Olenko ainoa, joka on lamaantunut maailman kriisien vuoksi eikä pysty työhön?
Ensin korona-aika, sen läpi selvisin, mutta parin vuoden kova stressi jätti jälkensä. Sen päälle kun tuli Ukrainan sota kaikkine oheisjuttuineen, hintojen noususta aiheutuneet talousongelmat jne, niin lamaannuin ja olen ollut useita kuukausia niin lamaantunut, että en pysty työhön. Määräaikainen loppui, niin en ole sairauslomallakaan vaan työtön, mutta ei uuden työn hakemisesta tule mitään. Olenko ainoa, jolle on käynyt näin?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä aika ollut mielelle kuormittavaa ihan kaikille. Mutta terve mieli on näistä kyllä päässyt yli käsittelemällä asioita ja uskomalla tulevaan. Jos olet todella lamaantunut näistä asioista, niin ei se ole mikään ihme, mutta samalla se on merkki siitä, että tarvitset ammattiapua. Kuorma on ollut sinun mielellesi liian suuri, ja ammattiapu pystyy auttamaan asiassa. Haluat varmaan itsekin saada työkykysi takaisin.
Tietenkin haluan saada työkyvyn takaisin, mutta mistäpä työtön saisi apua, ei täällä edes ole mitään psykologeja terveyskeskuksissa ja terapiaan minulla ei ole rahaa. Ap
Jatkan tähän vielä, että jos jollain on hyviä neuvoja miten työtön voisi saada maailmantilanteen aiheuttamaan ahdistukseen apua, niin otan kiitollisena vastaan vinkit.
Ap
Kyllä työtönkin voi hakea sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti ole ainoa. Pitäisi vaan jatkaa elämää ja niinhän kaikki jatkuu, mutta itseäni suunnattomasti mm.ärsyttää kun Natoon ei vieläkään olla päästy, se toisi turvaa. Sitten taas Venäjä väläyttelee koko ajan ettÄ sitten tapahtuu jotain jne jne. Jotenkin nämä ovat nyt tosi kuluttavia aikoja, tulee seurattua uutisia ehkä liikaakin, mutta onhan tässä isoja asioita vaakakupissa.
Mä en käsitä niitä ihmisiä, ketkä on vaan että ei paljon kiinnosta. Sitten ehkä kiinnostaa, kun ensimmäinen isku on osunut Suomenkin maakamaralle. Koronasta kun juuri selvittiin niin tää alkoi. Todella todella raskasta.
Olen jo valmistautunut siihen, että ollaan me Natossa tai ei, niin kyllä se sota tulee. Se leviää ihan kaikkialle.
En ymmärrä, miksi lähipiirissä on menossa taas vauvabuumi tämän kaiken hirveyden keskellä. Viimeksi samanlaista oli korona-aikaan 2020.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihan hilkulla. Maailman kriisit tuntuu vaikuttavan muhun tosi voimakkaasti ja koko ajan mietin mitä voin tehdä helpottaakseni oloani. Päivä päivältä tunnen itseni väsyneemmäksi ja työkyvyttömämmäksi.
Jätä välillä uutisten seuraaminen muutamaksi päivää väliin. Oikeastaan vähän provosoituminen ja vihaisuus hyökkääjä kohtaan auttaa myös.
Lue ja katso televisiosta vaikka eläinohjelmia tai sisustusohjelmia, että mieli löytää muuta ajateltavaa.
Meillä ei oikeasti ole mitään hätää ainakaan vielä taällä Suomessa. Asiat on muiden käsissä.
Emmehän vielä tiedä, mitä vitsausta sieltä on vaikka säässä tulossa. Tai sitten korona häviää ja sota loppuu ja sähköä riittää.
Ei pidä surra etukäteen, sitten voi tulla surreeksi kahdesti.
Koronassa nyt ei ollut mitään ongelmaa enenkuin alkoi piikkien käyttö ja korona-rajoitukset niitä ongelmia aiheuttivat, olivat vain perusteetonta simputtamista, jonka toki ymmärtää kun tietää agendan ja kuinka se etenee
Juu näin on. Siksi mesoan somessa ja netissä vuoprokaudet ympäri työkyvyttömänä.
Onko tämä Pietarin trollitili? Yli 3000 seuraaja, joukossa paljon VKK-aktiiveja ja mm. Ossi Tiihonen, Maria Nordin ja kansanedustaja Veikko Vallin. Aiemmin profiloitui koronarokotteilla, mutta rokoteteema vaihtui kuin katkaisijasta käännettynä Venäjän sotapropagandan levittämiseen 24.2. Tykittää myös käytännössä aamusta iltaan
Sinulla on nyt kierre, josta on vaikea päästä ylös. Työntekeminen ehkä auttaisi, sillä silloin ei ehdi märehtiä maailman ongelmissa vaan on pakko keskittyä muihin juttuihin. Jos/ kun on liikaa aikaa, mieli lähtee helpommin laukalle.
