani olevan. 

Miksi kuulut kirkkoon, kuten oletan, jos se ei hengellisesti kelpaa mihinkään?

"Kuinkahan paljon on tilanteita, joissa toinen puolisoista hylkää liikkeen? Ja vl-opista tietävät: onko puolison ero liikkeestä pätevä syy eroon? Vai onko uskottomuus ainoa hyväksytty syy?"

Olen VL-nainen ja omassa lähipiirissä melko paljon tapauksia jossa toinen puolisoista lähtenyt liikkeestä. Tiedän tapauksen jossa toinen puolisoista lähtenyt uuden kumppanin matkaan ja samalla eronnut liikkeestä, (luonnollisesti aiheutti avioeron) mutta hassu ajatus, että pelkästään puolison liikkeestä eroaminen olisi syy avioerolle. Silloin kun on Jumalan edessä solmittu liitto, miksi ainoastaan toisen muuttunut maailmankuva olisi syy erolle? Ei yhteinen usko ole parisuhteen ainoa kannatteleva tekijä, vaikka usein tärkeää onkin. Läheisen ystäväni puoliso erosi liikkeestä useita vuosia sitten, kun lapsiakin jo oli. Mitä nyt ystäväni kanssa keskustellut, niin ei siinä juuri parisuhde muuttunut, vaikka toki vaikeita aiheita ja ristiriitoja aiheuttanut esimerkiksi lasten kasvatuksessa.

Avioeroon suhtautumisessa VL:ien kesken lähtökohtainen suhtautumistapa avioliittoon ei ylipäätään ole se mitä moni näyttää ajattelevan, että "eroaminen on kielletty", vaan että naimisiin mennyt pariskunta on Jumalan edessä toisiinsa sidottu. Käytännössä siis uskon mukaista voi olla  vaikeassa parisuhteessa esim. muuttaa erilleen, tai miksi ei esim. Käytännön asioita hankaloittavissa tilanteissa ihan virallisilla papereillakin, mutta kristillisyyden mukaista olisi siitä huolimatta antaa mielessään anteeksi ja välittää. Eli jos VL pariskunta päätyy juridiseen avioeroon, asuu erillään, ei ole tekemisissä keskenään (esim. toisen puolison narsismin, alkoholisimin tms. takia), ajatellaan että Jumalan edessä on siitä huolimatta naimisissa kuolemaan asti. Se tarkoittaa sitä, ettei ole uskon mukaista mennä uuteen parisuhteeseen, ja tärkeää olisi pystyä antamaan anteeksi, mikä ei kuitenkaan tarkoita yhteen palaamista vaan  katkeruudesta luopumista, ja Jeesuksen opetusten mukaan elämistä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tällaista voi yleistää, mutta kiinnostaisi kuulla anonyymisti kokemuksia:

-Millaisia vanhoillislestadiolaisten avioerot ovat eli millaisista syistä ihmiset eroavat? Onko uskottomuuden lisäksi muita syitä? Ovatko eroavat ihmiset ns. kaikenikäisiä pareja vai käykö eroja esimerkiksi nuorempien parien keskuudessa?

-Miten avioeroihin suhtaudutaan yhteisössä? Tuetaanko jätetyksi tullutta? 

-Millaisia avioerot ovat lapsiperheessä? Jäävätkö lapset toiselle vanhemmalle täysin vai onko jotain vuoroviikkovanhemmuutta?

Itse tiedän hyvin harvoja avioerotapauksia. Eräästä perheestä tiedän, (en kovin tarkkaan) että perheen isällä oli mielenterveysongelmia (ainakin ilmeisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö ja jokin persoonallisuushäiriö) ja ilmeisesti pettämistä jne elämänhallintaongelmia, jotks vaikuttivat koko perheeseen, minkä vuoksi ainakin erilleen muuttivat lopullisesti.  

Myös näitä tapauksia pari tiedän jotenkim, joissa ilmeisesti puolison persoonallisuushäiriö (esim. narsismi) paljastunut vasta avioliitossa. Eli tietämissäni tapauksissa erojen syyt liittuneet vahvasti toisen puolison persoonallisuuden ongelmiin, joista ei ihan pariterapialla selvitä. Tiedän myös joitain tapauksia, joissa jossain vaiheessa eroa vakavasti mietitty muista "perinteisemmistä" syistä (esim voimakkaat näkemyserot, ruuhkavuosien rankkuus jne.) mutta näissä tapauksissa eroon ei ole päädytty, vaan tietämissäni tapauksissa ollut pariterapioita, ja keskimäärin näissä tapauksissa VL:t todennäköisemmin päättävät yrittää pidempään, kuin ei VL:t. Osa saa haasteensa selätettyä.

