Minkälaisia ovat tuntemasi ihmiset, jotka eivät ole käyneet kouluja peruskoulun jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden ihan hyvin pärjäävän joka päätyi myyntialalla ihan hyvään asemaan rautakaupassa työskenneltyään.

Yksi hyvin yksinkertainen on Mäkkärissä, luulen ettei pysty vaikeampiin työtehtäviin.

Yksi asiantuntijatehtävissä tuurin ja itse oppimisen kautta (It-ala)

Muutamia jotka ei ole enää elossa eivätkä ole olleet työelämässä. Yksi tietämäni kokopäiväjuoppo taitaa vielä olla elossa, pyörii siellä jossain Fuengirolassa vai missä lie juoppojen paratiisissa.

Enimmäkseen tietenkin ihmiset käyneet ainakin joitakin jatko-opintoja. Suurimmalla osalla heistä menee ihan hyvin.

Tietämieni ihmisten ja tuntien heidän elintasot suosittelen ehdottomasti korkeaa koulutusta, se tuntuu keskimäärin takaavan sitä mukavampaa elämää. AMK ei lukeudu mun tarkoittamaan korkeaan koulutukseen huom.

Itse tunnen useita tuollaisia korkeakoulutettuja.

Ahkeria ja aikaansaavia yrittäjiä. En montaa tunne, ihan muutaman, mutta ajattelu heillä on ehkä ollut omaan makuun liian simppeliä. Esim. he uskovat, että yhteiskunnallinen asia X paranisi, kun vain asia Y olisi toisin. Tuollaiseen ei oikein voi sanoa mitään eikä keskustelu onnistu, koska heillä on tietyt simppelit uskomuksensa. 

Tunnen niin vähän tällaisia ihmisiä ja heidätkin aika pinnallisesti, joten tälle ei kannata antaa sen suurempaa painoarvoa.

Eihän se koulutus kerro yhtään mitään ihmisestä onko viisas vai tyhmä. Sehän on vain valinta elämässä. Eihän Iivo Niskanenkaan varmasti paras suomalainen hiihtäjä ollut kun voitti MM kultaa vaan hän halusi hiihtää ja voittaa. Ei se DI ole välttämättä yhtään sen fiksumpi kuin amis, hän on vain halunnut lukea enemmän. 

En tunne kuin yhden ja hän on ollut tosi pahasti koulukiusattu koko peruskoulun ajan. Nykyään masentunut ja syrjäytynyt.

Liikkui pääasiassa Galileassa ja Juudeassa, opettaen ihmisiä, parantaen sairaita, karkottaen pahoja henkiä ja tehden ihmetekoja.

Etsi kiltin ja hyvätuloisen miehen, meni naimisiin, teki lapsia ja alkoi elää miehen rahoilla.

Mukavia, sosiaalisia, auttavaisia, hyviä vanhempia, olut ja rööki maistuu, palvelualalla. Rakkaita ystäviä 

Itselläni meni vuosia, että pystyin aloittamaan toisen asteen opinnot, olin jo reippaasti täysikäinen silloin. Olin onnekseni saanut töitä, mutta siinä iän tullessa alkoi mietityttää, että mitä se työurani tulee olemaan ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.

Ja syynä tähän pitkään taukoon oli traumatisoituminen vuosikausia kestäneestä koulukiusaamisesta. Pitkään ahdisti, jos näki edes kuvan jotain koulunpihasta tms.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia näitä yhdistää sama alemmuudentunto heitä kohtaan, joilla on vähän ollut sitkeyttä ja sisua kouluttautua. Se alemmuus iskee viimeistään nelikymppisenä. 

Mun tutulla on enemmänkin ylemmyydentuntoa. Haukkuu "turhia maistereita". Yliopistossa ei kuulemma opeteta mitään mistä olisi oikeassa elämässä hyötyä.

Entinen naapurini. Hän on erittäin menestynyt yrittäjä, joka on perustanut useita menestyneitä yrityksiä. Erikoinen tyyppi, mutta erittäin fiksu kaikesta päätellen. Ei polta eikä juo. On myös musikaalinen ja loistava valokuvaaja, nämä ovat siis harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai Suomessa voi olla ilman, että ei ole käynyt kouluja peruskoulun jälkeen, koska ammattitutkinto vaaditaan, jotta saa työmarkkinatukea?

Minä olin pitkään ilman koulutusta. En tarvinnut työmarkkinatukea, koska onnistuin saamaan töitä.

Itseluottamus kasvoi siinä sitten vuosien mittaa siihen, että uskalsin palata kouluun, toki töitä samalla yhä tehden kun omillani jo asuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia näitä yhdistää sama alemmuudentunto heitä kohtaan, joilla on vähän ollut sitkeyttä ja sisua kouluttautua. Se alemmuus iskee viimeistään nelikymppisenä. 

Mun tutulla on enemmänkin ylemmyydentuntoa. Haukkuu "turhia maistereita". Yliopistossa ei kuulemma opeteta mitään mistä olisi oikeassa elämässä hyötyä.

Kateutta se on tuollainen toisen mollaaminen. En vähättelisi kenenkään koulutusta. Menköön se vähättelijä vaikka kirurgin tai opettajan työhön perehtymättä alan asioihin ollenkaan. Siellä opinnoissa se perehtyminen tapahtuu. Kaikki työt eivät ole niin yksioikoisia, että pelkkä työn tekeminen tekijäänsä neuvoo. 

70-luvulla syntynyt mies, ajanut koko ikänsä kuorma-autoa, alkoholisoitunut. 

90-luvulla syntyneistä toinen ollut kaupan kassalla täysi-ikäistymisestään lähtien ja toinen osa-aikainen puhelinmyyjä, pääasiassa tukien varassa. Molemmat naiset mielenterveysongelmaisia tatuoituja shokkivärisillä hiuksilla varustettuja rääväsuita. 

En tunne ketään vain peruskoulun käynyttä, tosin en tunne paljon ketään muitakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ahkeria ja aikaansaavia yrittäjiä. En montaa tunne, ihan muutaman, mutta ajattelu heillä on ehkä ollut omaan makuun liian simppeliä. Esim. he uskovat, että yhteiskunnallinen asia X paranisi, kun vain asia Y olisi toisin. Tuollaiseen ei oikein voi sanoa mitään eikä keskustelu onnistu, koska heillä on tietyt simppelit uskomuksensa. 

 

Tunnen niin vähän tällaisia ihmisiä ja heidätkin aika pinnallisesti, joten tälle ei kannata antaa sen suurempaa painoarvoa.

Mun yks vähän koulutettu tuttu tietää kans muka kaikesta kaiken, jopa paremmin kuin alan asiantuntijat ja maisterit. Joka asiaan löytyy neuvo. Sitten ne ajatukset ja neuvot on just tuollaisia tosi tyhmiä, kaikki on muka niin selvää ja simppeliä omasta mielestään, mutta oikeasti on niin pihalla ettei siihen voi edes todeta muuta kuin päässään että huhhuh. Tosin tämä tuttu on käynyt ammattikoulun, että ei varsinaisesti kuulu tähän ketjuun. Mutta välillä oikeasti rasittaa, kun on koko ajan äänessäkin vielä ja kaikkeen löytyy muka omasta mielestään viisaita ajatuksia miten asiat pitäisi tehdä ja hoitaa ja miten asiat on.