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä saada elämääsi nyt muutakin sisältöä kuin uutisten seuraaminen.
Auttaa, kun tunnistaa aina pahuuden myös itsessään. Silloin ulkomaailma ei vaikuta niin käsittämättömältä.
Ettei kuvittele olevansa läpeensä hyvä ja viaton ihminen pahassa maailmassa. Se on lippu lasarettiin.
Tragikoomisesti 90-luvun laman läpieläminen aikuisena antoi tuleviin kriiseihin vähän resilienssiä.
Ysärin alussa monet korot nousivat vuodessa nollasta neljääntoista prosenttiin, kuten esimerkiksi opintolainojen korot. Sitten mentiin. Moni meni vuosiksi, jopa loppuelämäkseen pohjaan niin että rytisi.
Inhottavinta kriiseissä on tulevien polvien sietämätön jälkiviisastelu ajasta, jota he eivät edes eläneet.
Mikset sitä ja mikset tätä silloin?
Te saatte kuulla tuota myös tästä ajasta tulevaisuudessa.
Mikset vaan menestynyt nyt? Mikset, kyllä mä olisin...
Aivan selviä epäinhimillisiä hankkeita menossa. Ensin pyritään myrkkypiikein kuolettamaan osa ihmiskuntaa ja sitten sotketaan elintarvikkeet ötököillä. Maailmanpelastamisytritys ilmastonmuutokselta, jäätiköidensulautumiselta ja joltain jättitulvalta ei ole peruste, koska se tulva tapahtui jo muutama tuhat vuotta sitten ja sateenkaari eli yleensäkin sateen olemassaolo on lupaus siintä ettei toiseen kertaan enää massahukuta
Laiska keksii aina syitä sille, että ei vaan tarvitse rasittaa lihavaa, ihraista, hormonien tuhoamaa kehoa (estrogeeni ja tukka pois).
Muuttakaa pois Suomesta, elätit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä aika ollut mielelle kuormittavaa ihan kaikille. Mutta terve mieli on näistä kyllä päässyt yli käsittelemällä asioita ja uskomalla tulevaan. Jos olet todella lamaantunut näistä asioista, niin ei se ole mikään ihme, mutta samalla se on merkki siitä, että tarvitset ammattiapua. Kuorma on ollut sinun mielellesi liian suuri, ja ammattiapu pystyy auttamaan asiassa. Haluat varmaan itsekin saada työkykysi takaisin.
Tietenkin haluan saada työkyvyn takaisin, mutta mistäpä työtön saisi apua, ei täällä edes ole mitään psykologeja terveyskeskuksissa ja terapiaan minulla ei ole rahaa. Ap
Jatkan tähän vielä, että jos jollain on hyviä neuvoja miten työtön voisi saada maailmantilanteen aiheuttamaan ahdistukseen apua, niin otan kiitollisena vastaan vinkit.
Ap
Muuta Afrikkaan, saat muuta ajateltavaa kun ruoka, koti ja turvallisuus eivät enää olekaan oletuksia.
Voin pahoin, kun joudun lukemaan tällaista first world problem -paskaa!
Vierailija kirjoitti:
Et varmasti ole ainoa. Pitäisi vaan jatkaa elämää ja niinhän kaikki jatkuu, mutta itseäni suunnattomasti mm.ärsyttää kun Natoon ei vieläkään olla päästy, se toisi turvaa. Sitten taas Venäjä väläyttelee koko ajan ettÄ sitten tapahtuu jotain jne jne. Jotenkin nämä ovat nyt tosi kuluttavia aikoja, tulee seurattua uutisia ehkä liikaakin, mutta onhan tässä isoja asioita vaakakupissa.
Mä en käsitä niitä ihmisiä, ketkä on vaan että ei paljon kiinnosta. Sitten ehkä kiinnostaa, kun ensimmäinen isku on osunut Suomenkin maakamaralle. Koronasta kun juuri selvittiin niin tää alkoi. Todella todella raskasta.
Mä varmaan kuulun ihmisiin, joita et ymmärrä. Kun on lapsuutensa ja erityisesti teinivuotensa sekä nuoruutensa elänyt kylmän sodan varjossa ydinsodan uhka ympärillä, ei näin vanhanakaan osaa oikein panikoida. Seuraan kyllä maailman tapahtumia, mutta en voinut asioille mitään nuorena enkä voi nytkään. Omat vanhempani ovat eläneet lapsuutensa ja teinivuotensa sotien aikana. Kamalaa aikaa, mutta silti hekin menivät elämässään eteenpäin. Ja Pohjois-Korean neropattikin leikkii milloin milläkin ohjuksilla ja uhoaa.