Tietämissäni eronneissa kaikenikäisiä. Nuorilla pariskunnilla yleisempää, että on menty naimisiin "liian nopeasti", ennen kuin usko on omakohtaistunut ja aletaan vasta miettiä henkilökohtaista uskoa, kun avioliittoa rakennetaan. Tiedän tilanteita, joissa tällöin toinen puoliso tullut tulokseen, ettei halua olla VL ja eronnut sekä puolisosta että liikkeestä, js lähtenyt rakentamaan aikuisuuttaan ja identiteettiään muualle.

Minä olen erotilanteissa VL piireissä törmännyt myötätuntoiseen suhtautumiseen. Varmasti riippuu omasta lähipiiristä kuinka paljon tukea saa, niinkuin muillakin, mutta lähtökohtaisesti varmaan jätetty saa enemmän empatiaa, kuin jättäjä (mikä nyt varmaan muissakin kuin VL piireissä varmaan toteutuu. Erotilanteissa kai ylipäätään mielletään helposti "uhrin" asemaan, vaikkei syitä tunnettaisi. Erään tuntemani jätetyn kohdalla tuntui, että moni VL oli surullinen hänen puolestaan, että mukava ihminen joutuu elämään yksin puolison päätöksen takia, vaikka itse uskonsa perusteella tämä valitsi olla ilman parisuhdetta, koska koki Jumalan edessä olevansa naimisissa edelleen.

Lasten suhteen erotilanteissa toiminta menee samalla tavalla kuin muissakin perheissä, vanhempien sopimuksen mukaan. Tiedän monenlaisia järjestelyitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti osa käyttää hyväksi sitä, että avioliittoa pidetään elinikäisenä ja eroamiseen on iso kynnys. Kun tietää, ettei puoliso lähde helpolla niin osa kokee sen niin, että puolisoa voi kohdella just niin huonosti kuin haluaa, tai voi olla niin itsekäs kuin haluaa. Eihän se kuitenkaan lähde ja paljon lapsia vielä niin lähteminen on vielä vaikeampaa. Kaikki ei suinkaan valitettavasti suhtaudu niin, että yrittää kohdella puolisoa kunnioittavasti ja hyvin, kun eliniäksi on sitouduttu. 

Tuota minäkin mietin. Kolmekymppinen nainen, viisi pientä lasta, kuudes tulossa, ei työpaikkaa, ei kunnon koulutusta, mies ainoa tulonsaaja sosiaalitukien lisäksi. Lähde siinä sitten, vaikka mies olisi kuinka huonosti kohteleva. 

Toisaalta usko antaa myös rohkeutta tehdä asioita, joita ei ehkä muuten uskaltaisi tehdä. Luottamus Jumalaan auttaa. 

Vierailija kirjoitti:

No on siinä se ero, että joku ihminen täältä saa lukea, miten hänen elämänsä ei ole jonkun toisen mielestä Raamatun mukaista. Haavoittavaa varmasti. Hieman eri asia kuin, että tykkääkö lätkästä vai jalkapallosta.

Paljon voimia ja siunausta sinulle toisessa avioliitossa olevalle! 

Niin, että jos vl saa kuulla, että hänen uskonsa ei ole Raamatun mukaista, se on vain oikein, koska on niin julma ja muutenkin aivopesty idiootti. Kun taas joku muu saa kokea, ettei hänen uskonsa ole kaikkien mielestä Raamatun mukaista, se on todella haavoittavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikalla on näitä useampia ja ihmeellisen yleistä tuntuu olevan. 

Onhan meitä noin 100 000 Suomessa

Varsin pieni yhteisö. Erityisesti kun otetaan huomioon millaisia suurperheitä ja vain noin 100000 ihmistä. 

Aika suuri, jos ottaa huomioon, mitä ylenkatsetta saa kokea ja miten erilaista elämää muihin verrattuna viettää.