Vanhempani elivät lapsuudessaan 1930-luvun laman ja sitten aikuisina 1990-laman. Minä aikuisena ja lapseni lapsuudessaan 1990-luvun laman. 1970-luvulla oli lisäksi vakava taantuma ja energiakriisi. Myös globalisaatio vaikutti siihen, että työpaikkoja katosi Suomesta. 1990-luvun lamassa edes hoitoalan ammatissa ei ollut turvassa. Kun ei kunnilla ollut enää varaa maksaa palkkoja, ei eläkkeelle jääneiden tilalle palkattu uusia eikä määräaikaisia työsuhteita aina jatkettu. Työtön sairaanhoitaja, jota vielä kasarilla pidettiin yhtä todennäköisenä kuin yksisarvisen kohtaamista, muuttuikin laman aikana ihan todellisuudeksi.
Ymmärrän, että jos turvallisuuden tunne katoaa, se aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Jos sellaista tunnetta ei koskaan ole ollutkaan, ei sitä voi menettääkään. Kun on lapsesta asti oppinut, että itänaapuriin ei voi luottaa ja että Suomen talous ja maailmantalous heittelee, sitä vaan elää omaa elämäänsä niillä resursseilla, mitkä milloinkin on käytettävissä.
keskity omaan henkiseen hyvinvointiin. kuuntele musiikkia,jumppaa ja venyttele. lue mielenkiintoisia kirjoja,varaudu kotivaralla ja suhteuta maailman murheet, omaan kotiin keskittyen .
ainoa mitä ihminen käytännössä voi maailmassa tehdä , on hoitaa itsensä ja kotinsa.sodille ja katastrofeille ei voi mitään ,ellei ole itse jonkin valtion päättäjä.keskity parantaan omaa mielenterveyttä ja osta kuivamuonaa,varaa juomavettä ja talvimakuupussi tms.tee käytännän juttuja millä parantaa selviytymistä esim.sähkökatkoista ja muista arki elämän katastrofeista.
oma pää on vaikein saada kuntoon.kuitenkin ihmiset on selviytynyt sodista, asumalla kellarissa syöden purkkiruokaa esim.tässä viimeisimmät sodat euroopan alueella.
itse oon kanssa tosi stressaantunut tästä sotimisesta.yritän keskittyä oman elämän pitämiseen edes jossain kuosissa. mietin että moni ihminen maailmassa elää pahvilaatikossa kadulla ,joten kai stressaan ihan liikaa asioita. ei voi itse päättää kaikesta, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. rukoilen ja toivon ok elämää jatkossakin.
Itsellä mennyt toisin päin eli olen keskittynyt liikaakin työntekoon ja paiskonut duunia kuin pieni eläi. Kaikkien kriisien keskellä tuntuu, että on pakko pysyä hampaat irvessä toimeentulossa kiinni. Kaipaan sellaista huoletonta olotilaa, jossa elämään pystyi suhtautumaan rennosti ja tulevaisuus tuntui valoisalta. No, pitäisi varmaan olla tyytyväinen, että itsellä ainakin on toistaiseksi turvattu toimeentulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen matalapalkka-alalla p*skaduunissa. Ei kyllä jaksaisi eikä huvittaisi. 🥺
Oispa rikas mies, joka haluaisi mun jäävän kotirouvaksi. 🤩minäkin antaisin rajattomasti pimpsaa ja kakkosta ilman päänsäryn valitusta kun vain joku elättäisi
Jos on normaalin nätti, ei tarvii olla mikään missi, normaalikäytöksinen nainen ja ikä 28-35, niin voisin elättää näillä eduilla 🥰
Ei turhia kitinöitä, saa olla kotona ja käydä salilla jne ihan itsestään. Minä elätän ja maksan. Mutta, sitten ei saa pihdata.
M46
Et varmasti ole ainoa. Pitäisi vaan jatkaa elämää ja niinhän kaikki jatkuu, mutta itseäni suunnattomasti mm.ärsyttää kun Natoon ei vieläkään olla päästy, se toisi turvaa. Sitten taas Venäjä väläyttelee koko ajan ettÄ sitten tapahtuu jotain jne jne. Jotenkin nämä ovat nyt tosi kuluttavia aikoja, tulee seurattua uutisia ehkä liikaakin, mutta onhan tässä isoja asioita vaakakupissa.
Mä en käsitä niitä ihmisiä, ketkä on vaan että ei paljon kiinnosta. Sitten ehkä kiinnostaa, kun ensimmäinen isku on osunut Suomenkin maakamaralle. Koronasta kun juuri selvittiin niin tää alkoi. Todella todella raskasta.